Mun elämä on yhtä suorittamista. Mun on pakko liikkua joka päivä, jos en liiku mulla tulee kamalan huono omatunto.
Enkä ole koskaan tyytyväinen suorituksiini esim. opiskelussa tai liikunta harrastuksessani. Jos en ehdi harkkoihini niin tunnen siitäkin hirveän huonoa omatuntoa. Olen aina myös tarkka syömisistäni. Syön terveellisesti vältän rasvaa ja muita epäterveellistä ruokaa, koska pelkään lihoavani.Täällä hetkelläkin tunnen huonoa oma tuntoa joulu ruokien syömisestä, koska tuntuu että olen lihonnut vaikka tänäänkin olen kaksi lenkkiä tehnyt. Mulla on tarkat päivä rutiinit joista luistaminen on vaikeaa ja saa minut huonolle tuulelle. Olen myös kauhea täydellisyyden tavoittelija ja otan stressiä melkein kaikista asiosta. Mitä minun pitäisi tehdä? Tällainen elämän tyyli on todella väsyttävää kun en pysty ikinä olemaan rennosti.
Enkä ole koskaan tyytyväinen suorituksiini esim. opiskelussa tai liikunta harrastuksessani. Jos en ehdi harkkoihini niin tunnen siitäkin hirveän huonoa omatuntoa. Olen aina myös tarkka syömisistäni. Syön terveellisesti vältän rasvaa ja muita epäterveellistä ruokaa, koska pelkään lihoavani.Täällä hetkelläkin tunnen huonoa oma tuntoa joulu ruokien syömisestä, koska tuntuu että olen lihonnut vaikka tänäänkin olen kaksi lenkkiä tehnyt. Mulla on tarkat päivä rutiinit joista luistaminen on vaikeaa ja saa minut huonolle tuulelle. Olen myös kauhea täydellisyyden tavoittelija ja otan stressiä melkein kaikista asiosta. Mitä minun pitäisi tehdä? Tällainen elämän tyyli on todella väsyttävää kun en pysty ikinä olemaan rennosti.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Toivottavasti täydellisyydentavoittelusi ulottuu joskus myös kielen puolelle. Mitäpä, jos ryhtyisit opettelemaan suomea, niin mielenkiintosi keskittyisi siihen eikä esimerkiksi syömiseen.
Hyvää uutta vuotta 2006!
Kaikkea sitä näkee. Yhdyssanapakkoneuroosi. Etkö muuta tajunnut nuorennaisen viestistä?
Ei kai nyt sentään - kuka tuollaisen diagnoosin taas väänti? Psykologiko?
Nuorelle naiselle: tiedät tilanteesi, eikä se tilanteesi nyt vakavalta näytä,koska nyt tiedostat ongelmasi. Ei kannata tuhlata aikaa, rahaa ja energiaa psykologeihin - opettele vaan ottamaan rennosti vähän kerrallaan pienissä asioissa. Nauti saavutuksistasi ja elämästäsi!
Hyvää uutta vuotta!
?????
Suomessa pelätään osata. Pelätään osata kirjoittaa, puhua, piirtää, olla.
Sinun diagnoosisi on kuule tämä: SUOMALAISUUS. Olet SUPERlaiska ja pelkäät erilaisuutta. Etkä koskaan opi mitään! Siinä se. Tuntuvatko oireet tutulta?
"Nuori nainen" kirjoitetaan erikseen.
Laiskanläksy: opettele lukemaan rivien välistä!
Sinun kannattaa keskustella psykologin kanssa. Olet vaarallisella tiellä, ainakin anorexia vaanii nurkan takana. Kun toisaalta tiedät ja ymmärrät tilanteesi, voit ehkä helpostikin kääntää kehityksen suuntaa.
Hyvää uutta vuotta
Vartioi tarkasti rasvaa ja lihomista,suorita vielä enemmän,lenkkeile pikkusen lisää,kyllä se siitä,ajatettele kuitenkin edes vähän matoressukoita,joiden täytyy saada ravintonsa kuolleesta ruumiistasi aikanaan.
Hmm? Pitäisikö tässä nyt sanoa, että lihota itsesi siaksi ja ota iisisti?
Olet varmaankin OK just sellaisena kuin olet.
Niin, että hyvää Uutta Vuotta!
Viestissäsi kiteytyy hyvin monine tämän päivän ihmisten elämäntilanne. Pitää elää tehokkaasti, saavuttaa ja kokea samalla kun vaihtoehtoja ja virikkeitä pursuu joka puolelta yhä kiihtyvällä tahdilla. Elämisen taito ja nautinto hukkuu kaikkeen tekemiseen. Ei ihme että ihmiset palavat loppuun ja voivat muutenkin huonosti. Sinulle suosittelisin elämästä keskustelemista jonkun ystävän tai ammattiauttajan kanssa. Itse olen samaa kokenut ja yritän oppia ihmisiltä jotka elävät toisin.
miksi sinun pitää suorittaa? kuka sitä vaatii? kenen ääni päässäsi vaatii suorittamaan ja tekemään?
luultavasti se on "egosi" ääni joka sitä vaatii eikä se ole koskaan tyytyväinen sinuun. sinun pitää hylätä egosi ja etsiä todellinen itsesi, jonka ääni on vaiennettu.
täydellisyyteen tavoittelu ja siitä johtuva jatkuva suorittaminen on nykyajan iso ongelma, joka johtaa lopulta loppuunpalamiseen ja masennukseen. hyvä että olet asian jo havainnut. valitettavasti useimmat huomaavat asian vasta sitten kun ovat "pohjalla".
jos haluat keskustella asiasta lisää niin laita postia: [email protected]
bodhi
Asetit yksinkertaisia kysymyksiä pohdittavaksi. Hieno, oivaltava viesti.
Kiitos.
itsestäsi. vaikka ymmärtäisit ottaa asiat rennommin. epäilen, että seuraava askel on 100 prosenttinen suunnanvaihdos.
haluat tuntea olosi turvalliseksi suorittamalla. Tarvitset ehkä iloa elämään.
Sama juttu ollut itelläkin. Ajattele asioitten oikea tärkeysjärjestys ,laita ne järjestykseen.Haluatko elää vai koko ajan pohtia asioita mitä teet väärin ja mitä oikein ja tuntea syyllisyyttä.
Pitää vaan hyväksyä se asia että sitä tekee välillä väärin ja välillä oikein,ja jos asiaa rupeaa pohtimaan hulluksi tulee.
Rupea tekemään, jos mahdollista jotain suurempia asioita elämässä jotka vievät aikaasi niin että nuo päivittäiset rutiinit jäävät taka-alalle etkä enää kiinnitä niihin niin huomiota.
Opi hallitsemaan asioitasi, niin stressi vähenee.
itsellä oli juuri mieletön paine juuri treenaamisesta,tuntui etten voi olla yksistäkään treeneistä poissa,sitten jouduin lopettamaan treenaamisen koulun vuoksi ja oloni parantui huomattavasti,en tuntenut enää stressiä siitä etten mene treenaamaan koska jotain muuta oli sen tilalla.Nuo asiat joista kerroit ovat muuttuneet sinun elämäsi sisällöksi, hommaa elämääsi jotain muuta.
Olen kyllä keskustellut ongelmastani terveydenhoitjan kanssa, mutta se auttaa kun saa keskustella, mutta silti kaikki on jatkunut ennallaan. Mulle liikunnan harrastaminen on niin tärkeä ja iso osa mun elämää etten pysty vähentämään sitä. Se on vähä niin kuin huumetta mulle. Mä en pysty esim. nukkumaan kunolla jos en tee edes jonkin tasoista liikuntaa päivässä. Mä olen usein hirveän kireä ja kärttyinen. Ystävät sanovat mulle, että olen koko ajan hirveän stressaantunut. Enkä pysty olemaan paikoillani tuntuu, että koko ajan pitäisi tehdä jotakin. Samoiten haluan menestyä opiskelussa, koska pelkään että en saa hyvää opiskelu paikaa jos en lue paljon tai vastaavaa. Pelkään epäonnistuvani tulevissa yo-kirjoituksissa. Mulla ei nykyisin ole aikaa edes hirveesti ystäville, koska mun viikon rytmi menee harrastuksen ja opiskelun mukaan. Tää on ihan hullua ja mä itse tiedän sen. Mutta elämän suunnan vaihtaminen on erittäin vaikeaa, enkä tiedä mistä aloitaa?? Onko muilla samoja kokemuksia?
kuulostaa paljon elämän suorittamiselta josta tommy hellsten kertoo kirjoissaan..
lueppa ,virtahepo olohuoneessa,ja, ihminen tavattavissa,löytyy kirjastosta
kun toi liikunta on pakonomaista niin se voi olla sun itse kehittämä lääke masennukseen,,koska liikunnasta tulee aina hyvä olo,,
ite oon harrastanut ihan samaa,,sen jälkeen kun sairastuin masennukseen ja menetin työkykyni sen takia,, liikunta helpotti oloa jonkun aikaa ,,ja vastaavia pakko oireita oli minullakin,
toi täydellisyyden tavoittelu on
läheisriippuvuuden oire,
voin olla väärässäki,kun et ton tarkemmin kertonut itsestäsi