Apuvirralla käynnistäessä on suositeltavaa kytkeä johdin ensin virtaa antavan auton plusnapaan ja johtimen toinen pää tyhjän akun plusnapaan. Tämän jälkeen toinen johdin virtaa antavan miinusnapaan ja tämän johtimen toinen pää virtaa tarvitsevan auton runkoon mahdollisimman kauas tyhjästä akusta.
Muodostuuko vetyä vain miinusnavan puolella vai mistä moinen? Kuinka todennäköistä on, että vetyä muodostuu niin paljon että se räjähtäisi kipinästä? Uskaltaako akkua ladata sisällä?
Muodostuuko vetyä vain miinusnavan puolella vai mistä moinen? Kuinka todennäköistä on, että vetyä muodostuu niin paljon että se räjähtäisi kipinästä? Uskaltaako akkua ladata sisällä?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Valokaari eli kipinä syntyy, jos on syntyäkseen, juuri silloin kun se miinuspiuha kytketään. Siksi ei mielellään akkuun, vaikka usein niin tehdäänkin. Ja kyllä sitä vetyä saattaa olla tarpeeksi räjähdykseen, siksi ne ohjeet on olemassa. Varmaan netistä löytyy juttuja räjähtäneistä akuista, jos kiinnostaa. Ladattaessahan johdot kytketään ensin, sitten vasta virta laturiin. Räjähdysvaara on huomattavasti pienempi, koska kipinää ei synny. Pieni riski on olemassa silti, siksi laturien ohjeissa muistaakseni varoitetaan käyttämästä laturia asuintiloissa tms. Eikös kännykän akkukin ole joskus räjähtänyt?
Tämä on klassinen kysymys sekä peruskemian että -fysiikan kurssien lopputenteissä.
Akkuhappo on yhtä kuin rikkihappo, mikäli akussa on nestevajausta sinne lisätään yleensä tislattua vettä.
Anodilla tapahtuu reaktio:
Pb HSO4 -> PbSO4 H 2e-
Katodilla tapahtuu reaktio:
PbO2 HSO4 3H 2e- -> PbSO4 2H2O
Yhteensä tapahtuu:
Pb(s) PbO2(s) 2H (aq) 2HSO4(aq) ->
2PbSO4(s) 2H2O(l)
Rikkihappoa kuluu kun akkua käytetään (tilalle tulee vettä), ja taas toisinpäin kun akkua ladataan.
Katodilla syntyy ladattaessa vetyä. Ladattaessa akkua vettä kuluu elektrolyysin seurauksena ja tämän vuoksi sitä pitää välillä lisätä akkuun.
Vety-ilma-seos on räjähtävää laatua ja suljetussa tilassa tällainen tilanne voi olla vaarallinen. Tämän vuoksi tila, jossa akkua ladataan, tulee olla tuuletettu.
Yllä oleva pätee ainakin vanhoihin lyijyakkuihin (kemia ei mihinkään ole muuttunut), uusissa akuissa käytetetään lyijy-kadmium-elektrodeja, jotka estävät veden elektrolysoitumisen (näin ollen akusta voidaan tehdä täysin tiivis).
En ole vielä tähän mennessä onnistunut kipinöimättä kytkemään apuvirta kaapeleita. Akkulaturin saa yleensä kipinöimättä kytkettyä.
Joskus kipinöinyt rajustikin kun kaivurista annoin apuvirtaa kuorma-autoon, ja en huomannut pimeässä että akkujen yhdyskaapeli kulki ei niin järellisesti, jolloin laitoin apuvirta kaapelit yhdysjohdon eripäihin, tuli suora oikosulku, (kirkasta oli)
Oikeasti on suuri vaara että akku räjähtää, Yhdessä firmassa rupesivat paloautoa hitsaamaan, irrottivat akunkenkää, kun räjähti. Osuiko avain runkoon että kipinöi, vai oliko jotain laitteita vielä päällä autossa, jotta iski kipinän kenkää irrotettaessa. Akku hajosi totaalisesti, haulikon äänen säestyksellä..
Harvoin niitä sattuu, mutta kun sattuu pahaa jälkeä (silmille), sinkoavista kappaleista ja akku haposta.
Minä olen räjäyttänyt trukin akun apuvirtakäynnistimellä. Paljon ei kipinöintiä tarvittu, kun vettä alkoi synytmään. Vaatteet menivät pilalle, vaikka huuhtelin ne heti. Ei muuta. Menin heti suihkuun ja kotoa tuotiin minulle uudet vaatteet.
kytkemisjärjestyksellä ei ole kemian kanssa suurtakaan tekemistä.
Se, että ensin kytketään plussa, johtuu siitä, että miinus on maissa useimmissa autoissa. Jos ensin kytkettäisiin miinus runkoon, niin plussapiuhan oikosulkeminen miinukseen on erittäin helppoa: pudotat vain liittimen ja se osuu runkoon, niin poks, jos liittimessä sattuu olemaan jännite. Jos sensijaan ensin kytket plussan, niin on aika epätodennäköistä, että osut akun plussanapaan, kun pudotat miinusliittimen.
Kuvaamallasi järjestelyllä on tarkoitus vain ja ainoastaan estää kipinöinti [kumpaisenkaan] akun lähellä. Ei ole merkitystä sillä, muodostuuko kaasuja enemmän toisen tai toisen navan läheisyydessä.
Akussa tapahtuu veden elektrolyysiä, jossa muodostuu vetyä ja happea; nämä muodostavat herkästi räjähtävän seoksen.
Kun akku räjähtää, se ei muuten ole mikään nallipyssyn pamaus, vaan muistuttaa enemmänkin suurikaliiperisen kiväärin laukausta lähietäisyydellä! Sirpaleita lentää ja happoa roiskuu; suojalasit ovat enemmän kuin tarpeen akkuja käsiteltäessä!
Kuva räjähtäneestä akusta:
http://www.rayvaughan.com/battery_safety.htm
Asia selkis ja täytyypi vältellä sisätiloissa lataamista.
Voisi kuvitella että parhaat pamahdukset saisi kun lataisi akkua jossain suht tiiviissä kaapissa, joka pikkuhiljaa täyttyisi vedyllä. Ei puutu muuta kuin se kipinä.
Ilmeisesti pelkkä akun sisällä ollut vety oli saanut akun tuohon kuntoon kun edellisen kirjoittajan linkissä. Voi vain kuvitella kun se kaapillinen vetyä alkaisi reagoimaan :>
Akussa on kuusi kennoa joissa on plussia ja miinuksia. Yhtä paljon tulee vetyä kummastakin päästä akkua koska jokainen tulppa (kenno) on oma yksikkönsä. Ei ole miinus tulppia ja plus tulppia(korkkia).
Käytännössä vanhemmassa akussa joku kenno tuottaa vähempi vetyä kuin toiset mutta sillä ei ole merkitystä.
aamulehes oli et jonku pasin akku oli räjähtäny kun oli otettu käynistykseen apuvirtaa