Tiijättäkö seuraavii sanoja:1 )Ilikee 2)Liätää 3)Myötääsä 4)Nivaska 5)purku 6)sypäkkään 7)tarosalla 8)vatkuttaa 9)välleen 10)välttää.Vastaukset:1 hävettävä 2kirvelee 3 aina 4 nippu 5 pyry 6 nopeasti 7 esillä 8 toistaa 9 nopeasti 10 kelpaa.Jos sait täyden 10 olet luultavasti pohjois-karjalasta päin.Mummoni käytti myös seuraavia sanoja:1 juohaattoo 2 huppiin 3 huvenna 4 lietsussa 5 visti.Tarkoitti:1 muistuttaa 2 vähiin 3 vähentynyt 4 menossa 5 kuisti.Asuin paikka oli Kiihtelysvaara.
Testi murteista
Mie vuan
245569
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Sanoissa oli puolet tuttuja myös Posio-Kuusamo-Taivalkoski alueella yleisesti käytettyjä. Näppituntumalta sanoisin niiden olevan Kainuussa vielä yleisempiä. Miten lienee Lapissa?
Arveleisin kainuuta kansa.Miulle on tuttu sana kutjottoo eli sairastamista lähinnä.Luvin että on kainuun murresana.Mie oon tykännä murteista aina.Toiset rupes koulussa yläluokilla puhumaan kirjakielellä.Jotennii häpesivät murteella puhumista.Miten lie nykysin?Ilomantsissa on aika yleistä kouluissakin, ainakin joskus oli lehes.Sielläpäin on paljo murresanoja.Harmi vuan kun ne kuitennii on kattoomaan päin.Tälleen jos jiäpi kotiseuvulleen säilyy paremmin.Mieki jos olisin muuttanna muualle olis jiännä kuten tyttökaveriltani.Eihän sitä niin puhuta kun ei mieskään ossoo.Eikä ympäristö aina ällyy ees mitä sannoo.Tai ainakin ei ilekee puhuu.
itse olen Koillis-Lapista kotoisin, mutta asunut lähes koko ikäni Pohjois-Savossa. Vanhempani kyllä puhuvat edelleen Koillis-Lapin eli Kemijärven alamurretta, vaikka heidänkin puheeseensa on tarttunut savolaisuuksia.
Kemijärven alamurrehan kuuluu Peräpohjalaismurteisiin ja sitä kautta Länsimurteisiin.
Kemijärven murteeseen on kuitenkin jäänyt savolaisuuksia johtuen seudun asutushistoriasta.
Nyt siihen listaan. Arvelen ,miten koillislappilainen ymmärtää sanat. voin toki erehtyä.
1 )Ilikee
- ei ymmärrä.
2)Liätää
- ei ymmärrä.
3)Myötääsä
- ei ymmärrä.
4)Nivaska
- nippu.
5)purku
- purkaminen
6)sypäkkään
- ei ymmärrä.
7)tarosalla
- ei ymmärrä.
8)vatkuttaa
- ei ymmärrä.
9)välleen
- ei ymmärrä.
10)välttää.
- kelpaa.
eli 2/10 sanaa oli koillislappilaisen ymmärrettävissä samalla lailla.
tämähän kuvaa hyvin sitä, että Kemijärven alamurre kuuluu selvästi eri päämurrealueeseen, mutta siinä on itäsuomalaisia kudoksia.
Tuo purku sanan luuleminen purkamiseen,,,Meillä sanotaan aina tulevan lumipurku.Aika paljon voi olla noitakin jotka männöö mettään tai mehtään.Meillä päin mennään mehtään!Eikö tätä satu lukemaan kukaan joka ällyis kaikki.Kiitoksii vastauksista.
Metsä on mettä koillis-Lapissa
ainut sana jota en tietänyt oli "liätää", muut kaikki tuttuja.
Mie jotta siellä päin olis tietoo.Terveiset vuan Ilomantsiin!Täältä Tohmajärveltä.
joo, tervveissii vua sinne Tohmajärvele tiältä Keski-Suomesta, Tikkakoskelta. Tohmajärveläinen miekkii oon, vua tänne oon eksynä Jyväskylän yliopistole kielte laitoksele opiskelemmaa. Kaikki sanat mie ymmärsin ja hyvin ymmärsinki. Murtteista oon kiinnostunu ja toivon vua, että niitä voisin tutkkii vielä jonaki päivänä. (onpa tää hankalaa tää murteella kirjoittaminen)
Kaekki mänj iha oekee,elikkä tajusin kaekki sanat.Oun Pohjoes-Savossa koko ikänj asunu,tosin eokon suku on Karjalasta,Venäjän puolelta.Varsinnii tuo "lietsu" on eokolta opittu.
En oo käynnä kahtomassa jotta tänne on vastailtu vielä.Ja ihan ex-Tohmajärveläinen.Ite oon kotosin Kiihtelyksestä,mut nyt asun tässä Kemiessä.Hyvee kevättä vuan kaikille Kiihtelysvaaralaisista,Ilomantsilaisiin ja muillennii jotka lukkoo tämän.Joo vaikee kirjottoo murteella!
Sitä on ollunna savolainen ukko sitten myötääsä lietsussa,kun on eukko huastanna!
3 näytti olevan oikein, vaikka veikkasin kaikki vastaukset!!!
Tiijättäkö seuraavii sanoja:
1)Ilikee
Ilkeä, pahantahtoinen
2)Liätää
Laskea
3)Myötääsä
Mukaan
4)Nivaska
paperipino, tai muu kevyt pino
5)purku
tyhjääminen
6)sypäkkään
tiuhaan
7)tarosalla
saavutettavissa
8)vatkuttaa
vatkata, sekoittaa
9)välleen
peitot
10)välttää.
vältellä, eli pysyä kaukana jostakin henkilöstä
Vastaukset:
1 hävettävä
2 kirvelee
3 aina
4 nippu
5 pyry
6 nopeasti
7 esillä
8 toistaa
9 nopeasti
10 kelpaa.
Jos sait täyden 10 olet luultavasti pohjois-karjalasta päin.
Mummoni käytti myös seuraavia sanoja:
1 juohaattoo 2 huppiin 3 huvenna 4 lietsussa 5 visti.Tarkoitti:1 muistuttaa 2 vähiin 3 vähentynyt 4 menossa 5 kuisti.Asuin paikka oli Kiihtelysvaara.
oikein selostit, tuosta ei otannut selvää noista oikeista vastauksista, koska ne eivöt ole sinnepäinkään, tai kysymykset olivat aivan vääriä ja outoja...
ihan tosi!
Et ymmärrä suomen kieltä?! Mitä vittua? Voi, voi...mitä sitte teet täälä keskustelupalstalla ku et kerta ymmärrä mitä toiset kirjoittelee?
Ihan selviä vastauksia noi oli, pikemminki noi murresanat oli ihan epäselviä ja huomaa, mä en ollu niitä keksiny vaan toi joka kyseli niitä.
Tarkkaavaisuutta vaan ennenkö alat arvostelemaan toisia kirjoittajia.
Tiällä tapellaan?Oli kiva lukee arvauksia ja ymmärrettävee,et jotkut oli jotain muuta mitee oikeesti.Sanat oli otettu oikein kirjasta.Paikallisesta kyläkirjasta,siis lähinnä tarkastettu.Käytettyy tulloo muutennii.Kiitos siulle,kun viitit vastailla!
SANA LIÄTÄÄ TARKOITTAA ETTÄ PAKOITTAA TAI KOSKEE JOHONKIN
Sana "liä(t)tää" tarkoittaa lähinnä kirvelyä. Pakotus, jomotus, kivistys ovat vahvemman kivun ilmaisuja.
Lisää pohjois-karjalaisia sanoja: Fortsa,kartsakka, kassara, kulassi, kurmottaa, lantsi, lihassikko, partsikka, pijakka, pualikko, puotaltaa, otaltaa.
Jos löydätte näille sanoille oikeat yleiskielen vastineet, niin juurenne ovat todella syvällä Pohjois-karjalassa.
Jotta ei menisi liian helpoksi, lisätään vielä sanat: Ettoneh,jelehuta, jaksia, huikkia, kosakehtaa, meuruta, hatsaltaa ja päälle vielä soikko, peilar, petkel, huhmar ja hierrin.
"Liätää" sopii erityisen hyvin tilanteeseen kun kusiainen, (se pieni keltainen) on päässyt vaatetuksesi alle ja siellä pissii niin tekeehän se gutaa.
Käytän edelleen sanaa "purku" silloin kun lunta tulee sakeasti tuulen voimalla. Kaikki muutkin tässä ketjussa mainitut sanat ja niiden merkitykset tiedän vaikka olen majaillut etelärannikolla yli 50v.
1. Kehtoo, eli viitsi. Ilikeetä käytetään siis myös Pohjois-Savossa.
"huppiin" vastaa täällä päin "hupenemaan päin".
"välttää" on kahdessa merkityksessä: "asia välttää/menettelee" ja "vältä menemästä ulos ukkosella" eli älä mene.
Aikoinani ollessani heinänteossa Ylä-Savossa, siellä käytettiin kaltaisestani apupojasta tai -tytöstä nimitystä kasakka. Mistä juontanee juurensa? Ruokakomero oli kahveri.
Selevee savvoo. Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo ovat samaa murrealuetta. Tietysti pieniä eroja löytyy, mutta eipä sitä huomaa, kun siirtyy Kaavilta Juukaan tai Tuusniemeltä Joensuuhun päin. Pohjois-Karjalassa on lievää karjalaismurteiden vaikutusta (Ilomantsissa hyvinkin paljon), mutta enemmän sitä on ns. Itä-Savossa (Savonlinna, Sulkava ym.).