Tämä on jatkoa "Auton käyttöliittymä ja automatisointi" jutulle, mutta menee laajemmalle.
Tämän asian tietojenkäsittelyteoreettisissa näkökohdissa riittäisi keskusteltavaa, mutta nyt keskityn vain tieto_kone_tekniseen puoleen.
Pitkälle vietyyn, näkevään, kriittisissä kohteissa olevaan automaatioon tarvitaan aivan erityistä tietokonetyyppiä. On olemassa teollisuustietokoneita robottikäsien kontrollointiin ja autotietokoneita kartanlukuun ja moottorin ym. säätöön, mutta niiden laskentateho on kuluttajan pöytäkoneisiin nähden vähäinen - pelikonsoleista puhumattakaan.
Ilmailussa on erittäin luotettavia mutta hitaita ja kalliita tietokoneita. Jos ajatellaan yhteiskunnallisesti, niin lentokonetta lentävän, autoa ajavan ja laivaa ohjaavan tietokoneen luotettavuus on yhtä tärkeää. Jos on tarkoitus selvitä ilman ihmisen ohjausta ja nykyistä turvallisemmin, ne tehtävät vaativat myös suunnilleen yhtä paljon laskentatehoa. Yhtä paljon laskentatehoa vaatii myös esim. kävelevä/juokseva robotti, mutta luotettavuus ei ole yhtä tärkeää jos sitä käytetään vain tavaran kuljetuksiin ja paikkojen etäkatseluun.
Näyttää siis siltä, että ihmisistä tyhjän rahtijumbojetin lentämistä ja pikkuauton ajamista varten kannattaisi olla vain yksi ja sama tietokonemalli(tosin eri ohjelmistoilla). Kuulostaako uskomattomalta?
Tulevaisuudessa on kaikenlaisia molekyylikytkimiä, nanolaskimia, elektronibittejä, kvanttitietokoneita ja kidemuisteja, mutta isojen kulkuvälineiden automaatioon ne eivät tuo mitään erityistä uutta. Itsestään kulkevassa 100-200kg moottorikelkassakaan ei ole niin väliä jos moottorikelkan tietokone painaa 4kg, vie tilaa 6 litraa ja tehoa 10 wattia. Kriittisessä automaatiossa pitää käyttää koeteltua ja vähän turhankin isoa elektroniikkaa. Prosessoreita pitää alikellottaa ennemmin kuin ylikellottaa.
Kumpi on luotettavampi ratkaisu: prosessorituuletin kaasussa vai tietokoneen upottaminen johonkin nesteeseen? Tuuletin on liikkuva osa ja neste voi syövyttää ja johtaa sähköä jos eriste pettää. Toisaalta neste vaatii pienemmän tilan ja tasoittaa ulkoisia lämpötilan vaihteluita hidastamalla niitä.
Kuinka hankalaa on saada tietokone kestämään -60c ... 50c lämpötiloja? 50c on rutiinia, mutta onko pakkasessa ongelmana lämpösupistuminen eli mekaniikka eli ehjänä pysyminen?
Automaatiotietokone
13
475
Vastaukset
Puhe on selvästi sulautetusta automaatiosta. Sen piirissä käytetään monia "pyötäkoneille" vieraita tekniikoita, joiden avulla saavutetaan sekä luotettavuutta, että hallittuja epäonnistumisia. Klassinen esimerkki on vahtikoira, watchdog. Toimiva ohjelma käy potkimassa sitä säännöllisin välein ja jos pari potkua jää väliin, niin vahtikoira resetoi prosessorin. Tämä oli yksinkertainen esimerkki.
Toinen tärkeä menetelmä on redundanssi: käytetään monta prosessoria tekemään samaa hommaa ja erillisellä logiikalla vertaillaan niiden päätöksiä. Pienen ristiriidan sattuessa enemmistö voittaa. Suuremman ristiriidan sattuessa ei luoteta mihinkään niistä, vaan erillinen laitteisto ajaa tehtävän hallitusti alas, esim pysäyttää auton tien sivuun.
Elektroniikka on halpaa ja redundanssi on hyvä tapa toimia, käytännöllisempi, kuin tehdä yksi tietokone isolla vaivalla äärimmäisen toimintavarmaksi.
Lämpölaajeneminen on todellinen ongelma, joka kyllä on hallinnassa. Sulautettua elektroniikkaa jo käytetään hyvin rankoissa olosuhteissa. Military alue on -55.. 125 C. Automotive alue on -35.. 85 C.
Nämä olivat siis toiminta-alueita. varastointikestävyys on suurempi.- Minäpähän
Tuli tässäpähän tänäpänä mieleeni, että jos ei sanaa 'tietomaatio' ole vielä keksitty, niin sehän pitää keksiä!
Hakuasana 'tietomaatio' Googleen syötettynä paljasti karun totuuden: keksitty on.
:o(
Onnittelut keksijälle! - Masa
tarvitse rasittaa päätämme näillä kysymyksillä, koska amerikkalaiset kehittelevät noi tietokonesysteemit kuitenkin puolestamme.
Meidän ei tarvitse kuin odottaa kun amerikkalaiset saavat ne toimimaan ja sitten kipastaan kaupassa ostamassa itsellemme ne.- Liikkuva T
"tarvitse rasittaa päätämme näillä kysymyksillä, koska amerikkalaiset kehittelevät noi tietokonesysteemit kuitenkin puolestamme. "
Oletko tosissasi vai oliko tuo omituista huumoria? - Mursu
Liikkuva T kirjoitti:
"tarvitse rasittaa päätämme näillä kysymyksillä, koska amerikkalaiset kehittelevät noi tietokonesysteemit kuitenkin puolestamme. "
Oletko tosissasi vai oliko tuo omituista huumoria?Amerikkalaiset kehittävät ja kiinalaiset tekevät. Ei tarvitse suomalaisten rasittaa minkäänlaisia elimiä. Karmean usein näitä perusteluja esitetään ihan tosissaan.
- Kermo
Minusta tuntuu, että elektroniikan harrastaja voisi viikossa kasata sylimikrosta ja muutamista muista osista jonkinlaisen sellaisen automaatiotietokoneen. Ohjelmisto, kamerat ja autoon liittäminen ovat sitten kokonaan eri asia.
Luotettavuus saattaisi riittää sellaisessa harrastajalaitteessakin, mutta sitä on vaikea tietää.
Ensin sylimikron emolevy irrotetaan ja laitetaan vesitiiviiseen peltilaatikkoon, jossa on tarpeeksi reikiä kamera ym. kaapeleille. Kovalevy korvataan 1-8 gigan FLASH muistilla. Voi olla kätevää käyttää näppäimistölle ja hiirelle tarkoitettuja input-kytkentöjä auton joitain antureita varten.
Jos se elektroniikka ei toimi kovassa pakkasessa, niin sitten laatikkoon on asennettava joku sähkö- tai kemiallinen lämmitin johtoineen ja käyttäjää on neuvottava tietokoneen pukemisessa johonkin lämpöä eristävään.
Joka tapauksessa jotain sellaisia automaatiotietokoneita on suht. halpaa valmistaa sarjatuotannossa. Hinta olisi jossain digiboksin ja sylimikron tienoilla.
Kysymys miksi automaattisia autoja ei ole jo tiet täynnä, on vähän samanlainen kuin miksi ihmiset sotivat. Alkeellinen ja karkea vastaus jälkimmäiseen kysymykseen voisi olla "koska ihmiset ovat typeriä" ja ensimmäiseen "koska insinöörit ja rahoittajat eivät ole tarpeeksi älykkäitä" tai "koska liian harva insinööri ja rahoittaja ymmärtää miten autoista on mahdollista tehdä automaattisia".- laskennallinen tiede
Auton ohjaaminen automaattisesti liikenteen seassa on äärimmäisen hankala prosessi. Paljon hankalampi ongelma kuin lentokoneen lentäminen. Tämä johtuu siitä, että lentokoneen ohjaamiseksi ei tarvitse analysoida läheskään niin paljon informaatiota kuin auton tapauksessa.
Lentokoneen perusohjaus tarvitsee teidot asennoista, ilmanopeuksista yms yms, mutta tämä informaatio ei ole valtavan suuri.
Myös auton perusohjaus on "helppo" ongelma. Eihän siinä ole kuin kääntyminen ja kiihdytys/jarrutus. On helppo laskea, millä nopeudella maksimissaa kannattaa mutkaan mennä ja kuinka paljon pitää rattia kääntää tietynlaiseen mutkaan.
Mutta ongelma tulee sitten päätöksen teossa. Lentokone lentää joka tapauksessa suuria linjoja ja oleellisena tietona ovat vain gps:n antamat paikkatiedot, lentokorkeus ja paikat kartalla, sekä lennonjohdolta tulevat määräykset. Nämä on varsin helppo toteuttaa täysautomaattisestikin.
Mutta auton ajaminen on jatkuvaa yllättävien tilanteiden huomioimista. Autoa ei voi ajaa gps-signaalin avulla paitsi joissain erityisen tarkasti kartoitetuilla tienpätkillä. Sen sijaan mutkat, toiset autot, liikennevalot jne jne pitää ottaa paikallisesti huomioon. Eli siis visuaalisesti.
On melkosen vaikea probleema ruveta tekemään softaa, joka kameran kuvasta osaisi tunnistaa kulloisenkin tilanteen ja antaa ohjauskomentoja sen mukaan.
Hyvin yksinkertaisilla koetienpätkillä kait on jonkin verran näitä kokeiltu ihan toimivastikin. Käytännössä taitaa kyseessä olla lähinnä hyvin opetetut neuroverkot, jotka tunnistavat keskeiset asiat, kuten tien muodot ja muut autot.
Mutta todellisen liikenteen seassa "täysin" varmasti toimivan järkestelmän teko on todella vaikea, ellei mahdoton tehtävä. Kannattaa siis edellen vaan palkata tavallinen ihmiskuski. laskennallinen tiede kirjoitti:
Auton ohjaaminen automaattisesti liikenteen seassa on äärimmäisen hankala prosessi. Paljon hankalampi ongelma kuin lentokoneen lentäminen. Tämä johtuu siitä, että lentokoneen ohjaamiseksi ei tarvitse analysoida läheskään niin paljon informaatiota kuin auton tapauksessa.
Lentokoneen perusohjaus tarvitsee teidot asennoista, ilmanopeuksista yms yms, mutta tämä informaatio ei ole valtavan suuri.
Myös auton perusohjaus on "helppo" ongelma. Eihän siinä ole kuin kääntyminen ja kiihdytys/jarrutus. On helppo laskea, millä nopeudella maksimissaa kannattaa mutkaan mennä ja kuinka paljon pitää rattia kääntää tietynlaiseen mutkaan.
Mutta ongelma tulee sitten päätöksen teossa. Lentokone lentää joka tapauksessa suuria linjoja ja oleellisena tietona ovat vain gps:n antamat paikkatiedot, lentokorkeus ja paikat kartalla, sekä lennonjohdolta tulevat määräykset. Nämä on varsin helppo toteuttaa täysautomaattisestikin.
Mutta auton ajaminen on jatkuvaa yllättävien tilanteiden huomioimista. Autoa ei voi ajaa gps-signaalin avulla paitsi joissain erityisen tarkasti kartoitetuilla tienpätkillä. Sen sijaan mutkat, toiset autot, liikennevalot jne jne pitää ottaa paikallisesti huomioon. Eli siis visuaalisesti.
On melkosen vaikea probleema ruveta tekemään softaa, joka kameran kuvasta osaisi tunnistaa kulloisenkin tilanteen ja antaa ohjauskomentoja sen mukaan.
Hyvin yksinkertaisilla koetienpätkillä kait on jonkin verran näitä kokeiltu ihan toimivastikin. Käytännössä taitaa kyseessä olla lähinnä hyvin opetetut neuroverkot, jotka tunnistavat keskeiset asiat, kuten tien muodot ja muut autot.
Mutta todellisen liikenteen seassa "täysin" varmasti toimivan järkestelmän teko on todella vaikea, ellei mahdoton tehtävä. Kannattaa siis edellen vaan palkata tavallinen ihmiskuski."Hyvin yksinkertaisilla koetienpätkillä kait on jonkin verran näitä kokeiltu ihan toimivastikin. "
No ei noinkaan. Tämän kisán reitti oli erittäin haastava:
http://www.darpa.mil/GRANDCHALLENGE/
Seitsemän tuntia ja 132 mailia huonoa soratietä ja maastoa.
Tietysti ruuhkainen taajamaliikenne on vielä todellinen haaste. Mutta kun väsyneet ja rattijuopotkin selviävät jotenkin siitä, niin kyllä tekoälysoftakin lähivuosina.- laskennallinen tiede
Yusa kirjoitti:
"Hyvin yksinkertaisilla koetienpätkillä kait on jonkin verran näitä kokeiltu ihan toimivastikin. "
No ei noinkaan. Tämän kisán reitti oli erittäin haastava:
http://www.darpa.mil/GRANDCHALLENGE/
Seitsemän tuntia ja 132 mailia huonoa soratietä ja maastoa.
Tietysti ruuhkainen taajamaliikenne on vielä todellinen haaste. Mutta kun väsyneet ja rattijuopotkin selviävät jotenkin siitä, niin kyllä tekoälysoftakin lähivuosina.Kuten täällä tai tuossa aiemmassa keskusteluavauksessa totesin, ongelma on nimenomaan erityisesti kaikkien yllättävien tapahtumien ymmärtäminen ja niihin oikein reagointi.
Tottahan toki kolmeakymppiä kulkeva auto voidaan rakentaa, joka yhteistyössä gps-signaalin kanssa kykenee suunnistamaan, kun on tarkat kartat ja kamerat AVUSTAMASSA. Ei se tiellä pysyminen niinkään ole suuri saavutus.
Mutta on aivan eri luokan haaste ajaa edes normaalilla maantiellä, muun liikenteen seassa, missä tapahtuu kaikkea yllättävää. Ja nimenomaan sujuvasti ja varmasti. Tottahan toki esim. radioaalloilla lähialueen muiden autojen kanssa keskusteleva järjestelmä yhdistettynä muihin antaa hyvän pohjan toisten tietokoneohjattujen ajoneuvojen seassa ajamiseen.
Mutta kun otetaan mukaan jalankulkijat. Otetaan eri sääolosuhteet ja kaikki muut dynaamiset asiat jne jne, silloin tarvitaan aivan toisenlaista kuvantulkintaa kuin tuon kaltaisissa kokeissa. Silloin kuvantulkinta on aivan keskeisessä roolissa, toisin kuin noissa koeautoissa.
Ja erityisesti tuo mainitsemasi taajama-alue. Ei tietenkän toivotonta. Ei missään nimessä, en minä sellaista ole väittänytkään. Mutta ei todellakaan tätä päivää.
Ne jotka väittävät tietokoneohjattujen autojen olevan arkipäivää kahdenkymmenen vuoden kuluttua, ovat samaa porukkaa kuin ne, jotka ovat 60-luvulta asti puhuneet, että 30 vuoden kuluttua tietokone on ihmistä älykkäämpi.
Kuittaa vain, että "kehitys on huikeaa, katsotaan silloin"
Ihan rauhassa, katsotaan silloin. Kehitys on monissa asioissa todellakin hiukeaa, mutta tietyissä asioissa se ei sitä kuitenkaan ole.
Ehkä 50 vuotta. Kehitys on toki huikeaa. Mutta ei lähivuosina, se on aivan selvää. laskennallinen tiede kirjoitti:
Kuten täällä tai tuossa aiemmassa keskusteluavauksessa totesin, ongelma on nimenomaan erityisesti kaikkien yllättävien tapahtumien ymmärtäminen ja niihin oikein reagointi.
Tottahan toki kolmeakymppiä kulkeva auto voidaan rakentaa, joka yhteistyössä gps-signaalin kanssa kykenee suunnistamaan, kun on tarkat kartat ja kamerat AVUSTAMASSA. Ei se tiellä pysyminen niinkään ole suuri saavutus.
Mutta on aivan eri luokan haaste ajaa edes normaalilla maantiellä, muun liikenteen seassa, missä tapahtuu kaikkea yllättävää. Ja nimenomaan sujuvasti ja varmasti. Tottahan toki esim. radioaalloilla lähialueen muiden autojen kanssa keskusteleva järjestelmä yhdistettynä muihin antaa hyvän pohjan toisten tietokoneohjattujen ajoneuvojen seassa ajamiseen.
Mutta kun otetaan mukaan jalankulkijat. Otetaan eri sääolosuhteet ja kaikki muut dynaamiset asiat jne jne, silloin tarvitaan aivan toisenlaista kuvantulkintaa kuin tuon kaltaisissa kokeissa. Silloin kuvantulkinta on aivan keskeisessä roolissa, toisin kuin noissa koeautoissa.
Ja erityisesti tuo mainitsemasi taajama-alue. Ei tietenkän toivotonta. Ei missään nimessä, en minä sellaista ole väittänytkään. Mutta ei todellakaan tätä päivää.
Ne jotka väittävät tietokoneohjattujen autojen olevan arkipäivää kahdenkymmenen vuoden kuluttua, ovat samaa porukkaa kuin ne, jotka ovat 60-luvulta asti puhuneet, että 30 vuoden kuluttua tietokone on ihmistä älykkäämpi.
Kuittaa vain, että "kehitys on huikeaa, katsotaan silloin"
Ihan rauhassa, katsotaan silloin. Kehitys on monissa asioissa todellakin hiukeaa, mutta tietyissä asioissa se ei sitä kuitenkaan ole.
Ehkä 50 vuotta. Kehitys on toki huikeaa. Mutta ei lähivuosina, se on aivan selvää.Perstuntumaltahan tässä puhutaan. Olen ollut mukana ATK-alalla 70-luvun lopulta asti ja nähnyt sekä hitaan että nopean kehityksen. Ymmärrän melko hyvin 60-luvun pioneerien ja 80-luvun (mm. Matti Otala ja japanilaiset) tekoälyoptimismia. On ihan mahdollista, että isoa läpimurtoa ei tapahdu 20v kuluessa. Mutta on kuitenkin paljon merkkejä, kirkasta uutta ymmärrystä ja näyttöjäkin, jotka viittaavat selvästi nopeampaan edistymiseen.
Mutta ajoneuvon hallinta ei ole vahvan tekoälyn sovellus! Se ei vaadi luovuutta, kielellistä kommunikointia, oppimiskykyä, symboolista ajattelua (liikennemerkit ovat triviaali juttu). Pentagonin järjestämä robottiralli oli todella haastava. GPS oli siinä vain sivuosassa. Tiellä (ja tiettömillä osuuksilla) oli esteitä, kuoppia, kiviä ym, enemmän, kun tavallinen autoilija kohtaa vuoden kuluessa. Olen nähnyt videoita, ja minullekin se olisi ollut haaste! Siellä ei voinut ajaa kovempaa! Keskinopeus ei kerro huippunopeuksista helpoilla osuuksilla. Robottiohjaajat olivat ilmeisesti parempia kuin normaali keskivertoihmiskuski. Keskivertokuski olisi rikkonut ajokkinsa tai jäänyt jumiin jonnekin, ajanut monta kertaa umpikujaan ja joutunut työläästi peruuttamaan. Rallikuskit ja offroad-kilpailijat ovat eri asia.
En usko Kermon tapaan, että perus-PC:n teho riittää AGI:n toteuttamiseen. Hänen aikaisemmin esittelemänsä laskelma käsitteistä ja niiden välisistä suhteista on kyllä selkeä minimitaso. Oliko se nyt 4GB? En osaa perustella, mutta olen vakuuttunut, että se on kerrottava ainakin parilla suuruusluokalla ja tämän tietämyskannan (reaaliaikainen) hallinta sekä opettaminen ovat haastavia juttuja. Lisäksi todelliseen luovuuteen oletan vielä tarvittavaksi tunnetta: motivaatiota, inspiraatiota, intuitiota, jonka arkkitehtuurista en vielä ole nähnyt vakuuttavia teorioita. Mutta minä olen jo aikaisemmin ennustanut supeälyn toteutumisvuodeksi 2027.- Liikkuva T
laskennallinen tiede kirjoitti:
Auton ohjaaminen automaattisesti liikenteen seassa on äärimmäisen hankala prosessi. Paljon hankalampi ongelma kuin lentokoneen lentäminen. Tämä johtuu siitä, että lentokoneen ohjaamiseksi ei tarvitse analysoida läheskään niin paljon informaatiota kuin auton tapauksessa.
Lentokoneen perusohjaus tarvitsee teidot asennoista, ilmanopeuksista yms yms, mutta tämä informaatio ei ole valtavan suuri.
Myös auton perusohjaus on "helppo" ongelma. Eihän siinä ole kuin kääntyminen ja kiihdytys/jarrutus. On helppo laskea, millä nopeudella maksimissaa kannattaa mutkaan mennä ja kuinka paljon pitää rattia kääntää tietynlaiseen mutkaan.
Mutta ongelma tulee sitten päätöksen teossa. Lentokone lentää joka tapauksessa suuria linjoja ja oleellisena tietona ovat vain gps:n antamat paikkatiedot, lentokorkeus ja paikat kartalla, sekä lennonjohdolta tulevat määräykset. Nämä on varsin helppo toteuttaa täysautomaattisestikin.
Mutta auton ajaminen on jatkuvaa yllättävien tilanteiden huomioimista. Autoa ei voi ajaa gps-signaalin avulla paitsi joissain erityisen tarkasti kartoitetuilla tienpätkillä. Sen sijaan mutkat, toiset autot, liikennevalot jne jne pitää ottaa paikallisesti huomioon. Eli siis visuaalisesti.
On melkosen vaikea probleema ruveta tekemään softaa, joka kameran kuvasta osaisi tunnistaa kulloisenkin tilanteen ja antaa ohjauskomentoja sen mukaan.
Hyvin yksinkertaisilla koetienpätkillä kait on jonkin verran näitä kokeiltu ihan toimivastikin. Käytännössä taitaa kyseessä olla lähinnä hyvin opetetut neuroverkot, jotka tunnistavat keskeiset asiat, kuten tien muodot ja muut autot.
Mutta todellisen liikenteen seassa "täysin" varmasti toimivan järkestelmän teko on todella vaikea, ellei mahdoton tehtävä. Kannattaa siis edellen vaan palkata tavallinen ihmiskuski."Mutta todellisen liikenteen seassa "täysin" varmasti toimivan järkestelmän teko on todella vaikea, ellei mahdoton tehtävä. Kannattaa siis edelleen vaan palkata tavallinen ihmiskuski. "
Ihme valitusta. Outo valittajan asenne sinulla. Jos kaikki olisivat samanlaisia valittajia, ihmiskunta eläisi vielä luolissa.
Asennoituisit ongelmiin mieluummin _tehtävien asioiden listana_ (to do -lista) kuin valitusvirren osana.
Et esim. edes yrittänyt esittää laskelmaa siitä miten hardwaren teho ei muka riittäisi kuvan tulkintaan. Se muuten riittää.
Tässä oli aiheena se hardware ja softapuolen rajasin pois. Sinun on parasta aloittaa uusi aihe ja otsikko esim. "auton automaation ongelmia". Sitten voidaan katsoa niiden ongelmien suuruutta ja myös sitä, että olisivatko tietynlaiset pulmat sittenkin erikoistapauksia jostain lyhyemmin määriteltävästä.
"
Lentokone lentää joka tapauksessa suuria linjoja ja oleellisena tietona ovat vain gps:n antamat paikkatiedot, lentokorkeus ja paikat kartalla, sekä lennonjohdolta tulevat määräykset. Nämä on varsin helppo toteuttaa täysautomaattisestikin.
"
Kyllä, mutta se olisi kuin pilvessä lentoa ja jostain syystä lentäjien pitää osata lentää myös visuaalisesti. Eli jotta tietokone saisi lentolupakirjan, sen on tehtävä kuvantulkintaa kameroiden kuvista. Ellei sitten tietokoneen sallita lentää vain huonoimmassa näkyvyydessä, eli käänteinen "hyvä sää"... - laskennallinen tiede
Yusa kirjoitti:
Perstuntumaltahan tässä puhutaan. Olen ollut mukana ATK-alalla 70-luvun lopulta asti ja nähnyt sekä hitaan että nopean kehityksen. Ymmärrän melko hyvin 60-luvun pioneerien ja 80-luvun (mm. Matti Otala ja japanilaiset) tekoälyoptimismia. On ihan mahdollista, että isoa läpimurtoa ei tapahdu 20v kuluessa. Mutta on kuitenkin paljon merkkejä, kirkasta uutta ymmärrystä ja näyttöjäkin, jotka viittaavat selvästi nopeampaan edistymiseen.
Mutta ajoneuvon hallinta ei ole vahvan tekoälyn sovellus! Se ei vaadi luovuutta, kielellistä kommunikointia, oppimiskykyä, symboolista ajattelua (liikennemerkit ovat triviaali juttu). Pentagonin järjestämä robottiralli oli todella haastava. GPS oli siinä vain sivuosassa. Tiellä (ja tiettömillä osuuksilla) oli esteitä, kuoppia, kiviä ym, enemmän, kun tavallinen autoilija kohtaa vuoden kuluessa. Olen nähnyt videoita, ja minullekin se olisi ollut haaste! Siellä ei voinut ajaa kovempaa! Keskinopeus ei kerro huippunopeuksista helpoilla osuuksilla. Robottiohjaajat olivat ilmeisesti parempia kuin normaali keskivertoihmiskuski. Keskivertokuski olisi rikkonut ajokkinsa tai jäänyt jumiin jonnekin, ajanut monta kertaa umpikujaan ja joutunut työläästi peruuttamaan. Rallikuskit ja offroad-kilpailijat ovat eri asia.
En usko Kermon tapaan, että perus-PC:n teho riittää AGI:n toteuttamiseen. Hänen aikaisemmin esittelemänsä laskelma käsitteistä ja niiden välisistä suhteista on kyllä selkeä minimitaso. Oliko se nyt 4GB? En osaa perustella, mutta olen vakuuttunut, että se on kerrottava ainakin parilla suuruusluokalla ja tämän tietämyskannan (reaaliaikainen) hallinta sekä opettaminen ovat haastavia juttuja. Lisäksi todelliseen luovuuteen oletan vielä tarvittavaksi tunnetta: motivaatiota, inspiraatiota, intuitiota, jonka arkkitehtuurista en vielä ole nähnyt vakuuttavia teorioita. Mutta minä olen jo aikaisemmin ennustanut supeälyn toteutumisvuodeksi 2027."Mutta ajoneuvon hallinta ei ole vahvan tekoälyn sovellus!"
En minä niin väittänytkään! Rinnastin vain erilaiset ylioptimismin kannattajat. Tekoäly ei kehity ihmisen tasolle...hyvä jos koskaan. Ei ainakaan minun elinikänäni.
Ja toisaalta todellisen liikenteen seassa toimivan automaation vaatima kuvantulkinta on niin vaikeaa kehittää (edes lähes) aukottomaksi, että en usko täysin itse operoivien autojen olevan teknisestikään mahdollisia lähimmän edes parin vuosikymmenen aikana. ja voi mennä vielä paaljon pidempäänkin
Kyllä liikennemerkit, tien perusmuodot ja sijainti jne. kyetään jo tää päivänä varsin hyvin tunnistamaan, mutta kun kaupungin vilkkaasta toiminnasta pitäisi osata erottaa liikenteen kannalta oleelliset asiat, tai mmantiellä vaikkapa pusikon seassa oleva hirvi, niin on tuhra lähteä maalaamaan ylioptimistista kuvaa. Nuo ovat niin valtavan vaikea ongelma. - Liikkuva T
laskennallinen tiede kirjoitti:
"Mutta ajoneuvon hallinta ei ole vahvan tekoälyn sovellus!"
En minä niin väittänytkään! Rinnastin vain erilaiset ylioptimismin kannattajat. Tekoäly ei kehity ihmisen tasolle...hyvä jos koskaan. Ei ainakaan minun elinikänäni.
Ja toisaalta todellisen liikenteen seassa toimivan automaation vaatima kuvantulkinta on niin vaikeaa kehittää (edes lähes) aukottomaksi, että en usko täysin itse operoivien autojen olevan teknisestikään mahdollisia lähimmän edes parin vuosikymmenen aikana. ja voi mennä vielä paaljon pidempäänkin
Kyllä liikennemerkit, tien perusmuodot ja sijainti jne. kyetään jo tää päivänä varsin hyvin tunnistamaan, mutta kun kaupungin vilkkaasta toiminnasta pitäisi osata erottaa liikenteen kannalta oleelliset asiat, tai mmantiellä vaikkapa pusikon seassa oleva hirvi, niin on tuhra lähteä maalaamaan ylioptimistista kuvaa. Nuo ovat niin valtavan vaikea ongelma."kannalta oleelliset asiat, tai mmantiellä vaikkapa pusikon seassa oleva hirvi, niin on tuhra lähteä maalaamaan ylioptimistista kuvaa. Nuo ovat niin valtavan vaikea ongelma. "
Niin sinulle, mutta entäpä joillekin muille ihmisille? Eikö ole erittäin arroganttia väittää, että jos sinä et keksi niin ei keksi muutkaan!!!?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Eutanasia - miksi eläimelle sallitaan armokuolema, mutta ihmiselle ei?
Olen pitkään ihmetellyt yhtä asiaa Suomessa. Kun koira kärsii parantumattomasta sairaudesta ja kovista kivuista, eläinlä2811538Veli Sofia teki urosmehiläisen työn
Paljastaessaan kuinka TPS:ssä ei joukkuehenki toimi sooloilijoiden vuoksi, jonka takia koko seura ei pärjää kilpailussa604119Unisex-vessat
Ahdistaa. Miksi kaikki pitää tasapäistää tasa-arvon nimissä? Tasa-arvo on sitä, että kunnioitetaan sukupuolien erilaisu1253335Sosiaalidemokratia romahtanut kautta maailman
nuoret eivät enää kannata järjetöntä aatetta, joten demarien täytyy hakea kannattajia mamuista. Ruotsin sos.demit jo kie2012655Miksi Seta ja Sofia Virta ei vaadi muslimeita kunnioittamaan priden-arvoja?
Kuten tiedetään niin islam ei hyväksy sitä mitä pride edustaa. Seta-pomo Mikkonen nosti hirveän äläkän kun yksi tepsin1142363Vastuun ottaminen omasta hyvinvoinnista
Olen huomannut tuttavapiirissäni ihmisiä, joilla on mt-diagnooseja. Sen sijaan, että millekään asialle yritettäisiin teh2051894Sofia Virralle täydet 12 pistettä!
Kun ei jäänyt mukaan vähemmistöjen sortamista epäsuorasti tukevaan joukkueeseen. Urheilijoiden pitäisi olla esikuvia.3401251- 681048
Miksi Hotelli Kainuuta dissataan?
Ihmetyttää tämä jatkuva yhden yrityksen arvosteleminen. Ikäänkuin mikään ei olisi hyvin. Kuitenkin yritys työllistää, ta20957- 65850