Monissa älykkyystesteissä on kuulemani mukaan oletus, että ne toimviat parhaiten ensi kerralla, eli ns. puhtaalta pöydältä tehtyinä. Niihin voi treenatakin, mutta silloin testin antama tulos ei ole ns. oikea.
Onko sitten älykkyys pelkästään synnynnäistä, vai voiko sitä kehittää treenaamalla oikein; tarkoitan jotakin järkevää, ei pelkkiä kuviopäättelytestejä? Voisinko minä esimerkiksi nostaa äotani 30 pistettä? Tarkoittaisiko se mitään edes?
Mihin nämä älykkyyttä koskevat olettamukset edes perustuvat? Onko jotain syytä uskoa niitä, toisin kuin esim. astrologian ennustuksia?
nimimerkillä ymmärrystä hakeva
Onko sitten älykkyys pelkästään synnynnäistä, vai voiko sitä kehittää treenaamalla oikein; tarkoitan jotakin järkevää, ei pelkkiä kuviopäättelytestejä? Voisinko minä esimerkiksi nostaa äotani 30 pistettä? Tarkoittaisiko se mitään edes?
Mihin nämä älykkyyttä koskevat olettamukset edes perustuvat? Onko jotain syytä uskoa niitä, toisin kuin esim. astrologian ennustuksia?
nimimerkillä ymmärrystä hakeva
Vastaukset 16
Vanhimmat
Otetaan vastasyntynyt ja annetaan hänelle testi. Kokeillaan samalla testillä kymmennen vuoden jälkeen ja vielä kerran kymmenen vuoden jälkeen. Nyt lapsi on 20 vuotias. Luuletko että hän sai joka kerralla yhtä monta pistettä testistä?
Eiköhän sitä voi reenata älykkyyttään.
ÄO on raaka mitta sille, kuinka hyvin aivosi "toimivat". Kuitenkin, mensa tyyppiset pikapäättelytestien korrelaatio on todella huono sellaisten vaativien testien kanssa, joiden tehtävät ovat paljon vaikeampia, ja jotka ratkaistaan ilman tiukkaa aikarajaa.
Oma arvaukseni on, että ÄO testin tuloksen merkitys "saturoituu" jossain pisteessä, kun olet kuitenkin keskiarvon yläpuolella.
>> ÄO on raaka mitta sille, kuinka hyvin aivosi "toimivat".
ÄO voidaan mitata ilmeisesti asettamalla tuumajaolla oleva mitta päänsisään, mieluiten pystysuoraan. Itse mittaustapahtuman suorittamiseen tarvitaan vähintään kaksi normaaleilla hoksottimilla varustettua supisuomalaista, ulkomaalaiset ei kelppaa, koska mittaustulos olisi tällöin epäluotettava. Vain suomalaisiin voi luottaa.
Kun mitta-asteikko on saatu asetettua pään sisään yllä kuvatulla tavalla voidaan suorittaa ÄO:n mittaus.
Mittaustulokseksi saadaan pissan määrä pään sisällä ja pissan määrä on suoraan verrannollinen ÄO-lukemaan.
Joo-o, "paha saa palkkansa".
:) sää oot viisas tralla
Ei vaan älykäs.
... voi kehittää, myös ÄO-testeissä menestymistä.
Ns. oikeaa tulosta ei ole olemassakaan. Harvinaisen tyhmä kai olisi, jos hyppäisi suurmäestä harjoittematta.
Tosiviisas kyllä haistattaa noille testeille hevon peen. Jotain suuntaa-antavaa lahjoista ne voivat kertoa, mutta siihen se jääkin.
Ettei nyt luokiteltaisi katkeroituneen jäkätykseksi, niin oma MENSA-testini tuotti 157, muutamat muut 134- 166.
Kannattaa suhtautua leikkimielellä!
Kyllä älykkyyttä voi nostaa ja muistiakin. Mutta se on sitten yksilöllistä miten sitä kehitetään.
Ja toisaalta että mitä älykkyyttä? Älykkyyttä on monenlaista. Sosiaalista älykkyyttä, matemaattista, ongelman ratkaisu, soveltamis ,,... jne jne... en muista kaikia. Ja näistä tulee sitten yksi yhtenäinen älysi. Se että kuinka paljon on kehittänyt ja mitä. Rippuu ihan itsestään, tai noh eihän sitä lapsena tämmösiä tule ajateltua. Mutta esim lapsena leikityt leikit muokkaavat älyä johonkin suuntaan, se miten ymmärtää leikin ja osaa kehittyä leikissä.. jne jne, määrää että miten äly kehittyy.
Ja se jatkuu vieläkin, se miten toimii eri tilanteessa ja ratkoo tehtäviä, voi nostattaa älykkyyttä. Mutta jos ei tule uusia tilanteita ja toimii aina samanlailla, ja ei tule uusia ongelmia, ja ratkoonekin aina samanlailla. Niin eipä se älykyys kehity.
Eli se nyt on hirmu yksilöllistä miten sitä kehitetään. Mutta suosittelisin että mahdollisimman laajasti perehtyisit eri asioihin, ja asioiden ongelmiin.
Esim.
Muusiikki, politiikka, taide, kulttuuri, sosiaaliset suhteet, matematiikka, peleihin, tarina kirjallisuuteen.....jne jne.
No, jos sen sanomisella on jotain merkitystä, ei minua kiinnosta se testitulokseni pätkääkään verrattuna vaikkapa Tuomiopäivänprofeetan listaan:
"Muusiikki, politiikka, taide, kulttuuri, sosiaaliset suhteet, matematiikka, peleihin, tarina kirjallisuuteen.....jne jne"
Kyllä nämä ovat asioita, joista kannattaa huolehtia.
Kukaan ei puolustanut Mensan testiä erikseen tässä ketjussa. Ehkä ei ollut aihettakaan. onhan Mensalla oikeus pistää mikä tahansa testi jäsenyytensä ehdoksi, ja älykkyystesti toki on sukupuolineutraali, toisin kuiten peniksen mittaus.
Silti mieleni tekee esittää pieni vetoomus, että sitä mitä mitataan ei kutsuttaisi älykkyydeksi. Jooko? :-)
Kun se sana oikeasti tarkoittaa jotain oikeassa elämässä, se on syy. Hyvää jatkoa kaikille.
"Silti mieleni tekee esittää pieni vetoomus, että sitä mitä mitataan ei kutsuttaisi älykkyydeksi. Jooko? :-) "
Noh tässä tulee vastaan se että mikä on älykkyyden määritelmä?
...täydet pisteet ÄO testistä vai tavan maalikkon tekemä huippu taideteos?
... yliopiston päättö todistus vai miljöönän euron oivallus patentti kädessä?
En väitä etteikö voisi olla kumpaakin yhtä aikaa. Mutta kyse oli vain että voiko näitä edes vertailla älykyydessä? Että jompi kumpi olisi älykkäämpi.
Voihan joku saada älykkyystestistä täydet pisteet mutta pistetäämpäs se maalaamaan taululle muotokuvaa ja hahmotamaan väri tasapainot ynnä muut. Ei taida onnistua. Mutta ei maalari taiteilijaltakaan onnistua älykkyystestin täydet pisteet.
Älykkyyttä on niin monenlaista, joten minusta aivan turha edes lähteä sitä rajaamaan johonkin normeihin. Että jos et ole hyvä tässä ja osaa tätä niin et ole älykäs.
Kyllähän ÄO testi pyrkii olemaan laaja mittaisia eri älykkyyden suhteen. Mutta suppeaksipa jää.
Joten voisin yhtyä samaan että se mitä mitataan ei merkitse kokonais valtaista älykkyyttä. Vaan älykkyyttä tietyssä asian haarassa.
Mie sain muuten siitä tieteenkuvalehen sivuilta olevasta testistä eka 10minutissa 139... kaverin luona olin juomassa niin en kerenny paljoa... Sitten myöhemmin kokeilin ajan kanssa niin sain 168-172 en muista, eikä sillä niin väliäkään. Siinä pitäisi myös laskea tuurin osuus, että onhan voinut munkittamalla laittaa oikein.
Mutta ei tuollainen palikoiden vekslaus mitään merkitse.
Ps. Jumala, Nomen est omen!
Voin olla varma et olit tyytyväinen tulokseesi. Myös mielelläsi tuloksesi täällä kerroi noin sivuhuomautuksena..
Juu no vaatimattomuus on kaunista
Tämä se on juuri niin suomalaista.
Mistään hyvästä mitä itselle on tapahtunut ei saa mainita kellekkään, muuten se on heti kehumista ja kerskailua... tjm.
Suomalaisittain heti ollaan kateellisia ja ei missään tapauksessa voida olla onnellisia tämän puolesta.
Sitten kun jollekkin jotain häpeällistä tapahtuu niin sitä ihmetellään ja puidaan selän takana Ns. hyvissä merkeissä.
..esim: Jos voittaa miljoona euroo lotosta niin kaikki ympärillä on kateellisia ja muuttuu ihan erillaisiksi tätä ihmistä kohtaan.
Ja kun taas jotain häpeällistä tapahtuu kuten esimerkiksi, liukastuu hiekkatiellä ja katkasee jalkasa. Niin siitä puidaan oikein pitkään ja vitsaillen. Että varmana tämä henkilö muistaisi sen loppuikänsä. Ja näin ollen saadaan itse näytämään paremmalta, että empäs minä ole mennyt kaatumaan.
JOTAIN TÄLLASTA?
...että saa närkästynyt ja kateellinen olla tietyissä puitteissa, mutta pitäisi osata olla myös onnellinen toisen puolesta :)
...pitäisikö sitten olla hiljaa? :)
Ja olla mainitsemasta asiaa minkään asian yhteydessä, muutenhan se olisi kehumista :O
Että jos saa 80-100 ÄO niin sen saa mainita?
Ja sitten jos saa vähän huimemman tuloksen niin siitä pitää ollla visuusti hiljaa, muuten kehumista? :D
Katoppas mistä täällä keskustellaan, kaipa se ihan luvallista mainita. Ja jos se noin ärsyttää niin ei ole mikään pakko lukea näitä juttuja, jos tiedät ärsyyntyväsi :D
Henkilökohtainen, perstuntumaan perustuva mielipiteeni on, että älykkyystesteihin voi harjoitella ja tuosta harjoittelusta voi hyötyä jonkin verran. Veikkaisin, että esim Mensan testissä kovalla harjoittelulla voi saavuttaa n. 10% todellista älykkyysosamäärää paremman pistemäärän. En usko, että Mensan testissä ÄO:ta voi nostaa 30 pistettä. Suurin osa mensan testissäkin käyneistä lienee tehnyt aikaisemmin ainaskin nettitestejä --> eli on harjoitellut.
Tosin täytyy huomioida, että tuo harjoittelu ei ole ainut tulokseen alentavasti/kohottavasti vaikuttava tekijä: Oma vaikutuksensa on mm., mielialalla, motivaatiolla, virkeydellä, keskittymiskyvyllä, kuun asennolla ja sillä onko tukka silmillä vai ei.
Edelleen arvioisin, että Mensan testin tuloksen tarkkuus on tulos +/- 10% eli jos saatu ÄO on 160, niin todellinen ÄO on välillä 146-176.
Tosin esitin vain mielipiteen, jolla ei ole mitään tieteellistä pohjaa...
Ups, edelliseen lipsahti laskuvirhepaholainen:
Eli +/- 10% 160:stä on tietenkin 144-176 ei 146-176
Keskihajonta tarkoittaa sitä, että jos saa esimerkiksi 100. Todellinen tulos on 76-124.
Mensa käyttää keskihajontaa 24.