Kyllästymisestä?!

mulla on yksi ruisleipämerkki, jota vedän puolipussia päivässä kotona. Töissä toinen merkki, jota syön 2palaa päivässä. Näitä kahta en vaihde, en.
Vaaleata leipää joskus ostan, vaan ei se ole ihmisen ruokaa, pelkkää pullaa se on.

Koko ruisleipään, vaikka vaihtelin merkkejäkin. Kaikki ne etoo jo kaupassa kun päin katsoo. Ostamatta jää.

Kouvolassa saa tosi hyvää Peltolan ruislimppua, Mikkelissä jotain Marskin ruislimppua, Joensuun ruisleivistä puhumattakaan; kuitenkin tuolla itäisessä Suomessa osataan tuo ruisleivän teko.

Nykyisin asun Oulussa, eikä täältä saa kuin noita Vaasan Ruispaloja, Reissumiestä (ihan ok), ja joitain Antellin kauheita ruis"lättyjä". Nuo isojen leipomoiden ruispalaset on kauheaa verrattuna pienempien leipomoiden kunnon ruislimppuihin. Varmaan täytyy taas Itä-Suomessa käydessä ostaa useampi leipä pakkaseen...

Ei kyllä mitään aavistusta, miksei kyllästy. ite syön ihan mielelläni ruisleipää, jossa on vehnäjauhoakin, kuten reissumiestä, mitä on pakkasessa. Olen Saksassa vaihdossa ja siksi kaikki kunnollisempi ruisleipä maistuu oikein hyvältä...sitä oikein kaipaa, kun sitä ei ole. Saksalainen ruisleipä, vaikka siin vain ruisjauhoja oliskin, on suht vaaleaa ja makeata...tai no ei ainakaan hapanta. Onnksi sain poetin kautta joku aika sitten taan kunnon, oikein hapanta ruisleipää...Länsi-Suomesta, Maskun Leipomosta. Kyseistä leipää saa tosin vaan muutamasta kaupasta ja itse leipomosta. Mutta kyllä se vaan niin on, kuten joku jo aiemmin totes, että kunnon ruisleipää saa vaan pienistä leipomoista.