Olen pätkätyöläinen, sinkkunainen 30 . Työpaikkahaastattelussa ärsytti kysymys "Mitenkäs sitä vakituista työtä ei ole sulle löytynyt?". Sitä olisi parempi kysyä työnantajilta. Toinen kysymys "Että jokos sitä on mies katsottuna?". Ja kun vastasin olevani vapaa, niin kommentti siihen "että taidat olla liian ronkeli". Ei jäänyt hyvä mieli haastattelusta.
Ärsyttävät kysymykset työhaastattelussa
Ella
6
2044
Vastaukset
- abc
Haastattelussa esitettäviä kysymyksiä ja kommentteja ei kannata ottaa liian henkilökohtaisesti. Todennäköisesti nuo hieman ikävältä kuulostavat kysymykset on tarkkaan harkittuja. Haastattelija haluaa testata niiden avulla hermojasi ja reaktioitasi yllättäviin tilanteisiin.
Haastattelusta ei välttämättä pyritä tekemään kivaa juttutuokiota. Paineen kasaaminen haastateltavan harteille on ihan normaalia toimintaa, varsinkin silloin jos tehtävät edellyttävät itsehillintää ja paineen kestämistä. - tällä lailla
Itse olen akateeminen 29-vuotias mies. Viimeksi tiistaina tapahtunutta:
Siviilisääty? - Naimisissa.
Onko lapsia? - Ei ole. Eikä niitä tule.
Tähän oli jatkokysymyksenä "eikö ole edes tilauksessa". Kiva vastata että molemmissa puolisoissa todettu LAPSETTOMUUS! Siinä tilanteessa tuo itsehillinnän odotus on liikaa vaadittu. Juuri kun on toipunut tuostakin järkytyksestä ja totutellut elämään lapsettomana.
Vanhempasi ja heidän ammattinsa? - Eipä ole akateemisia vanhempia. Tervetuloa takaisin luokkayhteiskuntaan...
Suhtautumisesi uskontoon, kuulutko johonkin uskontokuntaan? - Jopas tätäkin.
Että tällaisia. Olisiko yleislakon paikka kohta? Hävyttömiä kysymyksiä. Eivät liity millään lailla asiayhteyteen. Kas kun ei kysytty missä iässä menetit neitsyytesi/poikuutesi? Sama vastaus kaikkiin: heh, yksityisasiani.
Persoonan kartoitusta, niinpä niin. Ja työtehtävä tuotesuunnittelija.
Ammatillisen tason osaaminen kysäistiin tuosta suurin piirtein. Ei tuntunut painoarvoa olevan.
TODISTEET LÖYTYY! Taskussa oli USB-tikku nauhoittamassa koko tunnin mittainen ristikuulustelu ja kaikki puhe kuuluu selvästi. Nyt harkitaan toimenpiteitä-.- Mr. Nobody
Vasta valmistuneena ja uraani aloittelevana työnhakijana tuota perhetaustaa ja vanhempien ammatteja kysellään lähes jokaisessa haastattelussa. Jotenkin tuntuu, että haastattelija piirtää papereihinsa pitkän miinusmerkin, kun ilmenee, että olen lähtöisin keskiluokkaisesta duunariperheestä. Toisinaan tuntuu, että työnhaku on lähes mahdotonta, jos sukunimi on suomenkielinen, eikä vanhempia löydy "Kuka kukin on" -kirjasta.
Myös tuota uskontoasiaa kysellään usein. Olin hiljattain haastattelussa eräässä pikkukaupungissa, joka on käsittääkseni vahvasti lestadiolaista aluetta. Haastattelija kyseli poikkeuksellisen paljon uskontoon, arvoihin yms. liittyviä asioita. Luulenpa, että hän yritti selvittää olenko kyseisen lahkon edustaja, jota hän itse mahdollisesti oli. En sitten tullut valituksi siihenkään paikkaan...
- ÄÄÄÄÄÄÄ
Itse sanoin haastattelussa, että musta tuntuu, että kysymykset menevät liian henkilökohtaiselle tasolle ja olen tarkka yksityisyydestäni ja jos voitte perustella, miksi tehtävän kannalta on tärkeää vastata tähän kysymykseen niin voin harkita uudelleen. Samalla kuitenkin -kun uskalsin olla vastaamatta, luovutin työpaikan jollekin toiselle. Minulta kysyttiin mm.:
-Minkälainen lapsuus sinulla oli, suhteesi äitiin ja isään lapsena ja nyt
-Mitä siirtäisit omasta kasvatuksestasi omille lapsillesi (hypoteettinen kysymys, ei ole lapsia)?
-Mitä suku merkitsee sinulle?
-Mitä teet vapaa-aikana? kenen kanssa?
-jne.
En todellakaan ymmärtänyt, mitä oma eletty ja taaksejäänyt elämäni kuuluu työpaikkahaastatteluun. Minulla on koulutus ja työkokemus ja paljon suosituksia. Olisiko pitänyt avautua onnettomasta lapsuudesta, vaikeasta isäsuhteesta ja että en aio siirtää mitään kasvatuksestani omille (jos olisi) lapsilleni?- rekrytoinnissa
Olin viime viikolla haastattelussa: taas kysyttiin se klassinen: onko lapsiluku tässä (olen 35 v 1 lapsen äiti) tiukasti silmiin tuijottaen tyyliin "me kyllä tiedämme että tätä ei saisi kysyä, ja sinäkin varmaan tiedät mutta olen niin kova tj että kysyn silti". Jälkikäteen harmitti että menin vastaamaan moiseen. Lisäksi ihmettelen seuraavia:
- miehesi työpaikka, koultus, ammatti
- Sukunimestäni aiheutunut polemiikki, olenko sukua sille ja sille toimitusjohtajalle... huoh
- Nämä iänikuiset vahvuutesi/heikkoutesi: ne oli kaiken lisäksi kysytty jo 1. kerralla.
Yleensäkin minua (älykästä?) hakijaa ärsyttävät kysymykset, joihin ei voi vastata kuin yhdellä tavalla:
- oletko sitoutumiskykyinen?
TJ käytti 30 minuuttia kuvaillakseen miten hän oli kahden lapsen uraäitinä joutunut joskus hakemaan lapsensa sosiaalipäivystyksestä kun ei ehtinyt ajoissa tarhaan, tavoitteenaan kai ilmentää yrityksen kulttuuria perheen ja työn yhteensovittamisesta. Lisäksi varmisti usein eri kysymyksin turvaverkkomme, että onko lapselle muitakin hoidosta hakijoita kuin minä. En tiedä oliko tarkoituksenaan pelotella/saada minut ahdistumaan tms. Mielestäni teki lähinnä itsestään typerän.
- Muutos
Viimeiseen vakinaiseen työpaikkaan menin 1998.
Sitä ennen 1969 jälkeen 7 eri työnantajaa.
Kolmesti soveltuvuustesteissä.
Askareeni olivat: Rationalisointipäälliikkö, Tsu-päällikkö, em. yhdistettyinä, osto-varastopäällikkö ja tuotantopäällikkö kolmessa yrityksessä.
Yhdessäkään haastattelussa ei menty yksityisasioihin.
Tosin, haun yhteydessä olin selvittänyt perhesuhteet.
Vanhemmistani tai taustastani ei kysytty kertaakaan.
Vaimo oli marketin osa-aikakassa joten arvelivat kai, ettei se ole paikkakunnan vaihdon esteenä, eikä ollutkaan!
Yhdessä paikassa närkästyivät kun ehdotin, kuten tavallisesti, etten haluaisi toistaiseksi sopimusta vaan 6:n kk:n jakson jonka jälkeen tilanne arvioidaan. Jos heidän mielestään vastaan vähintäänkin heidän odotuksiaan niin parikymmentä prosenttia lisää palkkaan ja toistaiseksi sopimus.
PK-yrityksissä onnistui.
Suuremmissa ( 2 kpl )ei. Tein kuitenkin sopimukset.
Työpaikkaa vaihdoin kahdesti konkurssin vuoksi, kerran työsopimukseni purettiin ja muilla kerroilla hain joko lisää rahaa tai/ja mielenkiintoisempia tehtäviä.
Tämä voi vaikuttaa lesoilulta mutta laman alkuun mennessä olin ehtinyt saamaan hyvän ja monipuolisen työkokemuksen, hieman positiivista imagoa ja jonkin verra henkilökontakteja.
Juu. Olen 1943 syntynyt miespuolinen opiston koneinsinööri.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En löydä sinua
En löydä sinua täältä, etkä sinä varmaankaan minua. Ennen kirjoitin selkeillä tunnisteilla, nyt jätän ne pois. Varmaan k232512- 622414
Eelin, 20, itsemurhakirje - Suomalaisen terveydenhuollon virhe maksoi nuoren elämän
Yksikin mielenterveysongelmien takia menetetty nuori on liikaa. Masennusta sairastava Eeli Syrjälä, 20, ehti asua ensi1062290- 321537
Hajoaako persut kuten 2017?
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011217813.html Tämä on totisinta totta. Persut on murroksessa. Osa jättää puolueen2381532- 321520
Kamala uutinen: Henkilö kuoli Tokmannin pihaan Kankaanpäässä- Jäi trukin alle
IL 9.5.2025 Ihminen kuoli Kankaanpään Tokmannin edustalla perjantaina aamupäivästä. Poliisin mukaan henkilö oli jäänyt371442- 281220
Ne oli ne hymyt
Mitä vaihdettiin. Siksi mulla on taas niin järjetön ikävä. Jos haluat musta eroon päästä niin älä huomioi mua. Muuten kä201186- 951171