Onko muilla ihmisillä tullut jossain vaiheessa elämää tunne pettymisestä elämään? Nuorempana elämältä odotti paljon ja vanhempana on huomannut, että elämässä ei oikeasti ole mitään sisältöä. Vaikka kuolisi heti, sillä ei olisi mitään merkitystä koko maailmaa ajatellen. Elämällä ei kaiketi ole mitään tarkoitusta. Itse olen huomannut, että elämä on todellinen pettymys. Onnellisuuden tunnetta ei kaikkien ole mahdollista saada. Ennen kaikkea ihmettelen niitä, jotka saavuttavat vaikka 100 vuoden iän, että kuinka he ovat jaksaneet elää.
Elämään pettyminen
8
1122
Vastaukset
- kutsutaan
masennukseksi - lääkitys yleensä auttaa (kokemusta on!).
"Nuorempana elämältä odotti paljon ja vanhempana on huomannut, että elämässä ei oikeasti ole mitään sisältöä."
Kyllä, nuorena minäkin odotin elämältä sellaista, mikä sitten osoittautui toisarvoiseksi tai "saavuttamattomaksi". Mutta henkiseen kasvamiseen kuuluu, että kykenee löytämään muita arvoja, jotka ovat sekä saavutettavissa, että "todellisempia", aidompia. Joskus tämä kasvu ilmeisesti jää tapahtumatta. Syyt voivat fysiologisia, siis esim. häiriöitä aivojen välittäjäainetoiminnallisuudessa, kuten masennusta. Syyt voivat olla myös sosiaalisessa elinympäristössä ja sen arvoissa.. tai arvottomuudessa.
"Ennen kaikkea ihmettelen niitä, jotka saavuttavat vaikka 100 vuoden iän, että kuinka he ovat jaksaneet elää."
Niin, kun maailmalla on ollut keskustelua "life extension" hankkeista (vanhenemisen pysäyttäminen ja lopulta kääntäminen), niin jotkut ovat väittäneet, että elämän kauneus on sen lyhyydessä ja rajallisuudessa. Joku on jopa sanonut, että "Tässä jo 40v iässä tunnen saaneeni tarpeeksi." Mutta meitä on kuitenkin aika paljon, joita houkuttaisi tuollainen 1000v - 10000v elinikä, ulkoisesti nuorena ja terveenä. Olisi niin paljon jännää ja kiinnostavaa koettavaa, mitä ei millään yhdessä tavallisessa ihmisiässä ehdi.- ikuiseksi
Rajaa elottoman ja elollisen luonnon välille voidaan vetää monella tavalla, mutta yhtä kaikki kaikelle elämälle näyttää olevan ominaista se ettei sitä esiinny yksittäistapauksina. Elämä on aina joukkoilmiö, ja elämän jatkuminen tapahtuu aina sukupolvien ketjuna. Elämä itsessään on toimintaa ja muutosta, ja kaiken taustalla on myös muutosta, vaihtuvia olosuhteita, ison mittakaavan kehityskaaria. Suhtaudutaan epäillen siihen ajatukseen että elämää maapallolla voisi luonnostaan syntyä yhä vielä -- elämä täällä on kehitysilmiö jonka koko maapallon kehittyminen on kylkiäisenään tuottanut. Elämän merkitystä ja suhdetta omaan kotiplaneettaamme tai koko kaikkeuteen on runollista arvioida, mutta topsiasioina jäävät käteen nuo kaksi elämää koskevaa faktaa: a) se on aina massailmiö, b) elämä jatkuu sukupolvien ketjussa.
Saattaisi olla yksityisen ihmisen kannalta joukuttelevaa jos hänelle tarjottaisiin mahdollisuutta iankaikkiseen elämään, mutta samalla tällaisen toteutuminen massamitassa saattaisi tarkoittaa kulttuurievoluution pysähtymistä. On ehkä olennaisen tärkeää, että uudet sukupolvet syntyvät vanhojen valmistamaan "annettuun" todellisuuteen ja omalta osaltaan pääsevät jatkamaan muutosta vapaana vuosisatojen ankkuroinneista manneisyyteen. ikuiseksi kirjoitti:
Rajaa elottoman ja elollisen luonnon välille voidaan vetää monella tavalla, mutta yhtä kaikki kaikelle elämälle näyttää olevan ominaista se ettei sitä esiinny yksittäistapauksina. Elämä on aina joukkoilmiö, ja elämän jatkuminen tapahtuu aina sukupolvien ketjuna. Elämä itsessään on toimintaa ja muutosta, ja kaiken taustalla on myös muutosta, vaihtuvia olosuhteita, ison mittakaavan kehityskaaria. Suhtaudutaan epäillen siihen ajatukseen että elämää maapallolla voisi luonnostaan syntyä yhä vielä -- elämä täällä on kehitysilmiö jonka koko maapallon kehittyminen on kylkiäisenään tuottanut. Elämän merkitystä ja suhdetta omaan kotiplaneettaamme tai koko kaikkeuteen on runollista arvioida, mutta topsiasioina jäävät käteen nuo kaksi elämää koskevaa faktaa: a) se on aina massailmiö, b) elämä jatkuu sukupolvien ketjussa.
Saattaisi olla yksityisen ihmisen kannalta joukuttelevaa jos hänelle tarjottaisiin mahdollisuutta iankaikkiseen elämään, mutta samalla tällaisen toteutuminen massamitassa saattaisi tarkoittaa kulttuurievoluution pysähtymistä. On ehkä olennaisen tärkeää, että uudet sukupolvet syntyvät vanhojen valmistamaan "annettuun" todellisuuteen ja omalta osaltaan pääsevät jatkamaan muutosta vapaana vuosisatojen ankkuroinneista manneisyyteen."..jos hänelle tarjottaisiin mahdollisuutta iankaikkiseen elämään, mutta samalla tällaisen toteutuminen massamitassa saattaisi tarkoittaa kulttuurievoluution pysähtymistä. "
Biologisen olennon, tai minkä tahansa, "iankaikkinen elämä" on ihan eri asia, kuin elämän kohtuullinen jatkaminen, esim 10-100 kertaa pidemmäksi. Mutta on ihan totta, että historian aikana ihmiset eivät ole vaihtaneet mielipiteitään ja asenteitaan, he ovat vain kuolleet pois tieltä. Uudet sukupolvet ovat omaksuneet uusia asenteita. Eliniän pidentäminen voi todella hidastaa kulttuurievoluutiota. Mutta ei ehdottomasti. Ihmisellä on kuitenkin aivoprosessi, jota nimitetään unohtamiseksi ja esim 500v kuluessa se on aika merkittävä tekijä. Kyllä nämä elävät fossiilitkin pikkuhijaa voivat omaksua uusia vaikutteita. Ainakin koen itse muuttuneeni aika paljon viimeisen 20v kuluessa.
Mutta on myös turha ajatella, "mitä on tarkoitettu". Ihminen kehittyi kivikauden kulttuuria nuodattavaksi metsästäjä-keräilijäksi, jonka elinikä oli maksimissaan n. 40v, tyypilliseti paljon lyhyempi. Ei häntä ole tarkoitettu nyky-yhteiskuntaan. Ennen maanviljelyksen keksimistä, ehkä runsaat 10 000v sitten, eläviä isovanhempia ei juuri ollut. Vasta tämän vaiheen jälkeen alkoi oikea kulttuuri kehittyä, kun joutilaat isovanhemmat opettivat lapsenlapsia. Mutta ihmistä ei "tarkoitettu" tällaiseksi.- Vastauksia..
ikuiseksi kirjoitti:
Rajaa elottoman ja elollisen luonnon välille voidaan vetää monella tavalla, mutta yhtä kaikki kaikelle elämälle näyttää olevan ominaista se ettei sitä esiinny yksittäistapauksina. Elämä on aina joukkoilmiö, ja elämän jatkuminen tapahtuu aina sukupolvien ketjuna. Elämä itsessään on toimintaa ja muutosta, ja kaiken taustalla on myös muutosta, vaihtuvia olosuhteita, ison mittakaavan kehityskaaria. Suhtaudutaan epäillen siihen ajatukseen että elämää maapallolla voisi luonnostaan syntyä yhä vielä -- elämä täällä on kehitysilmiö jonka koko maapallon kehittyminen on kylkiäisenään tuottanut. Elämän merkitystä ja suhdetta omaan kotiplaneettaamme tai koko kaikkeuteen on runollista arvioida, mutta topsiasioina jäävät käteen nuo kaksi elämää koskevaa faktaa: a) se on aina massailmiö, b) elämä jatkuu sukupolvien ketjussa.
Saattaisi olla yksityisen ihmisen kannalta joukuttelevaa jos hänelle tarjottaisiin mahdollisuutta iankaikkiseen elämään, mutta samalla tällaisen toteutuminen massamitassa saattaisi tarkoittaa kulttuurievoluution pysähtymistä. On ehkä olennaisen tärkeää, että uudet sukupolvet syntyvät vanhojen valmistamaan "annettuun" todellisuuteen ja omalta osaltaan pääsevät jatkamaan muutosta vapaana vuosisatojen ankkuroinneista manneisyyteen.Saattaisi olla yksityisen ihmisen kannalta joukuttelevaa jos hänelle tarjottaisiin mahdollisuutta iankaikkiseen elämään.
Jeesus on tajonnut sinulle iankaikkista elämää. Riippuu sinusta, haluatko ottaa sen vastaan.
- näin, että
jos pohdit elämän tarkoitusta, niin kannattaa ottaa huomioon se, että joidenkin ihmisten elämällä on tarkoitus kun taas toisten ihmisten elämällä on vähäisempi tarkoitus tai ei tarkoitusta ollenkaan!
- kirjaudu sisään
...tunne-elämykset ja älylliset ongelmat luovat jännitteen, joka kannustaa jatkamaan. Esimerkiksi kuuntelin juuri hienon musiikkikappaleen, ja huomenna haluan uutta tällaista musiikkia lisää. Elämän suola ovat ikuinen tyytymättömyys (aina uuden ja paremman tavoittelu) ja ikuiset arvoitukset sekä ongelmat.
Toisaalta vaikuttaa siltä, että jotkut löytävät onnen mielen rauhasta, eivätkä ristiriidoista. Tulevat mieleen itämaiset munkit. Ehkä heidän kohdallaan on kyse tavallaan tavallaan elämän "kuolettamisesta". Buddhalaisten tavoitehan on päästä irti elämänjanosta. On mielenkiintoista, että lännessä pyritään päin vastoin edellä mainitsemaani "extreme-kokemusten" kautta löytyvään onnellisuuteen. - Kippo
Elähän heitä toivoa - keksit elämälle mielekkyyttä jos pysähdyt ihmettelemään. Unohda opinkappaleet ja järkeilyt! Kuuntele vaikka sitä, kuinka linnut (jo nyt ainakin etelämmässä suomes) lirkuttavat (uhkailevat toisiaan?) huolimatta yllään leijuvasta epäluulosta(lintuinflu).
Oikeasti elämä on lyhyt, joten ei sitä tuskaa /iloa kauaa kestä. Ollaan opintoretkellä: ulkomaailmaan, ihmissuhteisiin omaan itseen. Koko ajan voi oppia jotain.
Olen kuullut että Viktor E. Franklinin kehittelemä logopedia on yksi keino löytää elämälle tarkoitusta - Franklin kehitti terapiamuodon omien keskitysleirikokemustensa jälkeen. Hän pohti sitä, mikä piti jotkut leireillä sitkeästi hengissä siinä kun toiset luovuttivat. Itse en ole l-pediaa kokeillut, kirjan luin. olisi kiinnostavaa tutkia sitä enemmän.
Joku on sanonut: "This is a life-long sentence". olemme vankeja kaikki, pitäisi vain selvittää, että minkä vankeja ja miksi... vastaus hymyä lisää.
Muuten - lisää stoalaista tyyneyttä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Virkamiehille tarvitaan tuntuvat palkankorotukset
Naistenpäivänä on syytä muistuttaa, että virkamiehen euro on vain 80 senttiä. Palkat tulee saattaa samalle tasolle yksi564556Riikka Purran kaudella nousi bensan hinta yli 2 euron
Muistatteko kuinka edellisen vasemmistohallituksen aikana, ns. Marinin aikakaudella, bensiiniä sai 1,3 euron litrahinnal884262- 713718
Olisipa saanut sinuun
Tutustua paremmin. Harmi että aloin lopulta jännittämään kun näytit tunteesi niin voimakkaasti ja lähestyit niin voimaak963647Mitäs nyt sijoittajat?
Pörssit laskevat maailmalla Iranin sodan takia ja muutenkin ovat olleet Trumpin vallan alla epävarmat. Ainoa, mikä on no1172687- 352488
- 372382
- 242369
- 382359
Olisitpa se hellä
Ja herkkä minkä kuvan sain sinusta irl. Haluaisin että elämässäni olisi sellainen joka arvostaa minua juuri sellaisena k232234