Sitran johtaja Esko Aho oli tekemässä jotain teknologiapolitiikkaan liittyvää kirjasta, joka valmistui jokunen päivä sitten. Eikö se liity tähän foorumiin aika kiinteästi? Onko se netissä?
Kuulin aamu-tv:ssä vähän Ahon haastattelua. Siinä puhuttiin perustutkimuksen ja uusien innovaatioiden tärkeydestä.
Täällä käyty keskustelu automaattisista autoista kertonee jotain siitä millaisia haasteita Aholla on.
Automaattinen/automatisoitu auto voi olla yksi konkreettinen esimerkki sellaisesta uudesta teknologiasta jollaista Aho on peräänkuuluttanut. Mutta mitä täällä sanotaankaan? antaa jenkkien kehittää...
Automaatiokeskusteluille tyypilliseen tapaan joku alkaa esittää listaa tilanteista, joiden selvittämistä ei muka voitaisi automatisoida - joko ollenkaan tai muuten kuin joka tilannetyypille erikseen, ja tilannetyypit ovat tietysti mahdollisimman pieniä siivuja. Vähän sama kuin kreationisti väittämässä, että evoluutio ei ole voinut selvitä tästä ja tästä...
Yksi ongelma liittyy - miten sen sanoisi? - futurologiseen harhaan, jossa aina tulevaisuus tuo jotain tullessaan yli 30 vuoden päästä. Tulevaisuus ei tuo mitään teknologiaa, ihmiset tuovat. Jos jonkun mielestä autoa ei automatisoida määrittelemättä valtavaa määrää poikkeustilanteita ja niihin reagoimisia, niin siinä tapauksessa voisi ehkä puhua 30 vuoden päässä olevista automaattiautoista, mutta vain siinä tapauksessa, että ohjelmiston kehittäminen aloitetaan nyt. Sen ohjelmiston kehittäminen ei ole futurologian asia, vaan tämän päivän asia.
Sama ongelma esim. halvoissa avaruuslennoissa. Jos ne ovat ollenkaan mahdollisia, niin halvalla avaruuteen lennättävän aluksen kehittämisen voisi aloittaa nyt yhtä hyvin kuin "futurologisena aikana". ESA ja Airbus pystyisivät kehittämään sellaisen aluksen ihan yhtä hyvin tai huonosti kuin NASA ja Boeing.
Viittasin keskusteluihin otsikoilla "Automaatiotietokone" ja "Auton käyttöliittymä ja automatisointi".
Sitra on innovaatioiden edistämis- ja rahoittamislaitos.
Kuulin aamu-tv:ssä vähän Ahon haastattelua. Siinä puhuttiin perustutkimuksen ja uusien innovaatioiden tärkeydestä.
Täällä käyty keskustelu automaattisista autoista kertonee jotain siitä millaisia haasteita Aholla on.
Automaattinen/automatisoitu auto voi olla yksi konkreettinen esimerkki sellaisesta uudesta teknologiasta jollaista Aho on peräänkuuluttanut. Mutta mitä täällä sanotaankaan? antaa jenkkien kehittää...
Automaatiokeskusteluille tyypilliseen tapaan joku alkaa esittää listaa tilanteista, joiden selvittämistä ei muka voitaisi automatisoida - joko ollenkaan tai muuten kuin joka tilannetyypille erikseen, ja tilannetyypit ovat tietysti mahdollisimman pieniä siivuja. Vähän sama kuin kreationisti väittämässä, että evoluutio ei ole voinut selvitä tästä ja tästä...
Yksi ongelma liittyy - miten sen sanoisi? - futurologiseen harhaan, jossa aina tulevaisuus tuo jotain tullessaan yli 30 vuoden päästä. Tulevaisuus ei tuo mitään teknologiaa, ihmiset tuovat. Jos jonkun mielestä autoa ei automatisoida määrittelemättä valtavaa määrää poikkeustilanteita ja niihin reagoimisia, niin siinä tapauksessa voisi ehkä puhua 30 vuoden päässä olevista automaattiautoista, mutta vain siinä tapauksessa, että ohjelmiston kehittäminen aloitetaan nyt. Sen ohjelmiston kehittäminen ei ole futurologian asia, vaan tämän päivän asia.
Sama ongelma esim. halvoissa avaruuslennoissa. Jos ne ovat ollenkaan mahdollisia, niin halvalla avaruuteen lennättävän aluksen kehittämisen voisi aloittaa nyt yhtä hyvin kuin "futurologisena aikana". ESA ja Airbus pystyisivät kehittämään sellaisen aluksen ihan yhtä hyvin tai huonosti kuin NASA ja Boeing.
Viittasin keskusteluihin otsikoilla "Automaatiotietokone" ja "Auton käyttöliittymä ja automatisointi".
Sitra on innovaatioiden edistämis- ja rahoittamislaitos.
Vastaukset 14
Vanhimmat
..rahaa automaatti autoihin ym. huuhaahan. Ajamisen iloa ei sovi riistää kansalta.
Toivottavasti uudet innovaatiot liittyvät ennemmin moottoritegnologian ja ajomukavuuden lisäämiseen
"
Toivottavasti eivät haaskaa rahaa automaatti autoihin ym. huuhaahan. Ajamisen iloa ei sovi riistää kansalta.
"
Jos se on huuhaata niin miten se riistää ajamisen ilon?! Se ei voi olla molempia.
Voihan siitä tekniikasta tehdä myös sellaisen, että sen päälläolon voi valita nappulasta.
Parasta automaattiautoissa on se, että auto voi kulkea tyhjänä ja ihmisen ei tarvitse käyttää aikaansa.
Tuskin ammattiautoilijat pelkästään huvikseen ajavat, tuskin heitä aina huvittaa ajaa autoa.
Nytkin on olemassa rallikeskuksia joissa voi ajaa autoa sillä tavalla, että se ei ole missään normaalitiellä laillista eikä turvallista.
Automaattinen auto tai avaruuslennot tuskin ovat sitä, mitä Aho tarkoitti. Niitä on rakenneltu ja protoiltu rapakon takana jo iät ja ajat. Ei pienen Suomen kannata lähteä moisiin mammutti hankkeisiin, vaan rahoitus pitäisi keskittää uusiin innovaatioihin. ESA:lla ja Airbus:lla ei ole mitään kokemusta miehitetyistä avaruuslennoista/sukkuloista kun taas NASA, Lockheed Martin, Boeing, yms. ovat vuosikymmeniä edellä.
Ei tuollaisen automaattisesti navigoivan auton kehittelyyn tarvita kuin alle tusinan teräväpäinen porukka, autonromu, PC, joukko sensoreita ja jokunen muu osanen.
Jos porukka saa homman toimimaan lupaavasti, niin rahottajat kyllä hyppää kelkkaan mukaan tai sitten joku iso firma ostaa koko homman pois.
Esimerkiksi tässä on yksi porukka:
http://team.gobanzai.com/team/
Mahdollisesti Suomesta ei löydy teräväpäisiä henkilöitä tai sitten ei ole kiinnostusta oluenjuonnilta läpänheitolta tuollaisiin vähemmän vaativiin toimiin.
Tuon linkkisi takana on pitkälti USA:n puolustusministeriön (DoD:n) tutkimus ja kehitysosaston (DARPA:n) rahoittama projekti, jossa harrastajat kilpailevat yli 1 M$ palkinnosta. DARPA rahoittaa kyseisen kilpailun palkinnot ja järjestelyn, mutta varsinaisten autojen kehittämisen, yms. tekevät autokunnat itse sponsoreidensa rahoituksella. DARPA pyrkii pienentämään näin omia tutkimus ja kehitys kulujaan.
Ei Suomen valtion kannatta lähteä pystyttämään moista monien miljoonien eurojen projektia, josta sille ei ole juurikaan hyötyä. Suomessa osaaminen on ajoneuvojen osalta keskittynyt pitkälti raskaisiin työkoneisiin (jotka ovat usein myös pyörillä liikkuvia ajoneuvoja ja joskus jopa myös miehittämättömiä), niiden automatisointiin ja muoltoiluun, joten sinne ne rahat kannattaa sijoittaa ja kyseisiä aloja tukea. Suomi ei ole koskaan ollut autoteollisuuden mekka, joten automaattisen auton kehityksen tukeminen olisi valtion verorahojen väärinkäyttöä.
Jos joku yksittäinen yritys haluaa tuhlata kehitys rahoja automaattisen auton tai avaruussukkulan kehittämiseen, niin siitä vaan (kunhan sitä ei tehdä veronmaksajien tukemana).
" NASA, Lockheed Martin, Boeing, yms. ovat vuosikymmeniä edellä."
Niin, siinä vanhassa kalliissa ja tehottomassa avaruustekniikassa joka tuhlaa valtavasti alumiinirakenteita ilmakehässä tuhottavaksi. Tarvitaan jotain aivan uutta, jossa tuhoutuu vain polttoainetta ja hieman lämpökilpeä, ja jolla lennätetään kerralla 50-300 ihmistä tai yli sata tonnia.
NASA:lla on ESA:aan nähden vain yksi etu, jonka edullisuudestakaan ei olla ihan varmoja. Se on hypersooninen suihkumoottori.
100% omia autojaan. Heillä on alihankkijoita, joilta ostavat osia. Ei Suomenkaan tarvitse rakentaa koko autoa vaan keskittyä määrättyyn osa alueeseen. Kyllähän Suomessakin valmistetaan alihankintana joitain osia Saksalaisiin autoihin ja varmaankin Ruotsalaisiinkin.
Kyllä sitä näyttöä idean toiminnasta vaaditaan ensiksi, ennenkuin Suomessa verorahoja sijoitetaan mihinkään.
Juu, siis nimenomaan pitäisi keskittyä kehittämään joitakin määrättyjä "osa-alueta", ei itse auta. Suomessa ne osa-alueet voisi olla esim. erilaiset anturit, tutka elementit, tietoliikenne, renkaat, jne. Kyllä sitä tutkimus ja kehitys rahaa saa, kunhan hanke vain tukee valtion tai yrityksen tulevaisuuden suunnitelmia. Idean toimivuus (jos sillä tarkoitetaan kaupallistamisen mahdollisuutta) selviää yleensä vasta sitten tutkimus/kehitys hankkeen loputtua. Juuh, kyllähän Suomi toki autojen kokoamisenkin taitaa (henkilöautot, linja-autot, kuorma-autot.).
Kirjoitusvirhe paholainen.
Vanhaahan se on, mutta heillä sentään on tietotaitoa miehitetyistä lennoista ja niiden järjestelyistä, yms. Eikös tuommoinen hanke kannattaisi toteuttaa eri maanosien välisenä yhteistyönä?
Suomen osuus olisi kai tuollaisessa ESA:n hankkeessa materiaalien, tietoliikenteen ja mitta/havaintoanturien kehittämisessä ko/kö? Vai miten tutkimus ja kehitys organisoitaisiin? Hoitaisiko ESA kehittelyn täysin omissa yksiköissään ja kilpailuttaisi sitten valmistuksen ja eri yksiköiden kehittämisen eurooppalaisten yritysten kesken?
" Vanhaahan se on, mutta heillä sentään on tietotaitoa miehitetyistä lennoista ja niiden järjestelyistä, yms. Eikös tuommoinen hanke kannattaisi toteuttaa eri maanosien välisenä yhteistyönä? "
Maanläheiset avaruuslennot ovat bisnistä. Sitä jatkossa yhä enemmän harjoittavat kansainvälisen pääoman omistmat yritykset, eivät hallitukset. Hallitusten avaruuslaitoksille (NASA, ESA) kuuluu perustutkimus, jota edustavat tällä hetkellä planeettojenväliset, toistaiseksi miehittämättömät lennot.
Myös avaruushissien rakentaminen kuuluu voittoa tavoitteleville yrityksille.
uusia avaruuspelejä suunnittelee ja kehittelee, joilla on paljon parempi hyötysuhde kuin sukkulalla. Eivät vielä pääse niille korkeuksille mille Nasa menee, mutta eiköhän sekin päivä tule.
http://www.lasersol.com/air_water/rutan/rutan_space.html
Lähinnä tarkoitin voittoa tavoittelematonta ESA:n ja NASA:n kehyshanketta, jolla saataisiin vauhtia kehitykseen. Voiko Suomi tukea ja edistää moisia hankkeita (uusi avaruusalus tai automaattinen auto) muuta kuin tukemalla kansainvälisiä voittoa tavoittelemattomia kehitys ja tutkimushankkeita? En oikein usko siihen, että suomen kannattaisi suoralla kansallisella yritystuella yrittää rakentaa uutta Airbussia, Boeingia, Fordia, Toyotaa, tms.
Täytyy sanoa, etten oikein tiedä, mistä tässä keskustelussa pitäisi puhua, kun en ole ennen tätä tiede aluetta lukenut. Luulin tuosta aloittajan Aho ja Sitra lausunnosta, että kantaa pitäisi ottaa siihen kannattaako Suomen moisia hankkeita tukea ja edistää, ja jos niin miten...
" ehkä puhua 30 vuoden päässä olevista automaattiautoista, mutta vain siinä tapauksessa, että ohjelmiston kehittäminen aloitetaan nyt."
Siis jos se kehitys välttämättä kestäisi 30 vuotta ja mitään nykyisiä grand challenge kisassa käytettyjä yms. ohjelmistoja ei saisi käyttää pohjana. Tavallaan sellaisen ohjelmiston kehittäminen on jo aloitettu, mutta ei ole varmaa tuleeko liikenteessä ajavissa robottiautoissa olemaan mitään nykyistä ohjelmakoodia. Joka tapauksessa ideoita tulee testattua ja kehitettyä, ja uusien ideoiden tarpeita tulee huomattua.
Olen jo kauan tiennyt grand challenge kisoista.
Arkiliikenteen normaali- ja poikkeustilanteiden tyhjentävä luettelointi ja määrittely ohjelmistoa varten on kuitenkin enimmäkseen jotain muuta kuin grand challenge kisan softat, ja sellaista ohjelmiston kehitystä ei tietääkseni ole aloitettu. Arkiliikenteessä ohjelmiston pitää osata päättää mm. ohittamiset, pysäköinnit, kohteliaisuudet ja ruuhkanopeudet. Ohjelmisto pitää yrittää tehdä sillä tavalla, että kukaan ei halua näyttää keskisormea tietokoneohjatulle autolle jota luulee ihmisen ohjaamaksi.