Onko teoria tietoa?

Kun luet akateemisia kirjoja, sinulle kerrotaan väitteitä ja perustellaan ne todistettavilla havainnoilla. Sinä päätät sen, että ovatko ne perusteet järkeviä ja että osoittavatko ne esitetyt väitteet kiistatta oikeiksi. Jos näet jonkin perusteen, miksi väitteet eivät ole oikein, teet kritisoivan vastaukset, ja mieluiten esität oikean vaihtoehdon, jonka samoin perustelet todistettavalla havaintomateriaalilla.

Autoritäärisessä maailmassa sinulle sanotaan miten asiat ovat ja rankaistaan sinua kyseenalaistamisesta ja epäilystä. Samoin kaikki vastalauseet koetaan rikollisina.

onko tieto havaintoja ja teoria taas niitä ajatuksia, jotka järjestävät havainnoit järjestykseen? Voimme tietää, että omena on punainen, mutta emme voi tietää miksi tiedämme, että omena on punainen. Siis mikä se teoria siellä punaisen ymmärtämisen takana oikein on? Siis teoria selittää, mutta tieto kertoo vain jotain ulkoisesta. Mutta, jos voimme katsoa sisään, niin silloinhan syntyy ristiriita, eihän se selittävä voi selittää itse itseänsä!

intellektuelli kirjoitti:

onko tieto havaintoja ja teoria taas niitä ajatuksia, jotka järjestävät havainnoit järjestykseen? Voimme tietää, että omena on punainen, mutta emme voi tietää miksi tiedämme, että omena on punainen. Siis mikä se teoria siellä punaisen ymmärtämisen takana oikein on? Siis teoria selittää, mutta tieto kertoo vain jotain ulkoisesta. Mutta, jos voimme katsoa sisään, niin silloinhan syntyy ristiriita, eihän se selittävä voi selittää itse itseänsä!

Jos perusteet ovat hyviä, asiat voidaan uskoa ja hyväksyä.

t.i.ruskeepaa kirjoitti:

Kun luet akateemisia kirjoja, sinulle kerrotaan väitteitä ja perustellaan ne todistettavilla havainnoilla. Sinä päätät sen, että ovatko ne perusteet järkeviä ja että osoittavatko ne esitetyt väitteet kiistatta oikeiksi. Jos näet jonkin perusteen, miksi väitteet eivät ole oikein, teet kritisoivan vastaukset, ja mieluiten esität oikean vaihtoehdon, jonka samoin perustelet todistettavalla havaintomateriaalilla.

Autoritäärisessä maailmassa sinulle sanotaan miten asiat ovat ja rankaistaan sinua kyseenalaistamisesta ja epäilystä. Samoin kaikki vastalauseet koetaan rikollisina.

tarvita havaintomateriaalia, vaikka Sokrates käyttääkin aina konkreettisia käsitteitä. Korkemman tason abstraktissa keskustelussa suora yhteys havaintoon on jo eliminoitu.

Eikö maailmassa ole aina auktoriteetteja? Minusta on. Eikö auktoriteetti tarkoita sitä, että auktoriteetilla on ensisijainen kyky vaikuttaa suurimpaan enemmistöön? Minusta kyllä. Eikö silloin auktoriteettia vastustava pieni vähemmistö koe itsensä alistetuksi, koska se ei voi itse toimia auktoriteettina? Minusta kyllä.

Sitä paitsi puhut ihan aiheen ohi, voithan aloitaa ihan uuden aiheen, jolloin keskustelua on helpompi käydä kun asiat eivät mene sekaisin.

t.i.ruskeepaa kirjoitti:

Jos perusteet ovat hyviä, asiat voidaan uskoa ja hyväksyä.

oli johtaa päättely kehäpäättelyyn ja ihmetellä sitä, että voidaanko se kehäpäätelmä osoittaa vääräksi päättelyksi vai onko kyse todella kahdesta eri substanssista, jotka eivät voi peilata toisiansa ontologisessa mielessä ajautumatta kehäpäättelyyn.

intellektuelli kirjoitti:

onko tieto havaintoja ja teoria taas niitä ajatuksia, jotka järjestävät havainnoit järjestykseen? Voimme tietää, että omena on punainen, mutta emme voi tietää miksi tiedämme, että omena on punainen. Siis mikä se teoria siellä punaisen ymmärtämisen takana oikein on? Siis teoria selittää, mutta tieto kertoo vain jotain ulkoisesta. Mutta, jos voimme katsoa sisään, niin silloinhan syntyy ristiriita, eihän se selittävä voi selittää itse itseänsä!

siis tieto ja teoria. Mutta mitä ne kuvaavat? Tieto kuvaa maailmaa, kun taas teoria toiminnallisen tahdon päämääriä maailmassa?

intellektuelli kirjoitti:

siis tieto ja teoria. Mutta mitä ne kuvaavat? Tieto kuvaa maailmaa, kun taas teoria toiminnallisen tahdon päämääriä maailmassa?

Minä yritän sanoa, että objektiivinen tieto voidaan väittää todeksi todistamalla se perusteluilla. Toiminnallinen tahto on väittämä jostakin asiasta, ja se voidaan esittää totuutena, jos vedotaan auktoriteettiin. Tällöin joitakin ominaisuuksia kohteessa joko jätetään huomiotta tai sitten vääristetään tarkoitushakuiseksi.

Teoria on väittämä tiedosta.