Lasi on neste?

Jep. Amorfinen aine lasi muuttaa muotoaan hitaasti, tämän huomaa vaikka vanhoissa ikkunoissa. Tai XRD-spektrissä josta on turha teräviä piikkejä hakea.

Toinen amorfinen aine lienee Finlandiatalon marmori. Nobel sen keksijälle, alkuperäiselle rakentajalle!

aineita voidaan valmistaa jäähdyttämällä nopeasti nestemäistä ainettä. Tällöin aine ei ehdi kiteytyä periodiseksi hiloiksi vaan atomit ovat epäjärjestyksessä.

kkk kirjoitti:

aineita voidaan valmistaa jäähdyttämällä nopeasti nestemäistä ainettä. Tällöin aine ei ehdi kiteytyä periodiseksi hiloiksi vaan atomit ovat epäjärjestyksessä.

Tuota toimiikos tämä lasissa?

Nykyaikainen lasi valmistetaan sulan tinan päällä. Eli sula lasimassa levitetään tinan päälle kellumaan ja kiinteytymispisteen ollessa paljon korkeampi kuin tinalla saadaan tasainen lasilevy. Tämähän on kaukana nopeasta 'karkaisusta', joka jättäisi atomit amorfiseen tilaan?

kkk kirjoitti:

aineita voidaan valmistaa jäähdyttämällä nopeasti nestemäistä ainettä. Tällöin aine ei ehdi kiteytyä periodiseksi hiloiksi vaan atomit ovat epäjärjestyksessä.

Eikös aine joko ole amorfinen tai ei. Ei siinä taida paljon nopeasti jäähdyttelyt auttaa. Voidaanko näin muka tehdä mistä tahansa aineesta amorfinen? Epäilempä.

Vanhat kirkon ikkunat ovat alhaalta paksumpia vain silloisen onnettoman valmistusmenetelmän takia, jolla ei saatu aikaiseksi tasaisia lasilevyjä. lasit vain asennettiin paksumpi puoli alaspäin.

minä kirjoitti:

Vanhat kirkon ikkunat ovat alhaalta paksumpia vain silloisen onnettoman valmistusmenetelmän takia, jolla ei saatu aikaiseksi tasaisia lasilevyjä. lasit vain asennettiin paksumpi puoli alaspäin.

Lue lisää

No niinpäs näyttää olevankin pelkkä myytti.

"It is difficult to verify with absolute certainty that no examples of glass flow exist, because there are almost always no records of the original state. In rare cases stained glass windows are found to contain lead which would lower the viscosity and make them heavier. Could these examples deform under their own weight? Only careful study and analysis can answer this question. Robert Brill of the Corning glass museum has been studying antique glass for over 30 years. He has examined many examples of glass from old buildings, measuring their material properties and chemical composition. He has taken a special interest in the glass flow myth and has always looked for evidence for and against. In his opinion, the notion that glass in Mediaeval stained glass windows has flowed over the centuries is untrue and, he says, examples of sagging and ripples in old windows are also most likely physical characteristics resulting from the manufacturing process. Other experts who have made similar studies agree. Theoretical analysis based on measured glass viscosities shows that glass should not deform significantly even over many centuries, and a clear link is found between types of deformation in the glass and the way it was produced."

No voiko jäätä ja lasia verrata sitten toisiinsa? Vain eri sulamispiste...?

Onko jään atomit kiteisiä vai sikinsokin?

höh kirjoitti:

No voiko jäätä ja lasia verrata sitten toisiinsa? Vain eri sulamispiste...?

Onko jään atomit kiteisiä vai sikinsokin?

Ensinnäkin tarkennus: Lasilla ei ole selvää sulamispistettä, koska se on amorfinen aine. Jää on yleensä taas kiteinen aine.

Jäällä on monta erilaista kiderakennetta, joista lisää esimerkiksi lähteessä

http://www.lsbu.ac.uk/water/phase.html

Jäärä kirjoitti:

Ensinnäkin tarkennus: Lasilla ei ole selvää sulamispistettä, koska se on amorfinen aine. Jää on yleensä taas kiteinen aine.

Jäällä on monta erilaista kiderakennetta, joista lisää esimerkiksi lähteessä

http://www.lsbu.ac.uk/water/phase.html

Lue lisää

Eikös aineiden ominaisuudet anneta 20°C lämpötilassa? Silloinhan jää on yleensä vesi.

Lasille ominainen muovautuminen, valuminen ja taipuminen nähdään helpoten kristallissa. Eli lasia ja lyijyä. Kristallilasejahan pitäisi säilyttää jalasta alespäin roikottaen. Puhun siis viinilaseista. Lyijy tuo lasiin paljon painoa. Olen nähnyt viinilaseja jotka ovat jalastaan taipuneet melkein 90° kulmaan. Tähän menee useampia vuosia.

höh kirjoitti:

No voiko jäätä ja lasia verrata sitten toisiinsa? Vain eri sulamispiste...?

Onko jään atomit kiteisiä vai sikinsokin?

Ei voi. Jäässä vesimolekyylit ovat (ainakin lokaalisti) järjestäytyneitä kiteiseen rakenteeseen; t.s. rakenne on hyvin säännöllinen. Vierekkäiset vesimolekyylit ovat vakioetäisyydellä seuraavasta eivätkä ne molekyylit pääse liikkumaan ja vaihtamaan naapurustoa. Lasin tapauksessa mlekyylit ovat ihan sikin sokin, eivätkä molekylien paikat muodosta säännöllistä hilarakennetta.

Erkko kirjoitti:

Eikös aineiden ominaisuudet anneta 20°C lämpötilassa? Silloinhan jää on yleensä vesi.

Lasille ominainen muovautuminen, valuminen ja taipuminen nähdään helpoten kristallissa. Eli lasia ja lyijyä. Kristallilasejahan pitäisi säilyttää jalasta alespäin roikottaen. Puhun siis viinilaseista. Lyijy tuo lasiin paljon painoa. Olen nähnyt viinilaseja jotka ovat jalastaan taipuneet melkein 90° kulmaan. Tähän menee useampia vuosia.

Lue lisää

Kuten kyseisestä veden faasidiagrammista nähdään, vesi voi muodostaa neljää erilaista jäätä (VI, VII, X ja XI) 20 asteenkin lämpötilassa, jos vain paine on riittävän suuri.

Mutta paineen on oltava todella suuri, joten eipä noilla veden olomuodoilla taida olla ainakaan maanpinnalla kovin paljon merkitystä.

Polarization kirjoitti:

Ei voi. Jäässä vesimolekyylit ovat (ainakin lokaalisti) järjestäytyneitä kiteiseen rakenteeseen; t.s. rakenne on hyvin säännöllinen. Vierekkäiset vesimolekyylit ovat vakioetäisyydellä seuraavasta eivätkä ne molekyylit pääse liikkumaan ja vaihtamaan naapurustoa. Lasin tapauksessa mlekyylit ovat ihan sikin sokin, eivätkä molekylien paikat muodosta säännöllistä hilarakennetta.

Lue lisää

ja koksi ovat amorfista hiiltä. En muista, että noita
olisi nesteeksi nimitetty.

minätässä kirjoitti:

ja koksi ovat amorfista hiiltä. En muista, että noita
olisi nesteeksi nimitetty.

Ei tuolla nimityksellä amorfisen aineen kohdalla ole mitään merkitystä, voi käyttää kumpaa haluaa. Fysikaalisesti kun nesteen kiinteästä aineesta erottaa nimenomaan hiukkasten järjestäytyminen hilaksi.

Polarization kirjoitti:

Ei tuolla nimityksellä amorfisen aineen kohdalla ole mitään merkitystä, voi käyttää kumpaa haluaa. Fysikaalisesti kun nesteen kiinteästä aineesta erottaa nimenomaan hiukkasten järjestäytyminen hilaksi.

Lue lisää

on lähinnä teoreettinen käsite. Sellaista ainetta, joka muodostaisi kiteytyessään virheettömän kidehilan, ei tosiasiassa ole olemassakaan. Kaikissa ns. kiinteissä aineissa on enemmän tai vähemmän epämääräisiä rakenteita. Tämä johtuu siitä, että hilavirheelliset kiteet kasvavat paljon nopeammin kuin virheettömät. Vilkaise vaikka Miekk-Oja: Metallioppi.

minätaas kirjoitti:

on lähinnä teoreettinen käsite. Sellaista ainetta, joka muodostaisi kiteytyessään virheettömän kidehilan, ei tosiasiassa ole olemassakaan. Kaikissa ns. kiinteissä aineissa on enemmän tai vähemmän epämääräisiä rakenteita. Tämä johtuu siitä, että hilavirheelliset kiteet kasvavat paljon nopeammin kuin virheettömät. Vilkaise vaikka Miekk-Oja: Metallioppi.

Lue lisää

Tiedän, että täydellistä kidehilaa ei ole olemassa; näin tuolle nuorisolle opetankin. Mutta lokaalisti se kiderakenne on kiinteässä aineessa, vaikka virheet sitä moduloivatkin. Nestemäisessä aineessa sitä järjestäytymistä ei ole edes lokaalisti.

Polarization kirjoitti:

Tiedän, että täydellistä kidehilaa ei ole olemassa; näin tuolle nuorisolle opetankin. Mutta lokaalisti se kiderakenne on kiinteässä aineessa, vaikka virheet sitä moduloivatkin. Nestemäisessä aineessa sitä järjestäytymistä ei ole edes lokaalisti.

Lue lisää

Kerrotko yleisölle vielä, mikä on nestekide ;)

minäminä kirjoitti:

Kerrotko yleisölle vielä, mikä on nestekide ;)

... on nestemäistä ainetta, jossa on anisotrooppisia molekyylejä, jotka sitten pakotetaan tiettyyn orientatioon. Tällöin aineella on samanlaisia ominaisuuksia kuin kiteisellä, anisotrooppisella aineella. Mutta koska ne molekyylit eivät ole kiinteästi paikallaan, kuten kiinteässä aineessa, niden orientaaiota voidaan muuttaa esimerkiksi ulkoisen sähkökentän avulla.

Ikkunalasin luona ei tarvitse odotella 10 000 vuotta jotta näkisi valumisen. Ammattini puolesta tiedän tämän. Jos nyt laitetaan uusi lasiruutu paikoilleen, otetaan mauserilla mitat ylhäältä ja alhaalta (esim. 4 mm) niin jo 2-3 vuotta riittää, kun lasi on ylhäältä hieman alle 3 mm ja alhaalta n. 5 mm. Siihen se sitten jääkin suurinpiirtein.