Tämän nimisen kirjan lukaisin juuri.
Minä, joka en ole koskaan harkinnut alkavani kasvissyöjäksi, tämän kirjan luettuani aijon kyllä radikaalisti vähentää lihan syömistä.
Kokonaan en siitä haluaisi luopua koska en makua inhoa kuitenkaan. Luomulihaan olisin valmis siirtymään jos sitä olisi saatavilla kunnolla.
Myös valmisruuat vakuumipakkauksineen ja suojakaasuineen joutavat nyt mäkeen!
Tiesin kyllä ennen kirjan lukemistakin, että lihansyönti ei ole oikein niitä tehotuotannolla riistettyjä luontokappaleita kohtaan. Tässä kirjassa kerottiin tuotanto-olojen, teurastustapojen ja kuljetusten lisäksi myös mitä kaikkea mömmöjä näihin meidän ruuaksi päätyviin eläimiin pumpataan. Ja kuinka ne sitten jääminä siirtyvät lihan syöjään.
Kirjan kirjoittaja on Auli Koponen.
Hän on koulutukseltaan eläinlääkäri, elintarvikehygieenikko ja farmaseutti. Hän on työskennellyt tarkastuseläinlääkärinä teurastamoissa ja elintarvikevalvonnassa sekä tutkijana lääkelaitoksessa.
Joten varmasti tietää mistä puhuu.
Kirjassa listataan myös se joukko lisäaineita (E-koodit)jotka ovat niitä haitallisimpia. Aiheuttavat yliherkkyysreaktioita ja syöpää!
Ja ovat siis täysin hyväksyttyjä käyttää valmisteissa joita käytetään päivittäin.
Lisäaineeksi ei hyväksytä ainetta joka on AKUUTISTI TAPPAVA, mutta muuten viis pidemmmällä aikavälillä ilmenevistä haitoista.
Lapset ovat pienen kokonsa takia vielä herkempiä näille lisäaineille. Ja karkeistahan löytyy esim. atsovärejä, jotka aiheuttavat syöpää. Nämä värit kiellettiin suomessa 1981, mutta kiitos EU:n ne ovat taas käytössä!!!
Suosittelen siis jokaiselle kyseisen kirjan lukemista tai muuten oman ravintonsa tuotantotapoihin ja sisältöön perehtymistä.
Minä, joka en ole koskaan harkinnut alkavani kasvissyöjäksi, tämän kirjan luettuani aijon kyllä radikaalisti vähentää lihan syömistä.
Kokonaan en siitä haluaisi luopua koska en makua inhoa kuitenkaan. Luomulihaan olisin valmis siirtymään jos sitä olisi saatavilla kunnolla.
Myös valmisruuat vakuumipakkauksineen ja suojakaasuineen joutavat nyt mäkeen!
Tiesin kyllä ennen kirjan lukemistakin, että lihansyönti ei ole oikein niitä tehotuotannolla riistettyjä luontokappaleita kohtaan. Tässä kirjassa kerottiin tuotanto-olojen, teurastustapojen ja kuljetusten lisäksi myös mitä kaikkea mömmöjä näihin meidän ruuaksi päätyviin eläimiin pumpataan. Ja kuinka ne sitten jääminä siirtyvät lihan syöjään.
Kirjan kirjoittaja on Auli Koponen.
Hän on koulutukseltaan eläinlääkäri, elintarvikehygieenikko ja farmaseutti. Hän on työskennellyt tarkastuseläinlääkärinä teurastamoissa ja elintarvikevalvonnassa sekä tutkijana lääkelaitoksessa.
Joten varmasti tietää mistä puhuu.
Kirjassa listataan myös se joukko lisäaineita (E-koodit)jotka ovat niitä haitallisimpia. Aiheuttavat yliherkkyysreaktioita ja syöpää!
Ja ovat siis täysin hyväksyttyjä käyttää valmisteissa joita käytetään päivittäin.
Lisäaineeksi ei hyväksytä ainetta joka on AKUUTISTI TAPPAVA, mutta muuten viis pidemmmällä aikavälillä ilmenevistä haitoista.
Lapset ovat pienen kokonsa takia vielä herkempiä näille lisäaineille. Ja karkeistahan löytyy esim. atsovärejä, jotka aiheuttavat syöpää. Nämä värit kiellettiin suomessa 1981, mutta kiitos EU:n ne ovat taas käytössä!!!
Suosittelen siis jokaiselle kyseisen kirjan lukemista tai muuten oman ravintonsa tuotantotapoihin ja sisältöön perehtymistä.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Asiahan on kumminkin niin, että kaupassa myytävän lihan täytyy olla suositusten mukaista ja KTL on silloin vahvasti mukana. Siellä on niin paljon asiantuntijoita asioita tutkimassa, että kyllä me suomalaiset saadaan hyvää ja suositusten mukaista lihaa. Täytyy vain muistaa syödä niiden suositusten mukaan.
Joo säädösten ja suositusten puitteissa toimitaan, mutta ne ei tosiaan ole eettisesti kovin korkealla tasolla.
Lihan hyvyyden voi mitata parilla eri tapaa.
Nyt ei ollut kyse pelkästä mausta vaan lähinnä näitten eläinten kohtelusta ja niistä antibiooteista ja muista lääkkeistä joita jääminä lihassa on. Varoajat lääkkeitten käytön jälkeen on olemassa, mutta kuten kirjassa todettiin teurastamoilla ei ole mitään mahdollisuuksia tarkistaa onko näitä aikoja noudatettu ja kuinka hyvin. Ei siellä jokaista eläintä erikseen testailla.
Monilla ihmisillä olisi varaa ainakin vähentää lihan syöntiä. Jos jokainen puolittaisi oman lihan kulutuksen niin suomen maassa se tekis jo aika pirun monta kiloa vähemmän tehotuotettua lihaa.
vähentää, päinvastoin. Monet ovat vähentäneet ja lisänneet hiilihydraatteja ruokavalioon ja nyt meillä on historiamme sairain kansa.
Aina jaksat jauhaa samaa p...skaa. Historiamme sairain kansa saatiin tervehtymään jo vuosikymmeniä sitten aloitetulla valistuksella.
Toki nytkin on niitä, jotka pilaavat terveytensä liiallisella eläinrasvan käytöllä tai liiallisilla raffinoinuilla hiilihydraateilla.
Broilereiden syönti on nykyaikana aina eettisesti väärin, koska tuo nykyinen kanta on kokonaisuudessaan niitä lonkkavaivaisia.
Diabetes potilaita omn 200 000 ja määrä nousee 10% vuodessa. Vuonna 2010 niitä on 320.000 kasvua yli 70%. Verenpanelääkkeitä Kela korvaa 500 000:lle ihmiselle ja kasvi jatkuu. Osteoporoosi lisääntyy huolestuttavasti jopa lapsilla.
Milloin se tervehtyminen alkaa näkyä tilastoissa?
Äläkä enää jauha tuota Pekka Puska paskaa. Siitä ovat kärsineet jo liian monet.
Ongelma on siinä, että moni ei välitä terveydestään tai uskoo kaiken maailman puoskareita.
Eihän kansa ole terve, mutta paljon terveempi kuin silloin voin ja läskisoosin aikaan. Tahtoivat ukot kupsahtaa sydäntauteihin jo viisikymppisinä.
>Milloin se tervehtyminen alkaa näkyä tilastoissa?
Se on alkanut näkyä jo vuosikymmeniä sitten. Etkö huomannut vai kelpaako sinulle vain omia käsityksiäsi tukeva "tieto"?
on alkanut näkyä tilastoissa jo vuosikymmeniä sitten Etkö tuota ole huomannut vai onko hiilarit sumentaneet aivosi ja eläinrasvan puute tuhonnut loputkin aivosolusi.
Se on ymmärrettävää, että jos tilastot osoittavat jotain muuta kuin uskonnon kaltainen näkemys vaatisi, täytyy siirtyä asiattomuuksiin.
onko kukaan teistäkään koskaan käynyt maatilalla katsomassa esim. miten lypsykarjaa kohdellaan?
Ainahan on jotain ääripää tapauksia, joista saadaan lehdestä lukea (vrt. ei kaikki äiditkään polta lapsiaan ja itseään taloonsa vaikka nyt tällainen tapaus lehdessä olikin), mutta kyllä suurin osa kohtelee eläimiä erittäin hyvin ja varoaikoja noudatetaan varmasti suurimmassa osassa tiloista (ja nämäkin "mömmöt" mitä eläimiin laitetaan, laitetaan aiheesta eli lehmällä on esimerkiksi paha utaretulehdus ja ilman hoitoa eläin kärsii. en tiedä yhtäkään tilaa joka huvikseen eläimiä lääkitsee tms.).
>onko kukaan teistäkään koskaan käynyt maatilalla katsomassa esim. miten lypsykarjaa kohdellaan?
On käyty. Navetat ovat aika hyviä verrattuna viiden vuosikymmenen takaisiin ahtaisiin, lähes ilmatilattomiin lääviin.
MUTTA:
On se vain kummaa, että minun lapsuudessani, jolloin maatilallamme ei käytetty väkirehuja, peltomyrkkyjä, lannoitteita eikä lääkkeitä, ei ollut koskaan utaretulehduksia, poikimisvaikeuksia tai muita vastaavia.
Sittemmin asuin ison maatilan naapurina muualla päin Suomea ja isäntä itse kertoi lehmien terveysongelmista. Koska hän joutui ostamaan osan rehusta, ongelmia oli mm. siinä, että korrenvahvistajalla käsitellystä pellosta saatu sato aiheuttaa lehmille verenvuotoa ja poikimisvaikeuksia.
Eläinlääkäri kävi hänen tilallaan lähes viikoittain ja melkein aina oli vähintään yksi lehmä lääkityksessä.
Hän itsekin käytti myrkkyjä, koska hänen saamansa opin mukaan mm. leinikit ovat kuivarehussa haitallisia, joten niiden kasvu heinän joukkoon täytyy estää.
Kumma vain, että minun nuoruudessani seivästettiin kaikki mahdolliset leinikit ja muut kukat heinän joukkoon, eikä mitään ongelmia ollut...
tiinehtymishäiriöt poikimisvaikeuksien lisäksi.
Muistakaa siis jos teillä on ylimääräistä verenvuotoa, lapsettomuutta tai vaikeita synnytyksiä, että viljamme on pääosin peräisin pelloista, joissa käytetään korrenvahvistajaa...
Tai sitten ostakaa luomua.
..johtuu ihan lehmien jalostuksesta.
Vasikan syntymäkoko on suurentunut jos vertaa aikaa parinkymmenen vuoden takaiseen. Tämä johtuu siitä, kun karjaa halutaan parantaa, lehmä siemennetään hyvällä sonnilla ja usein tämän jälkeläiset ovat isompia kun "kylän oman vaki sonnin" jälkeläiset 50-luvulla. Tästä johtuu poikimisvaikeudet suurimmaksi osaksi. Mutta on jalostuksesta hyvääkin seurannut. Nykyään syntyy enää todella harvoin epämuodostuneita vasikoita, kuten ns. vesipäitä.
Tiinehtymis vaikeudet ovat yleisiä lehmillä, jotka lypsävät paljon. Jos vertaa siihen 50-lukuun, jolloin keskiverto lehmä lypsi 5000 kg vuoteen ja nykyisyyteen, kun keskiverto lehmä lypsää 9000 kg vuoteen, niin onhan siinä aika iso ero. Hyvän lehmän ruokinta on vaikeaa, jolloin ruokinnan huono tasapaino voi aiheuttaa tiineys ongelmia. Nykyäänkin huono lehmä tulee usein helpommin kantavaksi kun hyvä lehmä.
Ja sitten vielä noihin eläinlääkärikäynteihin. Isossa karjassa eläinlääkäri käyntejä tulee. Tuskin kuitenkaan suhteessa niin paljon enemmän kuin pienessä karjassakaan. Jos on 100 lehmää, käy eläinlääkäri toki useammin kuin 10 lehmän navetassa. :)
Ja utaretulehdusten määrään pystyy tilallinen itse vaikuttamaan paljon. Kuivat aluset ja vedoton navetta ehkäisee monet tulehdukset.
Olet ihan oikeassa siinä, että osa ongelmista johtuu jalostuksesta. Ei kuitenkaan kaikki.
Tuossa edellä tulin verranneksi vain entisajan meitä ja uudemman ajan muita.
Mutta tokihan jo tuolloin oli vastaavia ongelmia. Luokkatoverini oli ison karjan tilalta. Heillä käytettiin paljon lääkkeitä. Hän usein vei niitä apteekista (silloin ainakin alaikäiselle annettiin mukaan). Meillä ei koskaan. Heillä oli ehkä nelisenkymmentä lehmää, meillä neljä. Kyllä tilastollisesti meilläkin olisi pitänyt sentään ainakin muutama lääkärikäynti tai lääkitys vuodessa olla, tai edes kymmenessä vuodessa...
Roduissa ei ollut eroa. Molemmilla ayshire, vieläpä osittain sukulaisia. Astutuksissakaan ei ollut eroa. Kumpikaan tila ei kasvattanut sonneja aikuisiksi asti vaan turvautui keinosiemennykseen.
Luultavasti heillä maidontuotto lehmää kohti oli suurempi, koska heillä se oli itsetarkoituskin, meillä vanhemmat tekivät tilan pienuuden vuoksi muutakin kuin maataloustyötä. Joka tapauksessa pieneksi jäävää tuottoa ei yritetty maksimoida panostuksin.
Eikä vertailua tarvitse tehdä pelkästään näiden kahden tilan välillä, koska lapsuuskylässäni oli tuohon aikaan lehmiä melkein joka talossa, nyt vain muutamassa.
Suurin ero siis varmaankin oli juuri rehun laadussa.
Kun puhut huonosta ja hyvästä lehmästä, tarkoitat ilmeisesti maidontuottoa. Lehmän kannalta terveyden lisäksi hyvyyteen voisi kuulua myös pitkä ikä. Ennen lehmää pystyttiin hyvin pitämään 10 - 15 vuotta maidontuoton oleellisesti heikentymättä.
Palatakseni vielä siihen uudempaan naapuriin, hänellä oli tuosta korrenvahvistajasta tiedon lisäksi kokemusta. Hänen isänsä oli niitä, jotka ensimmäisinä olivat innostuneita kemiallisen viljelyn tarjoamista mahdollisuuksista. Papparainen kuolikin syöpään nuorehkona.
Pojan oli pakko välttää korrenvahvistajaa, mutta lisättyään lehmämääräänsä omat ja vuokrapellot eivät riittäneet kaiken rehun tuottamiseen vaan piti turvautua ostorehuun. Joskus hän onnistui hankkimaan korrenvahvistajatonta, jolloin mainitsemiani ongelmia oli vähemmän.
kyllähän se varmasti on esim. maidon kemiallinen koostumus muuttunut vuosikymmenien varrella paljonkin. Ruokinnan muuttuminen paljon ei voi olla vaikuttamatta asiaan.
Itse en hirveästi tiedä mitään tuosta korrenvahvistajasta (jota nähtävästi käytetään viljalle, ehkäisemään viljan lakoontumista), joten sen yhteys jää minulle hämärän peittoon. Ja yksittäisen ihmisen havainnot ei kuitenkaan ole mitenkään yleispätevää tutkimustietoa. On kuitenkin selvää, että jos meinaa elää pelkällä karjalla (siis siitä saatavilla tuloilla) on ajateltava, miten asiat tehdään kannattavimmin. Paljonko luomusta saatava lisähinta on (esim. maito tai lihatilissä jne) ja vastaavasti paljonko kustannukset on kun joutuu käyttämään kikka kolmos konsteja monessa vaiheessa (nämä konstit ovat sinäänsä vanhoja, luonnon mukaisia asioita, mutta toisaalta nykyaikaisilla lannoitteilla saa samasta peltomäärästä usein enemmän irti satoa) ja ostamaan kalliimpaa luomu rehua. Tämä on jokaisen oma valinta, ja tästä pitäisi löytää se kultainen keskitie, jonka tuloilla vielä elää.
Ratkaisu olisi siinä, että tuottajahintoja nostetaan sen verran luomun puolella, että suurinosa viljelijöistä siirtyisi luomuun. Viljely olosuhteet suomessa on kuitenkin niin huonot verrattuna etelä eurooppaan, että esim. luomu voisi olla se suomen myyntivaltti maailmalle.
En väitä että muut tuotteet olisivat sen huonompia. Itse syön hyvällä ruokahalulla myös "normaalia" lihaa, niin kaupan kuin sukulaistenkin navetasta teurastettujen, joista tiedän mitä syön. :)
Suoraan mainoksesta:
"PIIP (nimi sensuroitu) on tuttu, edullinen klormekvattikloridi -korrensääde kauralle, vehnälle ja rukiille. Paras laonesto saavutetaan, kun kasvusto ruiskutetaan 1- solmuasteella. Rukiin ja kauran käsittelyssä kiinnitettä voidaan lisätä 0,3 - 0,5 l/ha, mikäli korrensäädettä ei ruiskuteta seoksena jonkun muun aineen kanssa. Cycocel voidaan ruiskuttaa yhdessä rikkakasvihävitteiden kanssa ennen korrenkasvun alkua.
Käyttömäärät:
Kevätvehnällä käyttömäärä on 0,3 - 1,0 l/ha lajikkeesta riippuen. Kauralla käyttömäärät ovat 1,0 - 1,5 l/ha ja rukiilla 1,5 - 2,0 l/ha. Koristekasvien käsittelyn tarkat käyttömäärät ovat käyttöohjeessa!
Huomioitavaa:
Cycocel 750 valmistetta ei saa käyttää ohralle. Käsitellyn viljan olkia ei saa käyttää lypsykarjan rehuksi. Olkien syöttö lihakarjalle on lopetettava viikkoa ennen teurastusta.
Tehoaine: klormekvattikloridi 750 g/l"
Sanomani oli siis, että ei tuo korrenvahvistajan sopimattomuus lehmille ollut tuon naapurini oma keksintö, mutta hän TOTESI KÄYTÄNNÖSSÄ asian niin olevan.
Aineen omassa käyttöohjeessahan asia ilmaistaan, ehkä joskus on ilmaistu yksityiskohtaisemminkin haittavaikutukset.
Tässä ajateltavaa:
http://www.luomu.fi/kulutus/uutisia.htm
miten on, häviääkö tuo korrenvahvistajan haitta aine kun viljaa käsitellään. Esimerkiksi kun vilja jauhetaan jauhoksi ja siitä tehdään leipää jota myödään kaupassa? Vai säilyykö nämä aineet vain käsittelemättömässä viljassa, jota viljelijä itse syöttää lehmilleen litistettynä ilman jatkokäsittelyä?
Tuossa alenmpana olevassa linkissä puhutaan korrenvahvistajajäämistä TUOTTEISSA.
Jotkut aineethan hajoavat ajan kanssa itsestään (tosin jotkut hajoamistuotteetkin ovat haitallisia). Korrenvahvistajia on käsittääkseni useampiakin kemiallisia aineita.
Jäämäluetteloissa ainakin ccc-korrenvahvistaja esiintyy, joten se ei liene nopeimmin hajoavia yhdisteitä. Jauhaminen ei poista mitään aineita muutoin kun siten, että hapettumista voi tapahtua helpommin. Kuumennus voi hajottaa toisia aineita, tehdä niistä pahempia tai jättää ennalleen. Ehkä joku kemisti osaisi kertoa korrenvahvistaijen käyttäytymisestä.
Kauppojen hyllyllä oleva liha,kala, maito ja juusto ovat pullollaan yllämainittuja myrkkyjä.
Lue lisää...
http://www.goveg.com/contamination.asp
Jos jollain ei ole muuta tarjota kuin linkki, etenkin jos se on englanninkieliselle sivulle, menköön opettelemaan keskustelua. Tämä koskee ihan kaikkia.
Suomessa hormonien käyttö kotieläintuotannossa kiellettiin jo joskus 1960 luvulla, mutta jenkeissä se on sallittua. Suomessa on myös elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelma EU:n vaatimusten mukaisesti. Näytteitä otetaan niin elävistä eläimistä kuin lihasta, maidosta ja munista. Suomessa ei ole löydetty lainkaan kiellettyjä kasvua edistäviä aineita eikä todettu rajojen ylittäviä jäämäpitoisuuksia.
että tutkimus pitäisi olla luotettavasta lähteestä, mielellään suomeksi (että ymmärtäisin minäkin vaikeaa tutkimussanastoa, kun en ole mikään rohvessoori), ja sen pitäisi koskea nimenomaan suomen tilannetta tai ainakin vastaavaa maata, eikä tilannetta yhdysvalloissa. Sielläkun on tosiaan ihan erikäytännöt, niinkuin joku tuossa mainitsikin.
Ja se, että jostain asiasta löytyy jokin luotettavan oloinen nettisivu, ei tee asiaa varmaksi/todeksi. Jos lähdetään asiaa kaivamaan, löytyy jenkkilästä oma sivu joka asialle. Muutamissa osavaltioissahan opetetaan mm. kouluissa totena Raamatun luomiskertomusta.... Tästä nyt sitten voi lähteä pohtimaan jokainen, mitä muuta sieltä löytyy.
että jos asioista ei ole tarkkaa tietoa, mutta haitta-aineiden haitoista on hajua, kannattaa toistaiseksi pitäytyä mahdollisimman paljon vain turvallisiin eli luomutuotteisiin ja mieluiten kasvikunnan tuotteisiin, koska haitta-aineilla on taipumus rikastua ravintoketjussa.
Lisäksi broileri- ja sikatuotannossa on joka tapauksessa eläimille kärsimystä aiheuttavia ongelmia, joten sekin on hyvä syy pidättäytyä niistä.
Tuossa osikkojutussahan viitattiin useisiin arvovaltaisiin julkaisuihin, joka mielesäni tekee sen luottavaksi lähteeksi. Sensijaan monien suomalaisten tätä alaa koskevien tutkimusten takana on liha- ja meijeriteollisuuden rahoittamat tutkimushankkeet, joiden luotettavuus on kyseenalainen.
Mitä tulee suomalaiseen elikkotuotantoon, niin pyritää siinäkin voiton maksimointiin, jossa kaikka tätä päämäärä häiritseviä terveystekijöitä vähätellään mielellään.
Eikös toi "antibiotteja" alustus saanut ihan hyvän keskustelunpoikasen aikaan. Miksi suhtaudut siihen negatiivisesti. Mielestäni netissä on paljon hyviä ajatuksia, joita kannattaa siteerata keskustelun avaamiseksi. Sitäpaiti suurin osa täällä olijoista varmaan ymmärtää englantia.
..ne ovat erimieltä kuin seriffi esim. lihansyönnistä.