Vahva tekoäly on AGI, artificial general intelligence, yleistekoäly tai yleisjärkevä tekoäly tai täydessä ymmärryksessä oleva tekoäly. Piireissä ollaan laajalti sitä mieltä, että sellainen nousisi hyvin äkkiä superälyksi, eli superälykkääksi ajattelevaksi koneeksi. Superäly siis on tietokoneohjelmisto tai oikeastaan mahdollisesti tietokoneessa vallitseva tila, koska tietynlainen superäly pystyy muuttamaan itseään. On vahvat syyt olettaa, että tavallinen nyky-PC tai -mac voidaan "nostaa" sellaiseen "henkiseen" tilaan. Unohtakaa kaikki neuronien yms. perusteella tehdyt laskelmat, ne on tehty väärin perustein, vaikkakin oikein luvuin.
Yusa kirjoitti 14.2.2006 klo 17.20 aiheessa "Automaatiotietokone", ala-aiheessa "Perstuntumaltahan tässä":
"
En usko Kermon tapaan, että perus-PC:n teho riittää AGI:n toteuttamiseen. Hänen aikaisemmin esittelemänsä laskelma käsitteistä ja niiden välisistä suhteista on kyllä selkeä minimitaso. Oliko se nyt 4GB? En osaa perustella, mutta olen vakuuttunut, että se on kerrottava ainakin parilla suuruusluokalla ja tämän tietämyskannan (reaaliaikainen) hallinta sekä opettaminen ovat haastavia juttuja.
"
En muista tarkkaan millaisen laskelman tein, mutta muistintarpeelle voi arvioida myös 1 gigatavun alle meneviä lukemia. Siis mitä pitäisi kertoa 2 suuruusluokalla eli noin/yli sadalla (50-500)? teho, 4 GB muisti vai molemmat?
On muuten kummallista, että ylipäänsä jostain voi olla vakuuttunut mutta sitä ei osaa perustella. Tämä liittyy tekoälyyn useammalla kuin yhdellä tavalla...
Toisaalta, eikö voisi tehdä niin kuin kunnon haastattelija, eli ottaa aiheen kerrallaan? Jos tosiaan tarvittaisiin 400GB eli kaupan isoin kovalevyllinen, niin siitä voisi tiettyä aihetta tai tehtävää varten ottaa 1/400 osan RAM muistiin.
Jos ei käy, niin ei sitä 400gigaakaan tarvitse koko ajan alkeellisella raakahaulla hakea, kun voi käyttää jonkinlaisia haarukointi- tai indeksointitekniikoita joiden ansiosta vain häviävän pieni osa muistista pitää skannata per ajatus. Niiden hakutekniikoiden ansiosta vahva tekoäly voi ajatella supernopeasti ihmiseen verrattuna. Se on pääsyy siihen miksi sellaista vahvaa tekoälyä voi kutsua superälyksi tai supertekoälyksi.
Ja miten tarpeen tai mikä pakko on tehdä AGI:sta reaaliaikainen? Eihän tämäkään keskustelu ole sitä, ei edes IRC chatti ole.
Opettamisen haastavuus riippuu suuresti siitä miten hyvin ohjelmakoodi on tehty, ja etenkin mitä tietojenkäsittelyteoreettisia ideoita siemenäly toteuttaa. Iso osa opetusta voi olla automaattista jo nyt olemassaolevan valmiin tekstin syöttöä. Kun on päästy alkuun, vahva tekoäly voi kysellä itse ja etsiä netistä itse.
ps.
Superälyaiheisiin ensi kertaa törmääville esitän sellaisen kysymyksen, että tuntuuko tämä huimalta?
Tuntuuko tämä älyttömältä tai epärealistiselta? Tuntuuko tämä pelottavalta, vai loistavalta, suurenmoiselta ja mahtavalta?
miksi?
Yusa kirjoitti 14.2.2006 klo 17.20 aiheessa "Automaatiotietokone", ala-aiheessa "Perstuntumaltahan tässä":
"
En usko Kermon tapaan, että perus-PC:n teho riittää AGI:n toteuttamiseen. Hänen aikaisemmin esittelemänsä laskelma käsitteistä ja niiden välisistä suhteista on kyllä selkeä minimitaso. Oliko se nyt 4GB? En osaa perustella, mutta olen vakuuttunut, että se on kerrottava ainakin parilla suuruusluokalla ja tämän tietämyskannan (reaaliaikainen) hallinta sekä opettaminen ovat haastavia juttuja.
"
En muista tarkkaan millaisen laskelman tein, mutta muistintarpeelle voi arvioida myös 1 gigatavun alle meneviä lukemia. Siis mitä pitäisi kertoa 2 suuruusluokalla eli noin/yli sadalla (50-500)? teho, 4 GB muisti vai molemmat?
On muuten kummallista, että ylipäänsä jostain voi olla vakuuttunut mutta sitä ei osaa perustella. Tämä liittyy tekoälyyn useammalla kuin yhdellä tavalla...
Toisaalta, eikö voisi tehdä niin kuin kunnon haastattelija, eli ottaa aiheen kerrallaan? Jos tosiaan tarvittaisiin 400GB eli kaupan isoin kovalevyllinen, niin siitä voisi tiettyä aihetta tai tehtävää varten ottaa 1/400 osan RAM muistiin.
Jos ei käy, niin ei sitä 400gigaakaan tarvitse koko ajan alkeellisella raakahaulla hakea, kun voi käyttää jonkinlaisia haarukointi- tai indeksointitekniikoita joiden ansiosta vain häviävän pieni osa muistista pitää skannata per ajatus. Niiden hakutekniikoiden ansiosta vahva tekoäly voi ajatella supernopeasti ihmiseen verrattuna. Se on pääsyy siihen miksi sellaista vahvaa tekoälyä voi kutsua superälyksi tai supertekoälyksi.
Ja miten tarpeen tai mikä pakko on tehdä AGI:sta reaaliaikainen? Eihän tämäkään keskustelu ole sitä, ei edes IRC chatti ole.
Opettamisen haastavuus riippuu suuresti siitä miten hyvin ohjelmakoodi on tehty, ja etenkin mitä tietojenkäsittelyteoreettisia ideoita siemenäly toteuttaa. Iso osa opetusta voi olla automaattista jo nyt olemassaolevan valmiin tekstin syöttöä. Kun on päästy alkuun, vahva tekoäly voi kysellä itse ja etsiä netistä itse.
ps.
Superälyaiheisiin ensi kertaa törmääville esitän sellaisen kysymyksen, että tuntuuko tämä huimalta?
Tuntuuko tämä älyttömältä tai epärealistiselta? Tuntuuko tämä pelottavalta, vai loistavalta, suurenmoiselta ja mahtavalta?
miksi?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Noh... olento joka olis älykkäämpi kuin ihminen, voisi olla suuri uhka ihmisille.
Mutta noh, riippuu ohjelma koodista, ja kouluttajasta.... tietenkin olion mailman kuvaa muokatessa olisin syytä ottaa kyseeseen sen kasvatus. Ja tästä kasvatuksesta ei edes ole paljoa tietoa ihmis lapsiin verrattuna. Jos lapsi psygolokiaa onnistuttaisiin kehittämään sille tasolle että siitä olisi huomattavaa hyötyä ilman että mennään geeni muunteluun. Voisi siitä olla suurta hyötyä teko älyn kehittämisessä.
Ajattele itse olevasi tämä luotu tekoäly ja herää ihme mailmassa, josta et tiedä mitään, ja ruumiisi on mitä on, sitä ei voi edes määritellä. ... pelottava kokemus. .... jos tätä lapsi psygolokiasta tulis kunnon tuloksia. Niin tekoälyn lapsuuden kasvatuksestakin saataisiin hyvä, ilman ettei tulisi aivovaurioita, traumoja... plaa plaa...
Mutta noh.... se että onko tekoäly hyvästä vai pahasta, riippuu sen aikomuksista. Ja aikomuksest riippuu kasvatuksesta.
Itse olen tuleva tekoälyn kehittäjä. Kiehtova ala, ja uskon onnistuvani kunnollisen tekoälyn luomisessa. Kyse on vain ohjelman nerokkuudesta.
Ps. ... vain ilma on verta paksumpaa.
http://www.crohnjacolitis.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=suolistovaivat_area;action=display;num=1140344845
"
Superälyaiheisiin ensi kertaa törmääville esitän sellaisen kysymyksen, että tuntuuko tämä huimalta?
Tuntuuko tämä älyttömältä tai epärealistiselta? Tuntuuko tämä pelottavalta, vai loistavalta, suurenmoiselta ja mahtavalta?
"
En törmää aiheeseen ensi kertaa, mutta vastaan silti, että se on huimaa, loistavaa ja mahtavaa. Siis jos se saadaan toimimaan ja se on hyvällä puolella ja ystävällinen.
Vielä siitä superälyn resursseista. Se Kermon laskelma johon viittasin, oli
sellainen, että oletetaan miljoona käsitettä riittävän. Jos yhden käsitteen
linkittäminen riittävän kattavasti muihin käsitteisiin vaatisi keskimäärin
1 kTavun verran linkityksiä, niin 1 Gtavu riittäisi koko käsitekarttaan.
Ihan hyvä arvio. Olen melko tyytyväinen. Mutta siihen en ole tyytyväinen,
että ohjelmisto voisi toimia superälynä tältä pohjalta.
Niin, en osaa eksaktisti perustella, eli johtaa korvaava tietämyskannan
kokoarviota. Minulla on vain intuitiivinen aavistus paljon suuremmasta
tarpeesta. Olen useamman kerran todennut, että ihmisen aivojen nettilistan
informaatiomäärän perusteella ei todellakaan tarvitse arvailla superälyyn
tarvittavan muistin alarajaa muissa toteutuksissa. Tässäkin ole Kermon kanssa
samaa mieltä. Se voi olla ennemmin gigatavuissa kuin teratavuissa.
Neuraalitoteutus vaatinee pentatavuja.
Kun pinnistän hieman ja yritän kurkistaa intuitioni taakse, olen ymmärtäväni
jotakin sellaista, että tämä 1 Gigatavu on kuin tietämykset luokat
olio-ohjelmoinnissa. Vielä ei ole yhtään instansseja, olioita, vain käyttämättömiä
luokkia. Tietysti monet näistä käsiteluokista ovat staattisia, lajinsa ainoita,
mutta valtaosa käsitteistä saa reaalimaailmassa lukemattomia ilmentymiä.
Tämä luokkien ilmentymien tietämyskanta, kokemuskanta, muodostaa älykkään olion '
maailmankuvan, sen "common sense" älyn, viisauden. Se on valtava joukko toisiinsa
linkittyneitä tapauksia: "case based reasoning". Ehkä 100 GigaTavua - 10TeraTavua
voisi riittää superälyn toiminnalliselle maailmankuvalle.
Todellinen ongelma, vielä ratkaisematon, on sekä käsitekannan, että tämän
"maailmankuvakannan" luominen siemenälyn pohjalta. Kyllä se ratkeaa.
Olen samaa mieltä, että superälyn ei ihan välttämättä ole oltava reaaliaikaista,
mutta kohtuuton hitaus vie kyllä siltä uskottavuutta. Mutta tästä ei varmaan
tule ongelmaa.
Hieman neuraaliratkaisun puolustusta. Sen etu, valtava etu, on se, että meillä
on referenssi, ihmisaivot, jonka tiedämme varmasti toimivan. Ymmärrykset ihmisaivojen
arkkitehtuurista ja yksityiskohdista paranevat eksponentiaalisesti. Kun ymmärrämme
riittävästi, voimme tehdä optimointia, esimerkiksi sopivissa kohdin jättää pois
biologisten aivojen redundanssia ja siten pienentää resurssivaatmuksia. Samoin
olisi mielekästä tehdä hybridiratkaisuja. Yhdistää neuroarkkitehtuurin vahvuudet
perinteisen tietojenkäsittelyn vahvuuksiin lähes saumattomasti. Neuroarkkitehtuurin
vahvuuksia on esim. loistava paikallinen ja globaali hahmontunnistus. En tarkoita
visuaalisia hahmoja vaan tilanteita, asetelmia. Sen huonoja puolia on kömpelö
työmuistiratkaisu. Siksi ihminen on oppinut käyttämään esim kynää ja paperia
ajattelun välineenä. Tällainen sisäinen kuvaruutu olisi mielekästä integroida
neuraaliarkkitehtuurin visuaaliseen aivokuoreen.
Ihmisen neuraaliarkkitehtuuri on perimässä määritelty hämmästyttävän vähillä
geeneillä. Siispä se noudattaa suhteellisen rajoitettua määrää perusperiaatteita.
Ja nämä periaatteet tullaan kohtullisen pian selvittämään. Voi olla, että
neuraaliratkaisu on sittenkin helpompi. Mutta se on myös epävarmempi, vaikeammin
hallittavissa, vaarallisempi..
http://www.mediuutiset.fi/doc.te?f_id=858852