Se mitä tässä tarkoitan aineettomalla, voi monien mielestä olla liian kapeaa.
Tässä tarkoitan aineella elektroneita, protoneita ja neutroneita. Voin tarkoittaa myös mustan aukon keskustan ainetta, neutriinoita, kosmisen säteilyn johdannaisia ja pimeää ainetta.
Aineettomalla tarkoitan fotoneita ja voimakenttiä kuten sähkökenttää, pimeää energiaa ja pioneer-anomalian syytä.
Jos aine on järjestynyt tietyllä tavalla niin silloin kai aineeton voi olla vain yhdessä järjestyksessä tietyn tarkkuuden rajoissa. Fotonien interferenssikuviokin voi muodostua vain yhdenlaiseksi. Vai onko näin?
Onko tuossa hyvä tapa määritellä aineettoman ja aineellisen ero? Eli aine määrittää aineettoman lähes täydellisesti, mutta yhtä aineetonta järjestystä kohti voi olla hyvin monenlaista aineellista järjestystä.
Ainut poikkeukselta tuntuva mitä keksin on aineen liiketila. Voisin kuvitella Babbagen laskukoneen version jossa bittejä tallennetaan pyöriviin renkaisiin. Hidas pyöriminen tarkoittaa nollaa ja nopea pyöriminen ykköstä. Tyhjiön pitäisi olla tosi tyhjä ja bitin muutenkin äärimmäisen hyvin eristetty, jotta liiketila ei vaikuttaisi myös "still-kuvan" aineen järjestykseen.
Tässä tarkoitan aineella elektroneita, protoneita ja neutroneita. Voin tarkoittaa myös mustan aukon keskustan ainetta, neutriinoita, kosmisen säteilyn johdannaisia ja pimeää ainetta.
Aineettomalla tarkoitan fotoneita ja voimakenttiä kuten sähkökenttää, pimeää energiaa ja pioneer-anomalian syytä.
Jos aine on järjestynyt tietyllä tavalla niin silloin kai aineeton voi olla vain yhdessä järjestyksessä tietyn tarkkuuden rajoissa. Fotonien interferenssikuviokin voi muodostua vain yhdenlaiseksi. Vai onko näin?
Onko tuossa hyvä tapa määritellä aineettoman ja aineellisen ero? Eli aine määrittää aineettoman lähes täydellisesti, mutta yhtä aineetonta järjestystä kohti voi olla hyvin monenlaista aineellista järjestystä.
Ainut poikkeukselta tuntuva mitä keksin on aineen liiketila. Voisin kuvitella Babbagen laskukoneen version jossa bittejä tallennetaan pyöriviin renkaisiin. Hidas pyöriminen tarkoittaa nollaa ja nopea pyöriminen ykköstä. Tyhjiön pitäisi olla tosi tyhjä ja bitin muutenkin äärimmäisen hyvin eristetty, jotta liiketila ei vaikuttaisi myös "still-kuvan" aineen järjestykseen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
(En oikein uskalla ottaa kantaa puolesta enkä vastaan, koska tällä keskustelupalstalla ainakin muutapa kusipää tekee kaikkensa, osittaakseen oleva parempi kusipää, kuin mitä edellinen kusipää onnistui sielujensa syövereistä jotain niin syvällistä paperille rustaamaan.)
Mutta tuo aine on tosi mielenkiintoinen asia. Itse olen fundeerannut, että jos kaksi asiaa pystyvät vuorovaikuttamaan, niiden on pakko olla ainetta. Jotta kaksi asiaa pystyvät edelleen vuorovaikuttamaan, niitten on pystyttävä "kommunikoimaan" toistensa kanssa. Jotta informaatio voi kulkea, sekin tarvitsee ainetta, ainakin jonkinlaisen rahtiverkoston, jossa informaatio voi sitten kulkea. Mitä on aine, ja sen vastakohta aineettomuus? Onko se aineettomuus sittenkin jonkinlaista "eetteriä" meitä ympäröivässä avaruudessa.
Onneksi tekniikan kehittyminen johtaa entistä tarkempiin ja tarkempiin mittalaitteisiin. Ehkä vielä ehtii kokemaan sen, kun puntari on niin tarkka, että sillä voi mitata onko vaa’assa ainetta vai ei.
Aineella on massa. Massa ylläpitää vetovoimaa. Vetovoima havaitaan painovoimana alhaisilla taajuuksilla (alle 50 kHz) ja erilaisena sähkömagneettisena sätyeilynä sitä suuremmilla taajuuksilla. Näkyvä valo esimerkiksi yli 400 THz.
Lisäksi ovat atomien ja hiukkasten sisäiset ja läheiset ilmiöt ja niihin liittyvät tekijät.
Täysin tyhjässä ei edes valo (SMS) etene. Massa sinne kuitenkin voi mennä. Sellainen tila oli kaikkialla ennen Big Bang'ia ja sitä seurannutta massan rähjähdysaaltoa, joka toi "valkeuden" elikkä atomien välisen vetovoimakentän.
(Voin olla myös väärässä.)