Pähkinänkuoressa: Kriisienhallintajoukot

Keskustademari

Sitä odotetellessa, kun saamme Niinistön selväsanaisen tuen hallituksen nyt poisvedetylle esitykselle kriisienhallintajoukoista, on paikallaan laittaa pakettiin mitä tapahtui ja miksi. Korkeasti kunnioitetun toveri Jäbän kuvaus on, sanoisinko "vähän", tarkoitushakuinen demareita ja Kepua vastaan ja populisti Kimmo Sasin puolesta.

1) Perustuslakivaliokunnan johto, Sasi ja Alho, ovat profiloituneet viime vuosina presidentin vallan vähentämisen kannattajina. Sehän on ihan ok tavoite, mutta yksittäisen lain käsittelyssä se ei sovi, varsinkaan asemassa, jossa Alho ja Sasi ovat

2) Presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Suomalaisten joukkojen lähettäminen on AINA kansallista päätöksentekoa (ei EU-politiikkaa), johon tarvitaan presidentin, hallituksen ja eduskunnan suostumus. Ylipäätään EU:n kriisienhallintaoperaatioihin osallistuminen on kansallista päätöksentekoa.

3) Kriisienhallintaan osallistuminen on turvallisuuspolitiikkaa, joka kuuluu presidentille ja hallitukselle

4) Lain tulkinnanvaraisuus on keksittyä: perustuslakivaliokunnan lähtökohta on tarkoituksella väärä: että kriisienhallinta olisi EU-politiikkaa.

15

429

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Saukko-nen

      Ei se Salekaan halua pressanvallan pienentämistä...

    • kaikessa rauhassa

      Kun aikansa tivattiin, Niinistöltä tuli fiksu kanta suomalaiseen maatalouteenkin. Samaa on syytä odottaa kriisinhallintalainkin suhteen. Kokoomuksen nyt täällä reuhaavat kuumakallet saavat nähdä, että Niinistö on viisas mies eli täsmälleen samalla kannalla kuin Matti Vanhanen.

      Näin Niinistö opettaa:

      Sauli Niinistö: Maatalous on tulevaisuutta, ei menneisyyttä

      Oulun ja Raahen alueella torstaina vierailleen kokoomuksen presidenttiehdokas, varapääjohtaja Sauli Niinistön mukaan riitely maatalouspolitiikkamme sisällöstä saattaa vaarantaa kansallisesti tärkeiden etujemme vaalimisen.


      - On olemassa merkkejä siitä, että maatalouden vastakkainasettelu on nostamassa jälleen päätään. Tähän meillä ei yksinkertaisesti ole varaa. Maatalous on kaikkien suomalaisten yhteinen asia, jonka etuja on yksituumaisesti puolustettava eurooppalaisessa päätöksenteossa. Vastakkainasettelun ajan pitäisi myös maatalouspolitiikassa olla ohi.

      Puheessaan Oulussa Niinistö kiinnitti huomiota muutoksiin sekä energiatarjonnassa että ilmaston tilassa:

      - Luonnonkatastrofit saattavat nopeasti ja ratkaisevasti muuttaa elintarviketuotannon toimintaedellytyksiä sekä paikallisesti että globaalisti. Omavaraisuuden merkitys kasvaa. Tämän vuoksi kohtuullisen omavaraisuuden turvaaminen on tärkeämpää kuin mitä joitain vuosia sitten ymmärsimmekään.


      Niinistön mielestä energian saatavuuteen kohdistuvat paineet voivat jo lähitulevaisuudessa johtaa siihen, että energian tuotannosta muodostuu nykyistä paljon merkittävämpi maaseutuelinkeinojen tulonlähde:

      - Tulemme kohtaamaan energian saatavuuden osalta aivan uudenlaisen tilanteen. Bioenergian tuotantoa Suomessa on tehostettava. Tämä edellyttää tässä vaiheessa tukitoimia.

      Lisätietoja: Sauli Niinistön avustaja Mikko Kortelainen p. 050 301 8334 tai
      Sauli Niinistön tiedotusvastaava Jussi Kekkonen p. 040 504 5199

      • Kallion kolo

        Kokoomuksella on maataloussiipensä - joka on pieni - mutta joka pitää ottaa huomioon imagosyistä. Niinistön kaksinapainen kaksinaamaisuus tulee esiin toisaalta työläisten suuntaan -, toisaalta maatalousyrittäjien suuntaan pyrkimisellä. Mikä se on, joka haluaa kimppakivaa? Vastaan itse: Ei kenenkään oma.


    • Suomalaiset päättävät Suomessa

      ...ei meidän tarvitse tässäkään luovia jonkun EU:n suuntaan.

      Hallituskin on käyttänyt valmistelussan asiantuntijoita enemmän ja huolellisemmin kuin perustuslakivaliokunta.

      Valmistelun tuloksena on löydetty erittäin yksituumainen esitys.

      Repeämät ovat tapahtuneet hyvin tuttujen eriseuraisten toimesta vasta jälkikäteen.

      Meillä ei voi olla monensorttisia ylipäälliköitä,
      monensorttisissa asioissa.

      Presidenttiehdokas Timo Soini on oikeassa vaatiessaan tänään riippumatonta perustuslakituomioistuinta.
      Soini kannattaa hallituksen esitystä.

      Mielenkiinnolla odotellaan Niinistön ja Kataisen linjaa.

      Asia tullaan aikanaan päättämään hengeltään hallituksen esityksen mukaisesti.

    • Jaska

      EU:n kriisienhallintajoukkoihin valittavien henkilöiden nimeäminen ei ole ulkopolitiikkaa.

      • Kimmo Susi

        mistä keksit et olisi?


    • vähentämiseksi

      Paine tasavallan presidentin vallan vähentämiseksi on jatkuva eikä se juuri liity virkaa hoitavaan henkilöön, vaan se on enimmäkseen eduskunnan, hallituksen ja presidentin toimivaltasuhteisiin nivoutuva periaatteellinen linja-asia. Perustuslain säädöksien hiomisen olisi luontevaa tapahtua ennen uuden presidenttikauden alkua. Tällöin keskustelu pysyy parhaiten asiallisena.

      Vuoden 2000 maaliskuun alussa voimaan astuneessa perustuslaissa presidentin valtaa on rajoitettu olennaisesti aiemmasta. Suomi siirtyi tuolloin useimpien länsimaiden käytäntöön, jossa valtionpäämies on lähinnä symbolinen henkilö. Hän on arvo- eikä valtajohtaja. Hänen vaikuttavuutensa perustuu henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

      Suomi oli presidenttikeskeinen maa perustuslain tarkistamiseen saakka. Presidentin rooli hallituksen muodostamisessa oli määräävä, samoin eduskunnan hajottamisessa sekä ulkopolitiikassa ja lukuisissa muissa linjauksissa.

      Uudistus jätti presidentille merkittävän tehtävän ulkopolitiikassa, jota hallitus ja presidentti johtavat yhteistyössä. Määritelmä on monitulkintainen. Se voi olla jopa eduksi, kun pääministerin ja presidentin henkilöpiirteet ovat kovin vaihtuvaisia, jolloin tilannekohtaisuus vaikuttaa vallan painopisteisiin, mutta epäselvyys tarjoaa edellytykset hallitus- ja presidentti-instituution yhteentörmäykselle. Vaara on väijynyt viime vuosina lähinnä Suomen EU-edustuksessa.

      Pääministerillä on perustuslain mukaan isännänääni EU:ssa, mutta perustuslakimme säädös antaa presidentille hänen niin halutessaan sauman työntäytyä pääministerin tontille, mutta tällöin hallituksen on joustettava presidentin suuntaan. Näin on tapahtunut monta kertaa. Pieni Suomi tunnetaan maailmalla kahden lautasen ongelmastaan. Kaksipäinen johtajuus merkitsee yleensä organisaation epäselvyyttä ja vajaakäyttöisyyttä.

      Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa pohdittiin kriisinhallintalain yksityiskohtia. Hallitus esitti tasavallan presidenttiä lopulliseksi päättäjäksi, kun Suomi lähettää joukkoja konfliktialueelle. Ajatus perustuu presidentin ylipäällikkyyteen.

      Perustuslakivaliokunta päätti kuitenkin eilen ajallaan hyväksymisoikeuden keskittämistä pääministerille silloin, kun kokonais- tai osaoperoijana on Euroopan unioni. Muulloin ratkaisu olisi presidentin käsissä. Laissa määritetään Suomen osallistumisen ehdot.


      Kriisinhallintalain sisältökeskustelu osoittaa keskeisten valtioelinten valtasuhteissa yhä tarvittavan uudistamista. Pääministerin vastuun kasvattaminen on perusteltua, koska pääministeri ja hänen hallituksensa täytyy aina nauttia kansan vaaleilla valitseman eduskunnan enemmistön luottamusta. Tätä tukee laaja ulkomainen käytäntö.
      Niinpä on todennäköistä, että presidentin valtaa viedään edelleen pääministerille. Tähän kuluu ehkä aikaa, mutta suunta on ilmeinen ja perusteltu. Presidentin virallistaminen lopullisesti symbolihahmoksi vastaa 2000-luvun ilmapiiriä ja käsityksiä toimivasta demokratiasta.

      http://keskisuomalainen.protacon.fi/?alue=2

      • Tämä on erittäin toivottava suunta. Demokratiassa ei tarvita kuninkaita eikä edes presdentiksi naamioituneita puolikuninkaita. Presidenttiys edustaa kansan alamaisasennetta, huono itsetuntoa, lapsekasta maanisän kaipuuta, laumanjohtajaa.

        Matti Vanhanen on vahvan johtajan kannalla kuten keput perinteisesti ovat olleet. Heille edustuksellinen demokratia on toissijainen, lähes kiusallinen asia varsinkin silloin, kun laumanjohtajaksi on valittu joku kepulainen. Meidän suomalaisten ei tule äänestää näitä kepuleita laumanjohtajiksi, sillä heillä on pyrkimys kaventaa demokratiaa ja tehdä kansasta taas alamaisia. Heillä on mieletön kaipuu Kekkosen ajan puolidiktatuuriin.


      • Drag Queen
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Tämä on erittäin toivottava suunta. Demokratiassa ei tarvita kuninkaita eikä edes presdentiksi naamioituneita puolikuninkaita. Presidenttiys edustaa kansan alamaisasennetta, huono itsetuntoa, lapsekasta maanisän kaipuuta, laumanjohtajaa.

        Matti Vanhanen on vahvan johtajan kannalla kuten keput perinteisesti ovat olleet. Heille edustuksellinen demokratia on toissijainen, lähes kiusallinen asia varsinkin silloin, kun laumanjohtajaksi on valittu joku kepulainen. Meidän suomalaisten ei tule äänestää näitä kepuleita laumanjohtajiksi, sillä heillä on pyrkimys kaventaa demokratiaa ja tehdä kansasta taas alamaisia. Heillä on mieletön kaipuu Kekkosen ajan puolidiktatuuriin.

        Pitäisikö hänen mielipiteensä ottaa huomioon?


      • Jaba_43
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Tämä on erittäin toivottava suunta. Demokratiassa ei tarvita kuninkaita eikä edes presdentiksi naamioituneita puolikuninkaita. Presidenttiys edustaa kansan alamaisasennetta, huono itsetuntoa, lapsekasta maanisän kaipuuta, laumanjohtajaa.

        Matti Vanhanen on vahvan johtajan kannalla kuten keput perinteisesti ovat olleet. Heille edustuksellinen demokratia on toissijainen, lähes kiusallinen asia varsinkin silloin, kun laumanjohtajaksi on valittu joku kepulainen. Meidän suomalaisten ei tule äänestää näitä kepuleita laumanjohtajiksi, sillä heillä on pyrkimys kaventaa demokratiaa ja tehdä kansasta taas alamaisia. Heillä on mieletön kaipuu Kekkosen ajan puolidiktatuuriin.

        Kun presidentin valta oli aiemmin hyvin suuri, voidaan perustellusti olla sitä mieltä, ettei kaikkea valtaa kannattanut ottaa pois kertaheitolla.

        Nykyiseen perustuslakiin pääsi kuitenkin jäämään olennaisia epätarkkuuksia johtuen siitä, että sitä veivattiin erilaisten näkemysten komprolmissina aika pitkään.

        Minusta on hyvä, että suuret puolueet oivat sopineet, ettei presidentin valtyaoikeuksia kavenneta toimikaudella 2006-20012. Mikään ei kuitenkaan estä uutta presidenttiä ja 2007 valittavaa eduskuntaa käynnistämään sellaista perustuslain tarkennusta, jolla nyt haittaavat epätarkkuudet poistetaan

        Omasta mielestäni perustuslakivaliokunnan tulkinta siitä, että EU-asioista vastaa valtioneuvosto ja muusta ulko-ja turvallisuuspolitiikasta - EU:n rajojen ulökopuolelle suuntautuvasta siis - presidentti, on oikean suuntainen.

        Pykäliä pitäsi vain täsmentää siten, ettei nyt tapahtuneen kaltaisia aivan erilaisia tulkintoja pääsisi enää jatkossa syntymään.


      • Jaba_43 kirjoitti:

        Kun presidentin valta oli aiemmin hyvin suuri, voidaan perustellusti olla sitä mieltä, ettei kaikkea valtaa kannattanut ottaa pois kertaheitolla.

        Nykyiseen perustuslakiin pääsi kuitenkin jäämään olennaisia epätarkkuuksia johtuen siitä, että sitä veivattiin erilaisten näkemysten komprolmissina aika pitkään.

        Minusta on hyvä, että suuret puolueet oivat sopineet, ettei presidentin valtyaoikeuksia kavenneta toimikaudella 2006-20012. Mikään ei kuitenkaan estä uutta presidenttiä ja 2007 valittavaa eduskuntaa käynnistämään sellaista perustuslain tarkennusta, jolla nyt haittaavat epätarkkuudet poistetaan

        Omasta mielestäni perustuslakivaliokunnan tulkinta siitä, että EU-asioista vastaa valtioneuvosto ja muusta ulko-ja turvallisuuspolitiikasta - EU:n rajojen ulökopuolelle suuntautuvasta siis - presidentti, on oikean suuntainen.

        Pykäliä pitäsi vain täsmentää siten, ettei nyt tapahtuneen kaltaisia aivan erilaisia tulkintoja pääsisi enää jatkossa syntymään.

        Perustuslakivaliokunnan kanta on tässä asiassa minusta joko oikea tai väärä. Perustuslakivaliokuntahan pohtii kunkin esityksen perustuslainmukaisuutta ja ottaa siihen kantaan. Nyt kanta on ollut se mikä on ja minusta se on oikea. Jos se on väärä, tuota vääryyttä pitäisi arvioida juridisin perustein aivan kuten Kokoomuksen Jan Vapaavuori on mm. sanonut.

        Se onko päätös oikeansuuntainen jonkun näkemyksen mukaan on toinen juttu. Vanhasen ja nyt myös Heinäluoman mukaan se on vääränsuuntainen eli tarkoituksenmukaisuusasiana ja poliittisena näkemyksenä väärä. Perustuslakivaliokuntaa ei pitäisi kuitenkaan syyttää politiikan tekemisestä, koska meillä ei ole perustuslakituomioistuinta, johon voisi viedä tällaiset kysymykset, vaan tehtävä on annettu perustuslakivaliokunnalle.


      • Jaba_43
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Perustuslakivaliokunnan kanta on tässä asiassa minusta joko oikea tai väärä. Perustuslakivaliokuntahan pohtii kunkin esityksen perustuslainmukaisuutta ja ottaa siihen kantaan. Nyt kanta on ollut se mikä on ja minusta se on oikea. Jos se on väärä, tuota vääryyttä pitäisi arvioida juridisin perustein aivan kuten Kokoomuksen Jan Vapaavuori on mm. sanonut.

        Se onko päätös oikeansuuntainen jonkun näkemyksen mukaan on toinen juttu. Vanhasen ja nyt myös Heinäluoman mukaan se on vääränsuuntainen eli tarkoituksenmukaisuusasiana ja poliittisena näkemyksenä väärä. Perustuslakivaliokuntaa ei pitäisi kuitenkaan syyttää politiikan tekemisestä, koska meillä ei ole perustuslakituomioistuinta, johon voisi viedä tällaiset kysymykset, vaan tehtävä on annettu perustuslakivaliokunnalle.

        Taidamme edustaa eri puoluekantoja, mutta näytämme olevan tässä asiassa ihan samaa mieltä.

        Minustakin perustuslakivaliokunta perusti tulkintansa ja myös perusteli juridisen päätöksensä perustuslain pykälien nojalla. Tästä seuraa, että niiden, jotka ovat eri mieltä lausunnosta, pitäisi perustella oma kantansa vastaavalla tavalla juridisesti perustuslain pohjalta.

        Suurimman virheen asiassa teki Vanhanen, joka veti esityksen takaisin kesken lausuntokierroksen ja ryhtyi loukkaantuneen katkerin äänenpainoin politisoimaan valiokunnan lausuntoa. Samaa laulua lauloivat Halonen ja Tuomioja, nyttemmin myös Heinäluoma.

        Niinistö on samalla kannalla Halosen ja Vanhasen kanssa presidentin valtaoikeuksista, mutta kun meillä on kaksi erilaista tulkintaa salliva, epätarkka perustuslaki, niin ei se - perustuslaki siis - siitä paremmaksi muutu, jos asia politisoidaan ja lähdetään katkeran kaunaisen syyttelyn tielle.

        Ala-arvoisinta politikointiahan tässä hommassa ovat edustaneet ne perustuslakivaliokunnan syyttelijät, Vanhanen, Halonen, Tuomioja ja Heinäluoma, jotka väittävät, että valiokunta olisi nyt kaventanut presidentin valtaoikeuksia.

        Tuohan on silkka mahdottomuus. Perustuslaki on täysin muuttumaton edelleen, Mitään valtaoikeutta ei ole otettu keneltäkään pois, muuta kuin niiden kuvitelmien puitteissa, joihin epätarkka laki on valitettavasti antanut kovin löysän liikkumavaran.


    • Jaba_43

      Minusta kaleva erittelee asian sinua paremmin:

      http://www.kaleva.fi/plus/index.cfml?j=525669

      Vastaan kuitenkin viestiisi:

      1) Perustuslakivaliokunnan johto, Sasi ja Alho, ovat profiloituneet viime vuosina presidentin vallan vähentämisen kannattajina. Sehän on ihan ok tavoite, mutta yksittäisen lain käsittelyssä se ei sovi, varsinkaan asemassa, jossa Alho ja Sasi ovat
      ---------------
      Tuo on pelkkä väite, jota et pysty perustelemaan millään tavalla. Kun valiokunnan lausunto perustuu voimassa olevaan perustuslakiin, niin on juridinen mahdottomuus, että lausunnolla voitaisi vähentää mitään olemassa olleita valtaoikeuksia.


      2) Presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Suomalaisten joukkojen lähettäminen on AINA kansallista päätöksentekoa (ei EU-politiikkaa), johon tarvitaan presidentin, hallituksen ja eduskunnan suostumus. Ylipäätään EU:n kriisienhallintaoperaatioihin osallistuminen on kansallista päätöksentekoa.
      -----------
      Tuo pitää paikkansa. Ylipäällikkyyttä ei ole valiokunnan lausunnolla kavennettu.

      EU:n joukot ovat kuitenkin EU:npäällikkyyden alaisia, jolloin ne ovat EU:n asioita ja näiden joukkojenn käytöstä EU:ssa Suomen hyväksymiin operaatiohin poäättää perustuslain mukaan valtioneuvosto.

      Se on sitten eri asia, jos EU aikoo toimia omien rajojensa ulkopuolella, silloin asia siirtyy eduskunnalle, joka päättää sodasta ja rauhasta presidentin esityksestä.


      3) Kriisienhallintaan osallistuminen on turvallisuuspolitiikkaa, joka kuuluu presidentille ja hallitukselle
      ------------
      Silloin kun se on EU-asia, se kuuluu vain valtioneuvostolle.


      4) Lain tulkinnanvaraisuus on keksittyä: perustuslakivaliokunnan lähtökohta on tarkoituksella väärä: että kriisienhallinta olisi EU-politiikkaa.
      -------------
      Tulkinnanvaraisuus ei ikävä kyllä ole keksittyä, vaan perustuslain ikävä heikkous, joka näkyy "pöydässä olevien lautasten" lisäksi myös tässä asiassa, sillä EU:n kriisienhallinta todellakin on EU-politiikkaa, joka perustuslain mukaan kuuluu valtioneuvostolle.

      Laki, joka alistaisi sen presidentille ei olisi perustuslain mukainen laki.

      Lue Kalevan pääkirjoitus, siinä on asia aika selkeästi eritelty.

      • Keskustademari

        Että sielusi on niin turmeltumaton, että olet taipuvainen uskomaan pelkkää hyvää ja virallisia selityksiä karvoineen päivineen. Tässä on vähän samaa kuin Stubbin tapauksen kanssa. Halusit uskoa vain hyvää; että Suomen edun nimissä Stubb teki mitä teki. Kunnon porvarilla on aina isänmaa ensimmäisenä mielessä... :-))


      • Jaba_43
        Keskustademari kirjoitti:

        Että sielusi on niin turmeltumaton, että olet taipuvainen uskomaan pelkkää hyvää ja virallisia selityksiä karvoineen päivineen. Tässä on vähän samaa kuin Stubbin tapauksen kanssa. Halusit uskoa vain hyvää; että Suomen edun nimissä Stubb teki mitä teki. Kunnon porvarilla on aina isänmaa ensimmäisenä mielessä... :-))

        Koetan pitää kaksi asiaa erillään toisistaan.

        1) Miten asiat todella tapahtuivat ja...

        2) ...edellisestä seuraavan syyttelyn ja politikoinnin

        Ykkönen on olennaista ja tärkeää minun mielestäni. Kakkonen on enemmän pintavaahtoa ja mediakuonaa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Rakastan sinua

      Anteeksi että epäilin sinua.. ❤️
      Ikävä
      62
      931
    2. Naisten top-5 red flagit

      1. Feminismi: kertoo keskenkasvuisuudesta, välttää vastuuta tekemällä miehistä kestosyyllisen kaikkeen 2. Ylipaino: kiel
      Ikävä
      111
      851
    3. Medvedev: Suomi tuhoutuu ydinsodassa ensimmäisenä

      Venäjän ydinaseilla on lyhyin matka Suomeen, joten ydinsodassa Suomi tuhoutuu heti sodan alkuminuuteilla, muilla mailla
      Maailman menoa
      266
      805
    4. Mitähän meinaat

      Vai meinaatko mitään kohtaamisen suhteen?
      Ikävä
      58
      748
    5. Oletko hyljännyt minut mies?

      Toivottavasti et. 🥺🥺🥺🥺🥺
      Ikävä
      55
      663
    6. Tiedätkö kaivattusi musiikkimaun?

      Minkälaisesta musiikista hän pitää?
      Ikävä
      57
      580
    7. Onko se loukkaavaa

      Kun joka kerta tuijotan sun peppua. En mahda sille mitään, että se vangitsee katseeni. Pohdin vain että ei minusta ole k
      Ikävä
      93
      579
    8. Onko kaivattusi seinäruusu?

      Kun hän saapuu paikalle, huomaako kukaan, vai kääntyvätkö päät? Onko se hyvä vai huono juttu? Oletko sinä huomattu vai
      Ikävä
      45
      566
    9. Jippii ! Zoon konkurssia tutkitaan .

      Vihdoinkin jotakin tietoa.
      Ähtäri
      23
      556
    10. Nykytiedon valossa

      Tekisitkö nykyisellä tietämyksellä jotain toisin ja mitä se olisi?
      Ikävä
      79
      554
    Aihe