En ole juurikaan lukenut muuta filosofiaa kuin Benedict de Spinozan tuotantoa ja siitäkin oikeastaan tarkentaen Ethica ordine geometrico demonstrataa. En kuitenkaan oikein hallitse logiikkaa, joten haluaisin nyt tietää miksi Spinochzan logiikan sanotaan olevan ontuvaa? Kiitos tiedoista jo etukäteen! :-))))
http://fi.wikipedia.org/wiki/Benedict_de_Spinoza
http://fi.wikipedia.org/wiki/Benedict_de_Spinoza
Vastaukset 16
Vanhimmat
oikosulku.
sinä luet vain jotain suppeaa osa-aluetta jonkin yksittäisen filosofin tuotannosta. Tiedonjanosi on suuri, mutta tietosi vähäinen - tällöin tapahtuu ontumista jossain päin kehoa.
Spinozan etiikan logiikka lienee väistämättä ontuvaa, koska Spinoza ei käytännössä voinut opiskella niin paljon, että olisi voinut suuret intuitionsa muotoilla huolitellun logiikan mukaan.
Rationaalit tieteet olivat vasta heräämässä Spinozan aikana, hän antoi panoksensa aikansa tieteelle hiomalla linssejä optiikan tutkimuksiin.
Arvelen, että Spinozan ajatusten arvoa ei vielä kunnolla ymmärretä.
logiikkaansa?
Ap kysyjän Wkipedia-linnki:
"Spinoza esitti filosofiansa Etiikka-teoksessaan matemaatisena menetelmänä, aksioomineen ja todistuksineen. Nykyajan perspektiivistä teoksen logiikka on varsin ontuvaa."
uudestaan, niin kirjoittajahan epäilee omaa loogisuuttaan. Ja niinhän sitä kannattaakin epäillä. Vai onko hänen lukemisessaan mitään logiikkaa?
On ymmärettävää, että Spinozasta puhuttaessa suuri innostus voi aiheuttaa kielen ja loogisuuden haparointia.
että lukeminen on puoliksi arvauksia ja olettamuksia. Sen takia tekstiviestitkin aiheuttavat usein väärinkäsityksiä ja hämmennystä - ymmärretään väärin tekstin sisältö!
Kun edes luetaan toisten tekstejä, vaikkakin pienin väärinymmärryksin, on se jo hyvä askel yhteistoiminnan ja yhteisymmärryksen suuntaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000003&conference=400000000000004&&posting=22000000012836382
Diogenes oli antiikin alkuaikojen kyynikko ja filosofi,joka ei välittäny mistään.
Hän oli sitä mieltä,että heti kun puhe lähtee ihmisen huulilta, sen merkitys on jo muuttunut ja sen vuoksi ihmisten on mahdotonta ymmärtää toisiaan.
Jos joku yritti väitellä hänen kanssaan taikka muuten virittää keskustelua, hän vaan heilutti etusormeaan.
Hän asusti (tyhjässä)viiniruukussa ja suostui keskustelemaan vaan lasten kanssa.
Minusta hänen sekoiluissaan on kuitenkin vinha perä - Luulen,että tämä viesti ymmärretään väärin :j
😈 Pahus. Sivua ei löytynyt. 😈
Se sivu oli ehkä joku näistä:
https://keskustelu.suomi24.fi/haku?keyword=spinoza 🤔 😄
Tai sitten ei. 😝
Tieteenhistorian kannalta on kiintoisaa, että Einstein nuorena perehtyi tarmokkaasti Spinozan Etiikkaan. Tästä teoksesta Einstein lienee ainakin osittain saanut innoitusta "Jumala ei heitä noppaa" asenteeseen, ja myös luonnonilmiöiden rationaalien selitysten etsimisintoon.
Spinozalta omaksuttu käsitys tapahtumien väistämättömyydestä auttoi myös Einsteiniä suhtatumaan hillitymmin Euroopassa tapahtuneeseen juutalaisten julmaan kohteluun.
Spinozan etiikkaa on arvosteltu "skolastisuudesta", joka tietysti vallitsi vielä filosofistakin käsittelyä. Toisin sanoen hän "patologisoi" etiikan kuoliaaksi. Eräänlaisen dekonstruktionsa toimesta itse asian ydin hämärtyi.
Siinä,että on vaikea sanoa,onko se logiikkaa noudattava vai ei: Eli seuraako premisseistä johtopäätös.
No,ainakin minun minimivaatimukseni täyttyvät:
Äijä oli deterministi-ja hyvin luultavasti reduktionisti :)
Minulla ainakin heittää häränpyllyä,koska en nyt loppupelissä ole tietoinen,onko hänen edustamansa "tsydeemi"
Panteismia(kaikkeus=Jumala)
Panenteismi(kaikkeus=osa Jumalaa, mutta ei kuitenkaan koko Jumala)
Mutta kiinnostava aihe.
Joskin vihaan loogisten systeemien notaatiota,koska se on monesi aika hankalaa :)
Enkä usko,että yhden wikipedia-artikkelin kautta pystyisinkään. Pitää laittaa veikkonen lukulistalle.
Ainakin yhden oleellisen asian voisi Spinozan ajattelusta sanoa.
Spinoza uskoi, kuten aikalaisensa yleensä, susbstanssiin, Spinoza yhteen sellaiseen, Jumalaan.
Ihmiset tietysti olivat tuon substanssin ilmentymiä, eivät aitoja olioita.
Sen lisäksi että oli vain yksi substanssi, sen lisäksi oli myös metafyysisiä välttämättömyyksiä, tätä ei nykyinen tiede eikä logiikka voi hyväksyä.
Monet "ajattelijat" ovat sortuneet metafyysisiin välttämättömyyksiin, vaikkapa Lenin,
monet taloustieteilijät, kreatonistit, teistit, englantilaiset yläluokkaiset imperiumin kannattajat, useat kuningas-suvut, faaraot, yleensä kaikki jotka pitivät itseään muita parempina . Epätieteellisin syin.