vesi räjähdys

Yhden asteen ylilämpö voi aiheuttaa vain 2 promillen määrän höyrystynisen kerrallaan. Tämä vesihöryn tilavuus (paljonko?) riittänee tyhjentämään astian. Laske piiruuttasi paljonko aikaa menee yhden litran höyrystämiseen 1000 W:n teholla. Noin 6 kertaa enemmän kuin kiuhuttamiseen.

"(Jäätymisessä ilmiö on tuttu, eli ylijäähtynyt vesi jäätyy silmänräpäyksessä kauttaaltaan vaikkapa pienen tärähdyksen alullepanemana.)"

Siis alijäähtynyt vesi saattaa olla parhaimmillaan pari astetta pakkasenpuolella, mutta kun alijäähtynyt vesi jäätyy se ei kilahda mihinkään umpijäähän, vaan -3 asteisesta alijäähtyneestä vedestä jäätyy vain noin 4%, koska vesi luovuttaa energiaa jäätyessään, eli vesi mennee vain hileeseen.

"Olisiko niin, että vesi onnistuu "ylilämpenemään" hieman yli 100 asteiseksi mikron olosuhteissa.

Tällöin kiehuminen/höyrystyminen alkaisi yhtäkkisesti vedessä kauttaaltaan seurauksena kuvaamasi kaltainen äkillinen tilanne."

Vesi ei voi lämmetä yli 100 asteen normaalipaineessa kiehumatta. Ns. "Ylilämmenneessä" vedessä kaikki nestemäinen vesi on lähes 100 asteista ja sen astian pintaan, jossa vettä kuumennetaan on muodostunut höyrykuplia, mutta kuplat ovat sen kokoisia, että ne eivät kuitenkaan nouse pintaan vaan jäävät astiaan. Tällöin höyryä pystyy varastoitumaan paljon enemmän, kiun jos vettä lämmitettäisiin esim. sähkölevyllä. Tietenkin jos astia on korkea, niin astian pohjalla on suurempi paine kuin normaalipaine, jolloin veden kiehumispiste astian pohjalla nousee ja täten myös varastoituneen höyryn lämpötila ja määrä nousee. Kun astiaa täräytetään, tai astiaan lisätään jotain vierasta ainetta, saattaa kaikki varastoitunut höyry purkautua samanaikaisesti ja tällöin korkean astian pohjaan varastoitunut höyry laajenee noustessaan ylöspäin, koska sen paine laskee. Myös kaikki muu varastoitunut höry on vähän normaalipainetta korkeammassa paineessa veden korkean pintajännityksen vuoksi ja laajenee poistuessaan astiasta.

Höyryn varastoitumisen voi myös havaita kattilassa, jota kuumennetaan levyllä. Tällöin kattilan pohjaan muodostuu ennen kiehumisen alkamista pieniä höyrykuplia. Kuitenkin tällöin vesi lämpenee niin epätasasesti, että pohjalla oleva vesi alkaa kiehua ennen kuin vesi on kauttaaltaan 100 asteista ja tällöin kiehuminen ei ala niin voimakkaasti.

Mikro tarjoaakin veden lämmittämiseen "ylilämmenneeksi" hyvät mahdolisuudet, varsinkin jos mikrossa ei ole pyörivää alustaa, vaan kuumennettava astia on paikallaan, koska tällöin vesi lämpenee tasaisesti eikä synny häiritsevää tärinää.

Onnistuu ainakin pikakahvilla, jota juotiin aikoinaan työmaalla. Eli ilmeisesti vesi oli ylikuumennutta ja lisätty pikakahvi antoi sille hiukkaset, joista vesi saattoi alkaa kiehumaan.

Koko mukillinen kiehuvaa vettä räjähti kaverin kädelle.

Tein joskus labroissa muutaman kokeen tuohon perustuen ja akkuvesi tekee tuon aika säännöllisesti. Epäilisin todellakin syyn olevan siinä, että akkuvedessä ei ole hiukkasia, joista kiehuminen voisi alkaa. Ehkä joillakin on liian puhdas vesijohtovesi....

hemmo kirjoitti:

"(Jäätymisessä ilmiö on tuttu, eli ylijäähtynyt vesi jäätyy silmänräpäyksessä kauttaaltaan vaikkapa pienen tärähdyksen alullepanemana.)"

Siis alijäähtynyt vesi saattaa olla parhaimmillaan pari astetta pakkasenpuolella, mutta kun alijäähtynyt vesi jäätyy se ei kilahda mihinkään umpijäähän, vaan -3 asteisesta alijäähtyneestä vedestä jäätyy vain noin 4%, koska vesi luovuttaa energiaa jäätyessään, eli vesi mennee vain hileeseen.

"Olisiko niin, että vesi onnistuu "ylilämpenemään" hieman yli 100 asteiseksi mikron olosuhteissa.

Tällöin kiehuminen/höyrystyminen alkaisi yhtäkkisesti vedessä kauttaaltaan seurauksena kuvaamasi kaltainen äkillinen tilanne."

Vesi ei voi lämmetä yli 100 asteen normaalipaineessa kiehumatta. Ns. "Ylilämmenneessä" vedessä kaikki nestemäinen vesi on lähes 100 asteista ja sen astian pintaan, jossa vettä kuumennetaan on muodostunut höyrykuplia, mutta kuplat ovat sen kokoisia, että ne eivät kuitenkaan nouse pintaan vaan jäävät astiaan. Tällöin höyryä pystyy varastoitumaan paljon enemmän, kiun jos vettä lämmitettäisiin esim. sähkölevyllä. Tietenkin jos astia on korkea, niin astian pohjalla on suurempi paine kuin normaalipaine, jolloin veden kiehumispiste astian pohjalla nousee ja täten myös varastoituneen höyryn lämpötila ja määrä nousee. Kun astiaa täräytetään, tai astiaan lisätään jotain vierasta ainetta, saattaa kaikki varastoitunut höyry purkautua samanaikaisesti ja tällöin korkean astian pohjaan varastoitunut höyry laajenee noustessaan ylöspäin, koska sen paine laskee. Myös kaikki muu varastoitunut höry on vähän normaalipainetta korkeammassa paineessa veden korkean pintajännityksen vuoksi ja laajenee poistuessaan astiasta.

Höyryn varastoitumisen voi myös havaita kattilassa, jota kuumennetaan levyllä. Tällöin kattilan pohjaan muodostuu ennen kiehumisen alkamista pieniä höyrykuplia. Kuitenkin tällöin vesi lämpenee niin epätasasesti, että pohjalla oleva vesi alkaa kiehua ennen kuin vesi on kauttaaltaan 100 asteista ja tällöin kiehuminen ei ala niin voimakkaasti.

Mikro tarjoaakin veden lämmittämiseen "ylilämmenneeksi" hyvät mahdolisuudet, varsinkin jos mikrossa ei ole pyörivää alustaa, vaan kuumennettava astia on paikallaan, koska tällöin vesi lämpenee tasaisesti eikä synny häiritsevää tärinää.

Lue lisää

" "(Jäätymisessä ilmiö on tuttu, eli ylijäähtynyt vesi jäätyy silmänräpäyksessä kauttaaltaan vaikkapa pienen tärähdyksen alullepanemana.)"

Siis alijäähtynyt vesi saattaa olla parhaimmillaan pari astetta pakkasenpuolella, mutta kun alijäähtynyt vesi jäätyy se ei kilahda mihinkään umpijäähän, vaan -3 asteisesta alijäähtyneestä vedestä jäätyy vain noin 4%, koska vesi luovuttaa energiaa jäätyessään, eli vesi mennee vain hileeseen. "

Mielikuva silmänräpäyksellisestä jäätymisestä johtunee arkikokemuksista. -3 asteiset alijääjtyneet vesipisarat tipahtavat -6 asteiseen tuulilasiin ja jäätyvät hetkessä, kun jäätymisessä luovutettu lämpö absorboituu tuulilasiin ja kaikki vesi on jäänä lasissa.

Järven pinnalle syntyy vain hilettä, jos tyynellä säällä pinta jäähtyy alle nollan ja sitten pienestä häiriöstä jäätyy.

Labroissa yleisesti tiedossa. Estetään laittamalla kiehutusastiaan "keitinkiviä", ts. lasihelmiä, porsliininpaloja, tms.

Laborantti kirjoitti:

Labroissa yleisesti tiedossa. Estetään laittamalla kiehutusastiaan "keitinkiviä", ts. lasihelmiä, porsliininpaloja, tms.

mikrossa vesi voi tosiaakin lämmetä yli sadan
asteen, ja pienestä tärähdyksestä, nesteen lisäyksestä, hämmentämisestä ym. se kiehahtaa
räjähdysmäisesti, ilmiön syytä en osaa selittää.

Voisikohan tätä käyttää jossakin energian tuotannossa tai aseessa?

netistä Mollier käyrästö,ja tutki sitä,siitä se mieltäsi askarruttava seikka selviää. (jos vain viitit)