Herkkuperse ja kyrsä.

Herkkuperse = loistoperse, eli takamus on todella mahtava

kyrsä = lenkkimakkara/grillimakkara, ei mikään leivänkannikka todellakaan

Kirjoitti Agricola:

Vaikk'ei rukiisista-jauhoista tule niin sitkiää ja venyväistä kyrsää kuin nisusista, niin eriää se kuitenkin, parahultasesti vaivattuna, sormista, jos jauhot ovat hyviä.
Rukiisien-jauhojen muoto tulee olla paremmin sinertävä kuin keltasen-voipa; harmaan-muotoset karvaat jauhot ovat huonoja. - Jos jauhot ovat imeltyneet, niin pitää kyrsään vaivattaman niin paljon jauhoja kuin mahdollista on, ett'ei leipä tulisi likilaskoseksi eikä sitkiäksi.
- Taikina-vedeksi pitää otettaman puhdasta ja hyvää kaivo-vettä.
- Veden hyvyys tunnetaan siittä, että se vahtoilee soovan seassa.
Taikina-vesi ei saa myös olla kiehuvaa, ei ylön kuumaakaan, mutta olkoon sentään talvella lämpösempää kuin suvella.
- Leipä luonnistuu keväisin paremmaksi kuin pakkasilla ja kovilla suvi-lämpösillä.
- Jauhoja pitää vähittäisin veteen ja taikinaan sekotettaman, eikä paljoa erältä.
- Taikinaa ei saa vitkallensa sotkea, vaan ahkerasti.
Käytöstä on tähän paras ottaa tuoreesta sahdista. Käytös tietään hyväksi, jos pari pisaraa kiehuvaan veteen tipahutettuna pysyvät veden päällä.
Vanha käytös on kelvollista, jos saa käymään taikinan, joka on tehty niin paljoista jauhoista kuin viinastakin ja pantu neljäs-osa sokeria sekaan.
Huono juomisen käytös on sitkiä, tahmia ja pahanhajunen.
Hapantunut käytös paranee moneen piihin pesemisellä kylmässä vedessä; hapahko (puolihapan) valkosta potaskaa sekaan pannen - neljäs-osa luodia joka puolta tooppia kohden.


Taikinan hapanteeksi pannaan hapanta kyrsää, joka edellisestä leipomuksesta säästyy suolattuna jauhoissa mukavassa astiassa.
Suolatusta taikinasta tulee leipä sekä ma'ukkaammaksi että hauraammaksi kuin suolaamattomasta.
Päivää ennen leipomusta pitää jauhot nostettaman lämpöseen.
Taikinan käymistä ei saa ylöllensä hätäyttää, vaan annettakoon sillekkin tarpeellinen aikansa. Jos ei kyrsä enää uunissa nouse, on se jo ennen ylöllensä noussut; käytöksen lisäämällä joudutetaan hitaantunut nousu; mutta kylmästä lakannut nousu paranee, jos kyrsä peitetään lämmitetyillä liina-kankailla ( liinasilla- elikkä palttinaisilla-raidilla ).
- Uunin parahultanen lämpösyys koitellaan rukiisilla-jauhoilla: niitä viskataan kourallinen uuniin, jos muuttuuvat ruskeiksi, on uuni parahultasen lämpönen, mutta ylön kuuma jos palaavat, ja liian vähän lämpönen jos musteneevat taikka tuleevat happamaksi.
- Rukiinen leipä ei kypsy niin hätää kuin nisunen, eikä maitoon leivottu niin pian kuin veteen, ei myöskään pakara kyrsä niin joutusasti kuin vetelähkö, eikä hapan niin pian kuin rievä, elikkä happanematoin.
Kuudesta leiviskästä rukiisista-jauhoista pitäisi tulla 9 leiviskää kyrsää, ja jähtynyttä leipää 8 leiviskää.
Tavallisesti lasketaan kolme leiviskää pehmosta leipää kuivavan kahdeksi.

uppia

kyrsäpukki lätis makaa, sian kanssa ruokans jakaa
https://youtu.be/gxA3WK_4C3k

Sanojen merkitys muuttuu. Kannattaa vaikka viron pikaopiskelu ja suomeen vertaaminen.

Keskustelu sanojen merkityksestä on ihan samanlaista kuin kysymys siitä, minkälaista on oikea slangi. Jokainen keskusteluun osallistuva esittää oman aikansa ja oman alueensa slangin ainoana oikeana, sikäli kuin edes muistaa oikein.

Ihmisellä on taipumus kuvitella olevansa maailman keskipisteessä. Siitä sitten poikii niin rasismi kuin oikea kielikin.

Täällä meilläpäin e-pohjanmaata kyrsä on viitannut pullapitkoon; nisukyrsä.

Varsin outoja mielikuvia syntyy, kun nuo kaksi sanaa yhdistää: työntää kyrsä herkkuperseeseen.

Meillä päin on puhuttu herkkusuista.

Teini-ikäisten tyttöjen kohdalla tullaan sitten niille rajoille, että kummasta on kysymys: Naapurin tiukkoihin legginseihin pukeutuva 14-vuotias megabeibe on varsinainen herkkuperse - hän kulkee pihalla imien tikkaria.

Tai sitte yleensä täällä tolla kyrsällä tarkotetaan kyrpää.

Tuolla oikeita herkkuperseitä ;)

https://easyporn.xxx/fi/top/doggystyle/