Suuret (kansainväliset) levy-yhtiöt myyvät levyjä kovaan hintaan,
josta taiteilijat, säveltäjät ja lyyrikot saavat vain hyvin pienen
korvauksen. Tässä tilanteessa vain kansainvälisesti menestyneimmät
muusikot saavat kohtuullisen korvauksen. Muille muusikoille, eli
suurimmalle osalle, keikkaesiintyminen on merkittävämpi tulonlähde
kuin levymyynti. Tilanteessa siis häviävät valtavirrasta poikkeavat
ja ei-huipulla-olevat muusikot, musiikkikulttuurin monimuotoisuus ja
kuluttajat. Tuottajat ja kauppa ovat voittajia.
Merkittävä parannus on musiikkitiedostojen nettimyynti ohi suurten
tuottajien. Toivottavasti se yleistyy.
Mutta mennään pääasiaan! Oletan, että horisontissa häämöttää
uusia pelisääntöjen sotkijoita, jotka perustuvat vahvaan tekoälyyn.
Kokeita musiikin koneelliseksi säveltämiseksi ja tuottamiseksi on
tehty vuosikymmenien jopa vuosisatojen ajan. Parhaat tulokset, joita
minä olen kuullut, ovat olleet ihan nautittavia. Pahimmat puutteet
ovat "tulkinnan kylmyys" ja johdonmukaisen, pitkäjänteisen teeman
kehittelyn puute. Mutta oletan, että molemmat puutteet ovat ratkaistavissa.
Jälkimmäinen ratkeaa luonnostaan kun kehittyneempi tekoäly ymmärtää
musiikin luomisprosessin monitasoisemmin ja osaa itse paremmin
arvioida tuloksiaan. Ensinmainittu asia, tulkinnan kylmyys, ratkeaa,
kun tekoäly tutkii ihmisten tulkintojen suhdetta musiikin melodiaan
ja rytmiin ja oppii lisäämään omaan tulkintaansa vastaavat muutokset.
Kolmas tarve on virtuaalilaulaja. Soitinääniä syntetisoidaan tyylikkästi
rutiinilla, mutta vokalistin ääni on vaativampi. Kyllä sekin ratkeaa.
Oletan siis, että kymmenen vuoden kuluessa tulevat markkinoille sekä
kaupalliset että ilmaiset ohjelmistosovellukset, suhteellisen vahvaan
tekoälyyn perustuvat, jotka tuottavat tekijänoikeuksien ulkopuolelle
jäävää, uniikkia musiikkia liukuhinnalta, ainakin aluksi kevyen musiikin
tasovaatimukset täyttäen. Häviäjiä ovat kansainväliset musiikintuottajat
ja kauppa. Rivikeikkamuusikoiden asemaa uusi haastaja ei hetkauta
mihinkään suuntaan, jopa poistaa heiltä tarpeen esitettävän musiikin
tekijänoikeusmaksujen maksamisesta. Sekin raha jää heidän omiin taskuunsa.
Suurin hyötyjäryhmä ovat tietysti kuluttajat. Musiikkikulttuuriin
ilmiöllä voi olla hyvinkin rikastuttava vaikutus, kun tekoäly rikkoo
tyylien välisiä raja-aitoja (toivomusten mukaan) täysin
häpeilemättömästi.
josta taiteilijat, säveltäjät ja lyyrikot saavat vain hyvin pienen
korvauksen. Tässä tilanteessa vain kansainvälisesti menestyneimmät
muusikot saavat kohtuullisen korvauksen. Muille muusikoille, eli
suurimmalle osalle, keikkaesiintyminen on merkittävämpi tulonlähde
kuin levymyynti. Tilanteessa siis häviävät valtavirrasta poikkeavat
ja ei-huipulla-olevat muusikot, musiikkikulttuurin monimuotoisuus ja
kuluttajat. Tuottajat ja kauppa ovat voittajia.
Merkittävä parannus on musiikkitiedostojen nettimyynti ohi suurten
tuottajien. Toivottavasti se yleistyy.
Mutta mennään pääasiaan! Oletan, että horisontissa häämöttää
uusia pelisääntöjen sotkijoita, jotka perustuvat vahvaan tekoälyyn.
Kokeita musiikin koneelliseksi säveltämiseksi ja tuottamiseksi on
tehty vuosikymmenien jopa vuosisatojen ajan. Parhaat tulokset, joita
minä olen kuullut, ovat olleet ihan nautittavia. Pahimmat puutteet
ovat "tulkinnan kylmyys" ja johdonmukaisen, pitkäjänteisen teeman
kehittelyn puute. Mutta oletan, että molemmat puutteet ovat ratkaistavissa.
Jälkimmäinen ratkeaa luonnostaan kun kehittyneempi tekoäly ymmärtää
musiikin luomisprosessin monitasoisemmin ja osaa itse paremmin
arvioida tuloksiaan. Ensinmainittu asia, tulkinnan kylmyys, ratkeaa,
kun tekoäly tutkii ihmisten tulkintojen suhdetta musiikin melodiaan
ja rytmiin ja oppii lisäämään omaan tulkintaansa vastaavat muutokset.
Kolmas tarve on virtuaalilaulaja. Soitinääniä syntetisoidaan tyylikkästi
rutiinilla, mutta vokalistin ääni on vaativampi. Kyllä sekin ratkeaa.
Oletan siis, että kymmenen vuoden kuluessa tulevat markkinoille sekä
kaupalliset että ilmaiset ohjelmistosovellukset, suhteellisen vahvaan
tekoälyyn perustuvat, jotka tuottavat tekijänoikeuksien ulkopuolelle
jäävää, uniikkia musiikkia liukuhinnalta, ainakin aluksi kevyen musiikin
tasovaatimukset täyttäen. Häviäjiä ovat kansainväliset musiikintuottajat
ja kauppa. Rivikeikkamuusikoiden asemaa uusi haastaja ei hetkauta
mihinkään suuntaan, jopa poistaa heiltä tarpeen esitettävän musiikin
tekijänoikeusmaksujen maksamisesta. Sekin raha jää heidän omiin taskuunsa.
Suurin hyötyjäryhmä ovat tietysti kuluttajat. Musiikkikulttuuriin
ilmiöllä voi olla hyvinkin rikastuttava vaikutus, kun tekoäly rikkoo
tyylien välisiä raja-aitoja (toivomusten mukaan) täysin
häpeilemättömästi.
Vastaukset 10
Vanhimmat
...vaan sitä myydään suurimmaksi osaksi täysin ulkopuolisilla asioilla, kuten seksillä ja imagolla. Ensin täytyisi nämä aspektit saada kuntoon ennenkuin voidan alkaa markkinoimaan maailman mittakaavassa tuota kamaa.
Taidat puhua omasta puolestasi ja suhteestasi musiikkiin. Mutta tässä onkin kysymys "epäbisniksestä". Sitä ei "markkinoida" samalla tavalla. Tämä tuote on mahdollisesti ilmaista. Jos musiikillinen laatu ylittää "nykymusiikin", joka ei menisi kaupaksi ilman "seksi ja imago"-mainontaa, niin kyllä sille kohderyhmä löytyy. Ja tässähän ei markkinoida yksittäisiä "musiikkiobjekteja" vaan tapaa tuottaa itse oma, ainutkertainen musiikkinsa, johon ei voi kyllästyä, koska se aina uutta. Tietysti kaiken saa halutessaan talteen.
Minä en ole ikinä ostanut musiikkia millään muilla kuin musiikkikriteereillä. Meitä on miljoonia muitakin. Aika näyttää.
Luonnollisesti jatkokehittely tuottaa tekoälylle myös kyvyn tuottaa seksikkäitä musiikkivideoita, animaatiota tietysti, musiikin kylkiäisiksi. Jos nyt joku sellaisia erityisesti kaipaa.
Myös sellainen käänteinen sovellus, joka analysoisi kappaleita, olisi mielenkiintoinen musiikin valtavan määrän vuoksi.
Amatöörimuusikoiden teoksia voisi arvioida nopeammin ja voisi hakea tietyn kappaleen tyylistä musiikkia maailmalta.
"Pahimmat puutteet ovat "tulkinnan kylmyys" ja johdonmukaisen, pitkäjänteisen teeman kehittelyn puute. "
Lukuisat sävellykset "klassisella" puolella eivät perustu teemoihin tai niiden kehittelyyn. Esimerkkejä vaikkapa Glass, Riley, Scelsi. Kevyellä puolella vielä vähemmän.
Tästä samasta mielenkiintoisesta teemasta on keskustelu myös täällä:
http://www.mikseri.net/forum/thread.php?id=429789&page=1
Lauri Gröhn
metasäveltäjä
http://www.synestesia.com
Epämuusikkona käytin väärää ilmaisua. Oikea oli kuitenkin pitkäjänteisyys. Kuulemieni AI-sävellysten ongelma on se, että hyvä fraasi ei saa johdomukaista jatkoa, tai sitten sitä käytetään kohtuuttoman jankuttavasti (no niin pahimmillaan kevyessä musiikissakin).
Meillä on Laurin kanssa samoja juuria: KONE oy:n muinainen ARD-osasto. Olin siellä kohta Laurin jälkeen. Siellä kehiteltiin edistyksellisiä juttuja 80-luvun alussa.
Lauri on siis uusi kirjoittelija täällä: varoitus, odotettavissa terävää kritiikkiä! Toisaalta tällä on välillä niin hömppää, että hän varmaan turhautuu pian. Mutta koitetaan ryhdistäytyä ja pidättäytä "asiassa" :)
ilmaiseksi koneeseesi täältä:
http://www.myriad-online.com/en/products/virtualsinger.htm
Toimii melkoisen hyvin, mutta silti vaatii parantelua.
Pystyy laulamaan Suomeksikin.
Tämä softa laulaa oikeilla ihmiäänillä annetuja tekstejä ja sooloäänikin löytyy:
http://www.soundsonline.com/sophtml/details.phtml?sku=EW-165
Eikä ole ilmainen. Ääninäytteet isoja, mp3 tai wav.
Kun tekoäly on tarpeeksi vahvaa, niin eikö se silloin ole jo oikeati älyä?