Mikä on seuraava luku sarjassa: 16, 24, 36, 54
Tämä oli liiketalouden pääsykokeissa. Ehkäpä viisaammat tietävät...
Tämä oli liiketalouden pääsykokeissa. Ehkäpä viisaammat tietävät...
Mikä on seuraava
numero
122097
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tehtävän ratkaisu perustuu geometriseen lukujonoon. Geometrisessa lukujonossahan peräkkäisten termien suhde on vakio ts. a[n 1]/a[n] = vakio. Toisin sanoen a[n 1] = a[n]q, missä q = vakio.
Tämän voi todentaa seuraavasti tämän jonon tapauksessa:
54/36 = 1,5
36/24 = 1,5
24/16 = 1,5
.
.
.
Nyt lähdetään määrittelemään jonon n:ttä termiä:
Tiedetään että suhdeluku q = 1,5. Samoin tiedetään
että a1 = 16.
n termin yleinen muoto on: a[n] = a1 * q^(n-1), missä a1 = 1,5 ja a1 = 16.
Eli:
a[n] = 16 * 1,5^(n-1), josta saadaan viides termi:
a[5] = 16 * 1,5^(5-1) = 16 * 1,5^4 = 16 * 5,0625 =
81.
Liiketalouden pääsykokeissa saisi olla järkevämpiä tehtäviä. Tuohon voi laittaa minkä tahansa luvun n, ja sitten määrittää polynomin, joka saa arvot 16,24,36,54 ja n pisteissä 1..5. Sillä perusteella mikä tahansa vastaus on oikein, mutta minusta tuntuu, että korjaaja ei näe asiaa samalla tavalla.
Tuo onnistuu Lagrangen interpolaatiopolynomien avulla muuten. Kaava näyttää pelottavalta, mutta idea on yksinkertainen, joten sen voi kyllä peruskoulupohjallakin oppia.
Uskoisin, että DB:n vastaus oli se mitä haettiin. Geometriset sarjathan opitaan koulussa, ja yleensä pääsykokeissa testataan, että koulussa on todella oppinut sen, mitä siellä piti oppia. (Testaisivat vain järkevämmin kuin näin!)
mikä on Lagrangen interpolaatiopolynomi. Kiinnostaisi...
Määritellään seuraavasti:
P(x) = n [sigma] j = 1 Pj(x), missä Pj(x) = yj n [pii] k = 1 (k erisuuri kuin j) x - xk / y - yk.
Tuon voi kirjoittaa eksplisiittisesti jos haluaa (minä en vaivaudu kuitenkaan sitä tässä tekemään)
Eli interpolointi tarkoittaa funktion arvioimista. Tämän avulla pystytään taas muodostamaan funktioita joilla saadaan laskettua termejä.
Ota huomioon että Lagrangen interpolaatio ei anna virhearviointeja. Ne voidaan laskea Nevillen algoritmilla.
On selvää, että katkaistun lukujonon voi täydentää millä tahansa luvulla.
Mutta on myös selvää, että pääsykoetehtävänä tuon on tarkoitus mitata kykyä löytää ja esittää yksinkertaisin ratkaisu.
Polynomin väsääminen on silkkaa viisastelua. Se on toki muodollisesti oikein muttei kerro mitään siitä, mitä tehtävällä halutaan mitata: eli näkeekö mahdollisen taustailmiön.
Kokeellisissa luonnontieteissäkin tehdään päätelmiä havainnoista, vaikka niitä on väistämättä rajallinen määrä. Tietenkin teoriat heitetään romukoppaan, jos poikkeavia havaintoja esiintyy, mutta tarkoitus on nimenomaan yksinkertaisimman esitysmuodon hakeminen.
Kopernikuksen aurinkokeskinen ympyräratateoria antoi itse asiassa huonompia ennusteita kuin sen ajan maakeskinen, joka oli hioutunut hyvin monimutkaiseksi. Yksinkertaisuus sen voiton lopulta ratkaisi, ei oikeat ennusteet.
Viidenneksi nuorimman serkkuni ikä on 56
Seuraava luku voisi olla 76. Ensimmäinen numero suurenee aina yhdellä, mutta nelosta ja kuutosta ei voi kymmenissä olla, koska niiden paikka on aina ykkösissä. Toinen samaan lopputulokseen johtava perustelu voisi olla, ettei samassa luvussa voi olla kahta samaa numeroa. Lukuja 44 tai 66 ei voi siis olla.
Kun neloset ja kuutoset on poistettu kymmenistä, ykkösten paikalle tulee joka toisessa luvussa kuusi, joka toisessa neljä.
Ihanan epämatemaattista ja –tieteellistä.
aivan kaikki edellä esitetty turha höpinä. Oikea vastaus on tietysti 42.
Tuo seuraava ole 80?
16 8=24
24 (8 4)=36
36 (12 6)=54
54 (18 8)=80
Hei, eihän siinä ole seuraavaa lukua! Se sarja loppuu tuohon. Trikkikysymys!
:-)
36, 24, 16, 24, 36, 54, 36, 24, 16, 24, 36......
5555555555555555555555555555555555555555555555