Keinopainovoima tyhjyydessä?

minäkin: täysin tyhjässä avaruudessa oleva yksi
kappale ei liiku eikä pyöri, eikä liikettä voida
mitenkään havaita!?

mieltä olen kirjoitti:

minäkin: täysin tyhjässä avaruudessa oleva yksi
kappale ei liiku eikä pyöri, eikä liikettä voida
mitenkään havaita!?

Ei _täysin tyhjässä_ mikään tietenkään pyöri, mutta jos siellä on se yksi kappale joka pyörii _itsensä_ ympäri...
Toisaalta jos mitään ei ole (edes maailmankaikkeutta), ei ole edes sitä yhtä kappaletta. Voinemme siis olettaa että maailmankaikkeus on olemassa jos kerran siellä on se yksi kappale.

mutta jos yksi kirjoitti:

Ei _täysin tyhjässä_ mikään tietenkään pyöri, mutta jos siellä on se yksi kappale joka pyörii _itsensä_ ympäri...
Toisaalta jos mitään ei ole (edes maailmankaikkeutta), ei ole edes sitä yhtä kappaletta. Voinemme siis olettaa että maailmankaikkeus on olemassa jos kerran siellä on se yksi kappale.

Lue lisää

Jokainen laajeneva kappale pyrkii pysymään samassa liiketilassa ja kun maan pinta työntyy poispäin maan keskipiseestä koko ajan, painaudumme maan pintaa vasten.

Pyörivässä aluksessa painaudumme aluksen seinää vasten, koska seinä estää meidän suoraviivaisen liikkeen.

lue tämä.

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=4034

mieltä olen kirjoitti:

minäkin: täysin tyhjässä avaruudessa oleva yksi
kappale ei liiku eikä pyöri, eikä liikettä voida
mitenkään havaita!?

Voihan maapallonkin havaita pyörivän maanpinnalta ilman että katsoo ulos esimerkiksi heilurilla. Suoraviivaista liikettä ei tietenkään voida havaita katsomatta ulos.

olemassakaan kirjoitti:

Jokainen laajeneva kappale pyrkii pysymään samassa liiketilassa ja kun maan pinta työntyy poispäin maan keskipiseestä koko ajan, painaudumme maan pintaa vasten.

Pyörivässä aluksessa painaudumme aluksen seinää vasten, koska seinä estää meidän suoraviivaisen liikkeen.

lue tämä.

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=4034

Lue lisää

Juktertin teoria varmaan voisi toimiakin jos kaikkia esineet maailmankaikkeudessa olisivat samoja tiheydeltään.
Mutta mitenkäs kun ympärillä olevista samankokoisista palloista eniten puoleensa vetää se tihein ?

" käsittääkseni jos täysin tyhjässä avaruudessa
kelluu kappale niin mitään pyörimistä ei voi
esiintyä.
ts. toisin kun tuossa joku väitti niin pyöriminen
EI OLE abaoluuttista vaan tapahtuu aina jonkun
suhteen. "

Eksyin tälle palstalle ensimmäistä kertaa. Jos täällä on tämän tasoisia juttuja, niin taitaa olla perempi pysyä poissa.

ihmettä?!?! kirjoitti:

" käsittääkseni jos täysin tyhjässä avaruudessa
kelluu kappale niin mitään pyörimistä ei voi
esiintyä.
ts. toisin kun tuossa joku väitti niin pyöriminen
EI OLE abaoluuttista vaan tapahtuu aina jonkun
suhteen. "

Eksyin tälle palstalle ensimmäistä kertaa. Jos täällä on tämän tasoisia juttuja, niin taitaa olla perempi pysyä poissa.

Lue lisää

No eipä ihme, koska gravitaatiokenttä on kaikissa teorioissa ohitettu ja pidetty tyhjiötä riittävänä edellytyksenä tyhjyydelle, mitä se ei ole.

fsw kirjoitti:

Juktertin teoria varmaan voisi toimiakin jos kaikkia esineet maailmankaikkeudessa olisivat samoja tiheydeltään.
Mutta mitenkäs kun ympärillä olevista samankokoisista palloista eniten puoleensa vetää se tihein ?

Lue lisää

Niin, ja kun Ajatukseni mukaan tiheimmästä avautuu tiheimmät energia-aallot, jolloin sen pitäisi äkkiseltään ajateltuna töniä eniten toisia kappaleita poispäin itsestään.

Mutta mutta, esim aurinkokunnan kappaleet altistuvat toisiensa energia-aalloille liikkuessaan omalla radallaan eteenpäin

ja tästähän taas päästään sanaan TAIPUA.

Eli planeetoista Jupiterista avautuu tiheimmät energia-aallot ja näin muiden palneettojen ratoihin vaikuttaa eniten jupiterista avautuvat energia-aallot, jolloin muiden planeettojen rata taipuu eniten Jupiterista avautuvien energia-aaltojen takia.

Loogista, kaunista ja savolaisen yksinkertaista.

Eli kyllä tämä Savolainen kaiken fysiikan kattava Ajatus toimii, elkee työ yhtään hättäilkö.

:);):)

fsw kirjoitti:

Juktertin teoria varmaan voisi toimiakin jos kaikkia esineet maailmankaikkeudessa olisivat samoja tiheydeltään.
Mutta mitenkäs kun ympärillä olevista samankokoisista palloista eniten puoleensa vetää se tihein ?

Lue lisää

En ole vielä perehtynyt paljoa aikaan, mutta on ilmiselvää, että maapallolla on koko ajan pidempi ja pidempi rata auringon ympäri, kun ajatellaan taustatilaa, joka ei ole mitään.

Meillehän tuo rata on suhteellisesti koko ajan suht sama, mutta juju on juuri tuossa suhteellisuudessa ja siinä, että myös aika on suhteellista.

Maapallo siis pyörii koko ajan suhteellisesti hitaammin akselinsa ympäri, mutta myös aika etenee koko ajan suhteellisesti hitaammin ja näin emme huomaa mitään ihmeellistä.

No nythän Jupiterista avautuvat energia-aallot hidastavat maapallon pyörimistä ja ajan etenemistä ja ainut asia, josta se voidaan havaita, on juuri oletettu Jupiterin "vetovoima", jota siis ei ole olemassa,

koska näin Jupiter vaikuttaa maapallon etenemiseen radallaan ilman mitään ihme voimaa, joka vetäisi kappaleita puoleensa.

:);)Ps. ollessaan maapallon rataan nähden maapallon takapuolella, Jupiter pidentää maapallon kaarevaa rataa auringon ympäri ja näin maapallon vauhti hidastuu.

Ja kun Jupiter on maapallon etupuolella, Jupiter taivuttaa maapalloa kaarevammalle radalle ja näin maapallon liike nopeutuu auringon ympäri.


Aivan samoin kuin maapalloa kiertävän avaruusaluksen vauhti kiihtyy maapallon ympäri kun alus hidastaa vauhtiaan. Eli jos haluaa ohittaa edellä menevän aluksen maapallon kiertoradalla, sen kannattaa hidastaa vauhtiaan.

:);):)

olemassakaan kirjoitti:

Jokainen laajeneva kappale pyrkii pysymään samassa liiketilassa ja kun maan pinta työntyy poispäin maan keskipiseestä koko ajan, painaudumme maan pintaa vasten.

Pyörivässä aluksessa painaudumme aluksen seinää vasten, koska seinä estää meidän suoraviivaisen liikkeen.

lue tämä.

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=4034

Lue lisää

Kuinka yksinkertaisesti Kaiken Ajatuksesi tämänkin ratkaisi. Olet NERO !!!

Jouluglögiä JukriS'lle Kuopioon. HETI !!!

olemassakaan kirjoitti:

Jokainen laajeneva kappale pyrkii pysymään samassa liiketilassa ja kun maan pinta työntyy poispäin maan keskipiseestä koko ajan, painaudumme maan pintaa vasten.

Pyörivässä aluksessa painaudumme aluksen seinää vasten, koska seinä estää meidän suoraviivaisen liikkeen.

lue tämä.

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=4034

Lue lisää

kuinka tuo teoria selittää esineen kiihtyvyyden?

222 kirjoitti:

kuinka tuo teoria selittää esineen kiihtyvyyden?

siis putoamiskiihtyvyyden.

111 kirjoitti:

siis putoamiskiihtyvyyden.

Kaikki esineetkin siis työntyvät poispäin maapallon keskipisteestä.

Jos esine viedään ylös ja siitä heitetään irti, sen vauhti hidastuu poispäin maapallon keskipisteestä aikansa, kunnes vauhti on hidastunut niin paljon, että ilmakehän molekyylit tönivät sitä edellään tietyn verran koko ajan, vaikka its etyöntyvätkin esineen ohi.

Tästä seuraakin sikäli mielenkiintoinen tieto, että kun nykyisin puhutaan, että gravitaatio on erittäin heikko voima,

niin Ajatukseni mukaan meidän voimamme kannatella tai työntää esineitä poispäin maapallon keskipisteestä on erittäin heikko ja näin eri esineet painavat meille selkeästi eri verran.

Eli esineet tavoittavat tämän oikeankin Ajatuksen mukaan kuussa kuun pinnan yhtä aikaa, vaikka kyseessä olisi vasara ja höyhen.

Maassakin tietyt eri painoiset esineet tippuvat suurin piirtein yhtä nopeasti kohti maan pintaa, vaikka me koemmekin ne selkeästi eri painoisiksi,

joka taas johtuu siitä, että ilmakehän molekyylit ja maapallosta avautuvat energia-aallot tönivät niitä eri voimalla poispäin maapallon keskipisteestä.

Erot vain ovat niin pieniä, että esineet silti tippuvat suht samaa vauhtia kohti maan pintaa, kun taas me, joiden voimat ovat niin heikot, että havaitsemme selkeästi eri painon eri esineillä.


Ja tälle voidaankin tosiaan ottaa shamppanjaa ja sitä jouluglögiä Kuopiossa ja siellä muuallakin, missä tämä Ajatus on avautunut jo.

:);):)

JukriS kirjoitti:

Kaikki esineetkin siis työntyvät poispäin maapallon keskipisteestä.

Jos esine viedään ylös ja siitä heitetään irti, sen vauhti hidastuu poispäin maapallon keskipisteestä aikansa, kunnes vauhti on hidastunut niin paljon, että ilmakehän molekyylit tönivät sitä edellään tietyn verran koko ajan, vaikka its etyöntyvätkin esineen ohi.

Tästä seuraakin sikäli mielenkiintoinen tieto, että kun nykyisin puhutaan, että gravitaatio on erittäin heikko voima,

niin Ajatukseni mukaan meidän voimamme kannatella tai työntää esineitä poispäin maapallon keskipisteestä on erittäin heikko ja näin eri esineet painavat meille selkeästi eri verran.

Eli esineet tavoittavat tämän oikeankin Ajatuksen mukaan kuussa kuun pinnan yhtä aikaa, vaikka kyseessä olisi vasara ja höyhen.

Maassakin tietyt eri painoiset esineet tippuvat suurin piirtein yhtä nopeasti kohti maan pintaa, vaikka me koemmekin ne selkeästi eri painoisiksi,

joka taas johtuu siitä, että ilmakehän molekyylit ja maapallosta avautuvat energia-aallot tönivät niitä eri voimalla poispäin maapallon keskipisteestä.

Erot vain ovat niin pieniä, että esineet silti tippuvat suht samaa vauhtia kohti maan pintaa, kun taas me, joiden voimat ovat niin heikot, että havaitsemme selkeästi eri painon eri esineillä.


Ja tälle voidaankin tosiaan ottaa shamppanjaa ja sitä jouluglögiä Kuopiossa ja siellä muuallakin, missä tämä Ajatus on avautunut jo.

:);):)

Lue lisää

"että ilmakehän molekyylit tönivät sitä edellään tietyn verran koko ajan, vaikka its etyöntyvätkin esineen ohi."

eikös tuon ilmakehän molekyylien töniminen pitäisi heiketä maata kohden eikä vahvistua maata lähestyessä?

2222 kirjoitti:

"että ilmakehän molekyylit tönivät sitä edellään tietyn verran koko ajan, vaikka its etyöntyvätkin esineen ohi."

eikös tuon ilmakehän molekyylien töniminen pitäisi heiketä maata kohden eikä vahvistua maata lähestyessä?

Lue lisää

Mitä enemmän esineen vauhti hidastuu poispäin maapallosta, sitä kovemmalla vauhdilla ilmakehän molekyylit osuvat esineisiin ja sitä enemmän ne tönivät esineitä edellään pispäin maapallon keskipisteestä ja näin esineet aina tietyssä vaiheessa saavuttavat ns. vapaan pudotuksen.

:);):)

JukriS kirjoitti:

Mitä enemmän esineen vauhti hidastuu poispäin maapallosta, sitä kovemmalla vauhdilla ilmakehän molekyylit osuvat esineisiin ja sitä enemmän ne tönivät esineitä edellään pispäin maapallon keskipisteestä ja näin esineet aina tietyssä vaiheessa saavuttavat ns. vapaan pudotuksen.

:);):)

Lue lisää

anteeks mun tyhmyys,mut kun tullaan maanpintaa kohti ns.vapaapudotuksella,nii vauhti kiihtyy..(kohti maan keskipistettä).eli mistä tuo kiihtyvyys johtuu ottaen huomioon että ilmakehän molekyylit on vastaan tulijan asemassa(suhteessa esineeseen)..eikös nuo ilmakehän molekyylit pyri maapallon keskipisteestä poispäin?ja missävaiheessa nuo ilmakehän molekyylit ovat "vahvimmillaan"?

2222 kirjoitti:

anteeks mun tyhmyys,mut kun tullaan maanpintaa kohti ns.vapaapudotuksella,nii vauhti kiihtyy..(kohti maan keskipistettä).eli mistä tuo kiihtyvyys johtuu ottaen huomioon että ilmakehän molekyylit on vastaan tulijan asemassa(suhteessa esineeseen)..eikös nuo ilmakehän molekyylit pyri maapallon keskipisteestä poispäin?ja missävaiheessa nuo ilmakehän molekyylit ovat "vahvimmillaan"?

Lue lisää

Ota huomioon, että myös esineet liikkuvat poispäin maapallon keskipisteestä.

Jos viet esineen ylös, se joutuu liikkumaan nopeammin kuin maan pinta poispäin maapallon keskipisteestä, että pääsee ylös.

Kun heität irti esineestä, sen vauhti alkaa hidastua, koska et enää työnnä/vedä esinettä mukanasi poispäin maapallon keskipisteestä.

Nyt kun ilmakehän molekyylit eivät jaksa töniä esinettä edellään, esineen vauhti hidastuu, kunnes sen vauhti on hidastunut ns. vapaaseen pudotukseen.

Myös tässä vaiheessa esine liikkuu poispäin maapallon keskipisteestä, mutta maan pinta ottaa sen kiinni ja tömähtääkin esineeseen, eikä päin vastoin.

:);):)

Kysyvä ei tieltä eksy.

:);):

keskustasta kirjoitti:

Ota huomioon, että myös esineet liikkuvat poispäin maapallon keskipisteestä.

Jos viet esineen ylös, se joutuu liikkumaan nopeammin kuin maan pinta poispäin maapallon keskipisteestä, että pääsee ylös.

Kun heität irti esineestä, sen vauhti alkaa hidastua, koska et enää työnnä/vedä esinettä mukanasi poispäin maapallon keskipisteestä.

Nyt kun ilmakehän molekyylit eivät jaksa töniä esinettä edellään, esineen vauhti hidastuu, kunnes sen vauhti on hidastunut ns. vapaaseen pudotukseen.

Myös tässä vaiheessa esine liikkuu poispäin maapallon keskipisteestä, mutta maan pinta ottaa sen kiinni ja tömähtääkin esineeseen, eikä päin vastoin.

:);):)

Kysyvä ei tieltä eksy.

:);):

Lue lisää

missävaiheessa esine ei liiku pois maapallon keskipisteestä?siis jos se liikkuu poispäin sillon kun se on menossa ylöspäin ja silloin kun se on vapaassapudotuksessa.

ja eikös pallon navoilla(muistaakseni)ole eri putoamiskiihtyvyys?eikai pallo laajene erilailla suhteessa itseensä?

111 kirjoitti:

missävaiheessa esine ei liiku pois maapallon keskipisteestä?siis jos se liikkuu poispäin sillon kun se on menossa ylöspäin ja silloin kun se on vapaassapudotuksessa.

ja eikös pallon navoilla(muistaakseni)ole eri putoamiskiihtyvyys?eikai pallo laajene erilailla suhteessa itseensä?

Lue lisää

Päivällä nopeammin ja yöllä hitaammin.

Navoilla suhteellisen samalla vauhdilla, mutta navoilla tuota energia avautuu äkkiseltään ajateltuna vähemmän, mutta kun oikein ajattelee, niin taitaapi juuri navoilla avautua enemmän

eli energia virtaa auringosta päiväntasaajalta maapallon sisään ja maapallon sisällä napojen kautta ulos.

Näin painovoima on suht tasapainossa, vaikka päiväntasaajalla pitäisi havaita maapallon pyörimisestä johtuva heikompi painovoima.

Niin, itseasiassahan auringosta tulevat energia-aallot tönivät meitä kohti maan pintaa.

Ja kun tuo töniminen siirtyy atomi atomilta maapallon toiselle puolelle, niin siitähän se liike-energia poispäin auringosta.

Miten maapallo siis laajenee suhteellisesti?

Siinäpä teille jaettua iloa, kun alatte itse sitä tämän ajatuksen pohjalta miettimään ja kehittämään tätä uutta ajatusta.

:);):)

Niin ja tietysti se gravitaatiokenttä (eli paikallinen avaruus), jossa pyöritään.

Kertoisko joku selkokielellä mistä johtuu maan vetovoima ,ei oikein uppoa kaaliin maan pyörimisestä johtuvaksi,karusellista ainakin lentää ulos jos ei pitele kiinni.

olemmeko todistaneet eetterin paluun? Einstein sen hylkäsi ja sai aikaan kaksosparadoksin.

edelleen hyvä linkki:

http://www.protsv.fi/lfs/verkko/Talvio40402.htm

fsw kirjoitti:

olemmeko todistaneet eetterin paluun? Einstein sen hylkäsi ja sai aikaan kaksosparadoksin.

edelleen hyvä linkki:

http://www.protsv.fi/lfs/verkko/Talvio40402.htm

Lue lisää

Einstein korvasi eetterin kehyksillä. Eetteri on ollut piilossa kehyksissä.