Kukaan tutustunut tähän?
Pulumune
3528
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kun ajattelee, että suurehko massa liikkuu ilman MITÄÄN vastusta kerroksen verran. Niin se iskee mukaansa seuraavan kerroksen lattian hyvin helposti.
Kun tämä iskevä eteneminen jatkuu, niin siinä muodostuva voima on huomattavasti suurempi kuin tapauksessa, jossa rakenne olisi homogeeninen. Se että ylhäältä romahtava massa saa kerätä vapaasti vauhtia aina kerroksen verran ennen iskeytymistä lattiaan nimenomaa selittää romahduksen nopeuden ja perusteellisuuden.
Samaa hakkausperiaatetta käytetään erittäin menestyksellisesti auton mutterien avaukseen ilmanpaineella toimivassa mutterinvääntimessä.
Mielestäni malli on liian yksinkertainen, jotta sen avulla voitaisiin sanoa mitään tarkkaa koko tapahtumasta.
Kannattaa parantaa mallia ja huomioida kerrosten rakenne.
Omalla nimellään kirjoittavalla tekniikan tohtorilla on lujuuslaskennan suhteen ainakin vähän enemmän painoarvoa mun silmissä, kuin nimettömien hihhuleiden kokoamilla mututiedoilla.
Tuollainen simulaatio, missä kerroksetkin on huomioitu, olisi käsittääkseni aivan mahdollista analysoida jollain FEM-ohjelmalla... Tai en mä tiä.. En ole vielä opiskellut riittävästi lujuuslaskentaan. Annan lopullisen lausuntoni viimeistään parin vuoden päästä.
En huonnut virheitä ja MATLAB antoi samat tulokset. Kritiikki voisi mallissa kohdistua tornin homogeenisuusolettamukseen, muta näillä massoilla sillä ei liene merkitystä, JOS rakenne on sama ylhäältä alas. Yleensä rakennukset ovat kuitenkin alhaalta paremmin tuettuja ja vakaampia, mikä tekee "virallisen selityksen" vielä oudommaksi.
Kirjoittaja vielä hyvin konservatiivinen vakio-olettamuksissaan.
Silmiäänkin on pakko uskoa. Näin hallittu sortuminen ei ole mahdollista ilman taitavaa "miinoitusta". Tavallisesta tehtaan tiilisavupiipunkin sortamisesta lentää suhteellisesti enemmän rojua sivuun.
Mikä muuten olisi voinut nostaa lämpötilan lähellekään rakenneteräksen kriittisiä arvoja? Lentokonebensahan paloi suurimmaksi osaksi tornien ulkopuolella. Eikä betoni takuulla pulverisoidu lämmöstä noilla astemäärillä!
Luulisi, että USA:n huippufyysikot olisivat sentään kahdessa vuodessa pystyneet rekonstruoimaan tilanteen, etenkin kun käytössä on varmasti tarkat rakenneselosteet lujuuslaskelmineen.
Joku tässä nyt todella mättää! Olen räjäytellyt työkseni rakenteita ympäri maailmaa, mutta tämän olisin toki halunnut tehdä noin siististi, jos olisi pyydetty. Kateeeksi käy ammatilliselta kannalta. Tämä siis ei ole kannanotto teon mielettömyyteen.
P.S. Lujuuslaskenta on kohtuullisella matematiikkataidolla aika yksinkertasta, koska fysiikan perusyhtälöt toimivat aina. Sekaan vaan vakoita ja paramrerejä tilanteen mukaan. No, tappelin vuosia itse noiden kanssa,ja edelleen kun uusia aineita ilmaantuu. Itse nyt satuin päätymään hajoitus- eikä rakennuspuolelle. Peilikuvansa kaikella.