Presidentinvaalin ratkaiskoon ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja!

"True Informer" on kirjoituksessaan toisaalla oikeassa siinä, että JTO:n "johtajatestillä" on tuskin mitään merkitystä sen suhteen, kenellä tarjolla olevista kandidaatista olisi parhaat edellytykset johtaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa - tai olla muuten vain "esikuva" tai "unilukkari" tai muu vastaava julkisen talouden elätti...

"Emeritus" tuskin on - toisaalla tällä sivustolla - puolestaan edes lähimain oikeassa kuvitellessaan, että Suomen Kuvalehden nettigallupin tuloksilla olisi oleva paljonkaan vastaavuutta presidentinvaalin tulevan tuloksen kanssa.

Kun voimassa olevan Suomen perustuslain mukaan tasavallan presidentillä on edelleen merkittävää - ja joissakin suhteissa jopa ratkaisevaa - valtaa (etenkin) ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä asioissa, ei ole suinkaan yhdentekevä juttu, millaisin yhteiskunnallisin arvoin on varustettu henkilö, joka tehtävään valitaan.

Etenkin ns. pääehdokkaiden tähänastista toimintaa ja orastavaan kampanjointiin liittyviä esiintymisiä ja kannanottoja seuratessa herääkin kysymys, tällaisiinko "valtiojohtajiin" meidän on luottaminen?

Kun pääministeri Vanhanen on pääministerikautensa alkuhetkistä lähtien osoittautunut - mm. suhtautumisessaan EU-perustuslakikansanäänestystä koskevaan kysymykseen - kansanvallan vähättelyssään vain uusoikeistolaiseksi Lipposen klooniksi, ei häneen ole voinut eikä voi sen enempää sisä- kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikassakaan luottaa pätkääkään.
(Ranskan ja Hollannin kansoilta on kohtuutonta jatkuvasti edellyttää, että he olisivat valmiita pelastamaan Suomenkin kansan kaikilta tekeillä olevilta ylivaltiollisilta alistavilta valtarakenteilta!)

Jonkin aikaa ehdinkin tässä tuumata, että jos vaikka presidentti Tarja Haloseen voisi - tämänkin syksyn 2002 ja alkuvuoden 2003 Irakin-sotavalmistelusekoiluista huolimatta - alkaa vähitellen ruveta "luottamaan".

Vaan Hannu Lehtilän vaalipuffikirjassa "Tarja Halonen - Yksi meistä" tämä Kallion kuningatar tulee kuitenkin paljastaneeksi oikean karvansa: hän on edelleenkin pelkästään varsin naiivi Bushin solmionsuoristaja ja tyystin kritiikittömästi niin Putinin "demokratiamalliin" kuin Kiinan "ihmisoikeuskehitykseenkin"
suhtautuva perusdemari eli itse asiassa "työväentytär", jolla punaista väriä näkyy menestyksen päivinään riittäneen ja riittävän vain hiuksistoon! Terrorismin vastaisen sodan hysteriassa Halosestakaan ei tunnu löytyvän sen enempää järkeä kuin selkärankaakaan itselliseen ajatteluun ja toimintaan. (Ei vaikka amerikkalaisten itsensäkin enemmistö alkaa jo vähitellen ymmärtää ottaa ns. hajurakoa presidenttiinsä, jonka uusimperialistinen ja -kolonialistinen sotapolitiikka - terrorismin vastaisen taistelun ja demokratianviennin valekaavussa - on johtamassa Yhdysvallat historiallisesti alimpaan arvostukseensa maailman kansojen silmissä. Viimeisimpien HS-uutisointienkin mukaan George W. Bush alkaa olla jo USA:n historian epäsuosituin presidentti!)

Halosen kommentit Hannu Lehtilän toimittamassa vaalikirjassa ex-pääministeri Anneli Jäätteenmäestä (suhteessa laittomaksi tiedettyyn Irakin-sotaan ja sen valmisteluihin) ovat näet vastenmieliset ja myös epärehelliset! Halosen hellimää ns. Irakgate-arviota on vaikea ymmärtää muussa kuin itsepuolustuksen ja -suojelun valossa.

Lienee paikallaan palauttaa mieliin tapahtumia ja tunnelmia kuuluisaksi nousseen MTV3:n vaaliväittelyn (6.3.2003) ajoilta.

Seura-lehdessä n:o 11/12.3.2004 (sivuilla 18-19) toimittaja Mikko Niskasaari kirjoitti erittäin tiukan artikkelin Irakgatesta otsikolla "Kuka oli konna?". Niskasaari kirjoittaa, että "Irak-oikeudenkäynnin aineisto osoittaa, että viime kevään väittelyssä Anneli Jäätteenmäki oli paljon lähempänä totuutta kuin Paavo Lipponen - -Kun yhdistetään tämä (HUOM! siis se, että Lipponen otti Bushin kiitokset Irak-koalitioon liittymisestä oikaisematta Bushia Suomen 'oikeasta' linjasta!), rauhanturvaajien lupaaminen, asekauppojen hieronta ja Martti Favorinin arvio Grossman-tilaisuuden äärimmäisestä arkaluontoisuudesta, käteen jää vahvasti perusteltu epäily, että pääministeri Paavo Lipponen oli antanut Yhdysvalloille
Suomen linjasta sellaisen kuvan, johon hänellä ei ollut valtuuksia."

Jäätteenmäki-lausumallaan (siis mainitussa Lehtilän toimittamassa vaalikirjassa) Halonen tunnustaa, että hallituksen ulko- ja urvallisuuspoliittinen valiokunta (utva) ja myös Halonen itse olivat 7.3.2003 asti todella vaarallisilla vesillä!

Lue lisää laittomasta Irakin-sodasta - ja Irakgatesta; Irakin-sota on vääjäämättä joutumassa USA.ssa uuteen syyniin, kun Libbygate uhkaa kehittyä Rovegateksi. Ja Suomessakin olisi tarve tarkastella Irakgatea tähänastista analyyttisemmin myös presidentinvaalien yhteydessä:

http://www.seura.fi/?id=4195


Nyt Ylen tekemän uudensorttisen Nato-innostuskyselyn tiimoilta valtamedia riemuitsee, että "kriittinen kansa luottaa valtiojohtoon". Jokunen aika sitten vieläpä tunnettu satraappilehti Keskisuomalainenkin yltyi pääkirjoituksessaan kirjoittamaan, että kansa seuraa "valtiojohtoa" talutusnuorassa vaikka sotilasliittoihin ja kaikenlaisiin EU-etulinjanmaa-ajatteluihin asti.

Vaikka Ylen viimeisin NATO-kysely oli niin ajoitukseltaan ja sisällöltään kuin teko- ja tulkintavaltaankin sieltä aunuksen puolelta, mieltä jää niin Halosen kuin Vanhasenkin julkisten linjausten ja myös vaalikirjojen pohjalta askarruttamaan kysymys: tällaisiinko tarjokkaisiin meidän on todella luottaminen?

Siis tarjokkaisiin, jotka - varsinaiseksi narodnikiksi ilmoittautuneen "työväen" kandidaatti Sauli Niinistön tapaan - ilmaisevat nyt kannattavansa mahdollisessa NATO-jäsenyyskysymyksessä kansanäänestystä, mutta jotka seuraavassa hetkessä eli vaalien ja eduskuntavaalien mentyä ovat oitis keksimässä ja kehittämässä niitä gallup-kyselyihin upotettuja "perusteltuja syitä" toteuttaa niin kaiken maailman jakobsonien ja lipposten kuin myös ahti- kuin jaakonsaarienkin märimmät ja mädimmätkin lännettämisunelmat!