Madonreiän pyöritys kuulemma mahdollistaa aikamatkustuksen. Eikö kuitenkin riitä jos pyörittää esimerkiksi ilmastointi putkea toisesta päästä siten että putken toinen pää kiertää kehää valonnopeudella. Silloinhan aika hidastuu putken päässä. Ryömitään sitten putkea pitkin "vanhaan aikaan".
Vaihtoehto madonreiälle
Funtsari
12830
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Eiköhän suhteellisuusteoriaa vapaamielisesti soveltaen siitä pyöritettävästä ilmastointiputkesta voine rakentaa sen madonreikäaikakoneen. Kun ilmastointiputken toinen pää saavuttaa valonnopeuden, sen massa kasvaa äärettömäksi, joten se toinen pää romahtaa luonnostaan mustaksi aukoksi. Mustan aukon teho perustuu puolestaan riittävän suureen massiivisuuteeen, joka saa koko aika-avaruuden kiertymään.
Toistaiseksi toimivasta aikakoneesta puuttuu se kahden mustan aukon välinen "eksoottinen aine" joka kestää leikin. Teorioissakaan ei kaiketi vielä pystytä arvioimaan, voiko sellaista olla olemassa.
Vaadittavat energiamäärät nykylaskennolla ovat sitä suuruusluokkaa, että mennee "joitakin aikoja", ennenkuin kyseistä vempelettä päästään kokeilemaan.
Eikös massa kasva kohti äärettömyyttä liikkeen kasvaessa kohti valon nopeutta. Ajattelin vaan, että eikös silloin ilmastointiputken pään kiihdyttäminen valonnopeuteen vaatisi koko universumin energian eikä riittäisikään jos universumi on rajallinen.
Valonnopeuden saavuttaminen aineellisilla kapineilla on ankarasti kielletty.
Tuo mustaksi aukoksi muuttuminen vaikuttaa epäilyttävältä. Koskeeko Schwartshildin säteiden ulottuvuudet lepomassojen tiheyksiä, vai voiko käyttää suhteellisuusteoreettisia oikopolkuja mustuuteen loikkaamiseen, jolloin yllämainittu nopeusrajoituksen rikkomisyritys saa luonnollisia sanktioita.
Miksi siihen tarttis jotain ainetta rakentamaan putken, jos aukot olisivat ihan rinnakkain ja välimatka olisi 0? Semmoisen systeemin voisi teoriassa kai siirtää paikasta toiseen ja sitten reissata ko. paikan menneisyyteen.
Aika on liikettä ja palaaksemme aikaisempaan ajankohtaan liikkeen olisi palattava kuljettua polkua takaisin. Kuulostaa mahdolliselta, mutta miten tämä toteutuu kvanttitasolla, kun hiukkasten liike tuntuu olevan epämääräistä... Aikamatkailua voi harrastaa muistelemalla menneitä. Matka tulevaisuuteen on vaikeampaa, koska todellisuus on kuvittelua ihmeellisempää.
Minä ainakin matkaan tulevaisuuteen koko ajan.
Ja niin matkaat sinäkin vaikka mielessäsi olisitkin juuttunut johonkin aika-avaruuden poimuun kuin mummo kynnyksen eteen.
Et matkaa mihinkään, Pysyt koko ajan nykyhetkessä.
Tulevaisuus tulee tai voi olla tulematta nykyhetkeen.
kertoi minulle yliopiston kuppilassa kahvipöydässä ettei nykyfysiikassa mikään estä väittämästä, että ns. ufot olisivat aikamatkaajia omasta tulevaisuudestamme.
Päinvastoin: se, että ufojen "aineellisuus" on jotain epämääräistä, ja se, että ne välttelevät kontakteja (puuttumista asioiden kulkuun) voisivat olla todisteita niiden todellisesta luonteesta.
Mahtaako olla?
Nykyhetki meni jo. Tuli ja meni. Jää sinä vaan asemalle nykyhetkeä fundeeraamaan. Minä ainakin matkaan tulevaisuuteen huimaa vauhtia.
Kysy vaikka Juhan af Grannilta tai Rauni-Leenalta.
On se mikä on, eikä se mikä on tulossa. Mummo kynnyksen edessä on, matkaa kynnyksen ei ole. Niin, ajattelemme tulevaisuutta ja muistelemme menneisyyttä, mutta ainoa todellisuus on tässä ja nyt. Pysäytä kellosi äläkä pyri johonkin tulevaisuuteen joksikin.
Minä kerron, ettei ufoja ole olemassa. Mielemme harhaa, illuusion koluusion deluusiota, disinformaatiota, irrationaalista ajattelua. Tunne jostakin olemattomasta on järisyttävä kokemus, mutta valetta. Tai sitten olen skeptikko, ennakkoluuloinen ihminen rajallisin aistein.