"Aikuisena" opiskelemaan?

25-v. nainen

Aikuisena ja aikuisena, käsite sinänsä.

Mutta siis niin, kertokaahan kokemuksia te, jotka olette siirtyneet työelämästä täyspäiväisiksi opiskelijoiksi aikuisiällä?

Mä olen ollut nyt saman firman palveluksessa kuutisen vuotta ja nyt sitten vihdoin ja viimein otin itseäni niskasta kiinni ja hain syksyn yhteishaussa AMK:uun. Monta vuotta mun on pitänyt jatkaa opiskelua, kun ammattikorkean aikoinaan kesken jätin, mut jotenkin on vain ollut helppo olla tutussa ja turvallisessa. Muutos on aina pelottava.

Pääsykoekutsut tuli maanantaina. Tässä vaiheessa mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma, mutta silti "pelottaa", että jos tulen hyväksytyksi, niin miten hyvin/huonosti siirtyminen työelämästä opiskelijaksi onnistuu... Mun tapauksessa kyseeseen tulee luultavasti solu- tms. asuminenkin, eli sekin vähän mietityttää.

Ja sitten sekin vielä, että olen kaupallisella alalla ja sitä olisi siis tarkoitus jatkaa, mutta tässä iässä sitä ei ihan mitä tahansa viitsisi alkaa enää opiskella, joten mitäs sitten, jos jätän vakityön ja opinnot ei annakaan mulle mitään ja tajuan tehneeni kamalan erheen? Elettävähän sen kanssa olisi, mutta mutta...

Tämä työkään ei kyllä anna mulle enää mitään, että siltä pohjalta muutos suuntaan tai toiseen on varmasti hyvä muutos.

Kokemuksia, tsemppausta ja yleistä löpinää aiheesta olen vailla, joten näppikset sauhuamaan :).

7

2390

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ::jaana::

      Mä oon ite 32-v (nainen) ja viimeset viisivuotta olen työn ohella opiskellut amk:issa iltaisin ja nyt aattelin seuraavassa yhteishaussa hakea ammattikouluun metallialalle tai sähköasentajaksi. Luultavasti illat ja viikonloput menee sitten töitä tehden. Mun tilanteessa on tietty se hyvä puoli, ettei onneksi tarvitse tehdä täyttä työviikkoa kun mieskin tuo rahaa kotiin.

      Mulla on jo kolme ammattia, mutta aina paremmin saa töitä kun on kokeillu kaikenlaista ja opiskellutkin välillä. Tai jollei opiskelusta muuta hyötyä ole, niin tuo se elämään sisältöä.

      Yleensä on hyvä lähteä rohkeasti eteenpäin, jos tuntuu siltä että työ ei anna enää mitään. Ja jos opiskelu ei miellytäkkään, niin kyllä hyvä työntekijä aina takaisin töihin pääsee. Tai no onhan siinä aina omat riskinsä, mutta niitäkin kannattaa välillä ottaa.

    • Onnekas valinta

      Omat rahkeet eivät riittäneet siirtyä kokopäiväiseksi opiskelijaksi taloudellisen tilanteen takia, joten siirryin tekemään töitä kahdelle eri maahantuojalle (kauneudenhoitoala) ja olen kouluttautunut heidän järjestämillään kursseilla. Tuloksena yksilöllinen, todellisten asiantuontijoiden antama koulutus, jonka jälkeen palkkiot huomattavasti toista luokkaa kuin yleisillä työmarkkinoilla.

      Hyvä vaihtoehto niille, jotka ovat oma-aloitteisia, eivät halua luopua ansioistaan opiskelun ajaksi.

    • samassa tilanteessa

      Itsellä tilanne hieman saman kaltainen. 25-v., valmistunut AMK:sta terveysalalle 2003, tänä kesänä sain opiskelupaikan yliopistosta terveystieteen maisterin koulutusohjelmasta, minusta tulee oman alani opettaja. Opinnot aloitan syksyllä 2006.

      Itse lykkäsin opintojen aloitusta vuodella, koska halusin saada vakituisen toimen. Sen sainkin kesän lopussa ja nyt aion anoa opintovapaata. Mielestäni ei kannata irtisanoutua opiskelujen vuoksi heti, koska opintovapaata on mahdollista saada jopa kaksi vuotta. Näin voit varmistua, ettet lähde opiskelemaan aivan väärää alaa ja tarvittaessa on mahdollisuus palata omaan toimeen. Sinullekin suosittelen siis opintovapaata, mikäli olet nykyisessä työpaikassasi työskennellyt vähintään vuoden. Vapaata anotaan vuodeksi kerrallaan ja se on mahdollista myös keskeyttää omalla ilmoituksella kuukauden varoitusajalla.

      Omat opintoni aion rahoittaa tekemällä oman alani keikkatöitä. Näin myös kesätyöt ym. lomat ovat taattuja kun yksi ammatti jo on. Itsellä ainakin tuntuu, ettei riskejä siis juurikaan ole :)

      Suurimpana muutoksena pidän vapaa-ajan häviämistä. Työelämässä työn ulkopuoliset tunnit ovat vapaa-aikaa, eikä kotona tarvitse tehdä työhommia. Opiskelijallahan vapaa-aikaa ei tunnetusti ole..Opintotukiasiat sinun kannattaa myös selvittää; paljonko sinulla on opintotukikuukausia jäljellä kokonaisuudessaan. Tulotason putoaminen harmittaa myös, itsellä on tarkoitus yrittää puristaa opinnot kolmeen vuoteen juuri tämän takia; kovaa työtä siis edessä!

      Tsemppiä sinulle!

    • haaveesta totta

      Lyhyesti: 27-v, tradenomin tutkinto, 4 vuotta opiskelemassani duunissa kaupan alalla ja nyt täydellinen kypsyminen! Tulevaisuus fysioterapian täysipäiväisenä opiskelijana AMK:ssa, eli täydellinen alan vaihto, mutta myös juuri se ala mikä oikeasti on aina kiinnostanut :) kyllä niitä omia haaveita kannattaa toteuttaa vaikka sitten näin "vanhana". Onhan se iso muutos lähteä työelämästä ja säännöllisistä tuloista opiskelemaan, mutta jos se todella on sitä mitä haluaa niin on se myös todella motivoivaa ja palkitsee lopulta varmasti...

    • tss

      Itse olin 25 v., kun hain yhteishakuun yo-merkomilinjalle jälleen kerran, vaikka olinkin vakiduunissa. Aiemmin en ollut päässy huonojen lukion arovsanojen takia opiskelemaan, vaikka olinkin kirjoittanut Magnan paperit. Lopulta pääsin ja menin opiskelemaan vaikka olinkin ihan paniikissa työn ja kohtuullisten tulojen jättämisestä.

      Koulussa olikin ihan kivaa, vaikka olinkin vanhin luokalla (siinä iässä muutamankin vuoden ikäeron ja elämänkokemuksen huomaa kyllä) ja pärjäsin todella hyvin kaikissa aineisssa. Opettajatkin suhtautuivat loistavasti, kun olin "kaikkein aikuisin" ja minulla oli työkokemusta jota saatoin hyödyntää opinnoissa...

      Olin ulkomailla opiskelijavaihdossakin yhden kesän ja vieläkin olen yhteydessä ulkomailla tapaamiini ihmisiin.

      Pääsin heti valmistuttuani "unelmatyöpaikkaani" ja olen ollut valmistuttuani yli 10 v. mielenkiintoisissa kansainvälisissä tehtävissä. Jollen olisi lähtenyt opiskelemaan olisin ehkä vieläkin samassa duunissa kun opiskelemaan päästessäni.

      Soluasuminen voi tosin olla aika rankkaakin, jos on tottunut omaan asuntoon, mutta kummasti sitä pystyy oleman vähän hankalammissakin oloissa kun tietää, ettei se ole lopullista.

    • Miimu

      Rohkeasti vaan opiskelemaan! Kysy ihmeessä opisntovapaata työstäsi, jos tyhjän päälle heittäytyminen arveluttaa.

      Olen 31-vuotias AMK:sta valmistunut ja tällä hetkellä opiskelen avoimessa yliopistossa kasvatustiedettä. Ensi keväänä aion pyrkiä yliopistoon. Mulle on ainakin vasta nyt, monien työsuhteiden ja elämänkokemuksen kautta valjennut millainen ihminen todella olen, missä olen hyvä ja mitä työltä haluan. Opiskelumotivaatio on korkeammalla kuin koskaan.

    • Lähes viiskymppinen

      Olen parikymmentävuotta sinua vanhempi ja opiskelen terveydenhoitajaksi. Ikäkysymys askarruttaa monia mutta jos vetoa opiskeluun on ja aiheeseen niin ei muuta kuin aloittamaan. Elämäntilanne tietty sanelee ja onhan se aina taloudellinenkin kysymys.

      Päivääkään en ole katunut. Mielenkiintoa riittää ja muistikin pelaa.. Hitaampihan sitä on tietty välillä mutta usein pohtii ja miettii asioita ja niiden yhteyksiä syvällisemmin.

      Muistan kun 23-vuotiaana aloitin opistoasteen pari vuotisen koulutuksen ja ajattelin, että olenpa vanha aloittamaan kun muut olivat 18-20 v.

      Lisäksi on mukava opiskella kaikenikäisten kanssa. Meillä ainakin nuoremmatkin ovat varsin kypsiä ihmisiä, joten yhteistyö sujuu mukavasti.

      Suosittelen!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      176
      2051
    2. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      36
      1718
    3. Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!

      Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      10
      1389
    4. Sinä olet tärkeä

      Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu
      Ihastuminen
      59
      1187
    5. Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?

      Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      225
      1180
    6. Varisjärvellä mersu.

      Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas
      Suomussalmi
      16
      1030
    7. Mitähän ajattelet J

      Tästä kaikesta? Mä välitän susta oikeasti.
      Ikävä
      60
      955
    8. Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...

      Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv
      Kotimaiset julkkisjuorut
      58
      951
    Aihe