Miksi joissain kohtaa jäällä on kymmenien metrien säteellä vettä?
Silti moottorikelkka voi ajaa yli.
Silti moottorikelkka voi ajaa yli.
Vettä jäällä, miksi?
Petri 987
84044
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
on käynyt pilkkijä kairaamassa reiän. Vesi nousee reiästä jään pinnalle.
Moottorikelkalla voi ajella veden pinnalla aivan hyvin, vaikka ei olisi jäätä alla ollenkaan.
Lumen paino jäällä on valtava.Lumi painaa jäätä notkolle.Pakkasella jää kutistuu ja siihen syntyy railoja joista vesi nousee jäälle.
Aloitus on vain 7 vuotta vanha mutta kun se tuli eilen ajankohtaiseksi niin ajattelin nostaa sen esiin :)
Olin nimittäin suosikkiharrastukseni eli pilkinnän parissa jäällä.
Muuan kelkkailija tuli sitten hieman avautumaan että vettä on noussut pilkkireijistäni hänen kelkkareitilleen ja osoitti kohtaa jossa kelkkapolku tulee jäälle eräässä lahdenpohjukassa. Sanoi kelkan lähes juuttuneen kiinni.
Sanoin ystävällishenkisesti vastaisuudessa vältteleväni reitin läheisyyteen porailua kun onhan täällä tilaa muuallakin ja sain kelkkamiehen jatkamaan matkaansa.
Jäin pilkkimään ja miettimään..
En oikein jaksa sulattaa tuota syytöstä.
Olen varovasti arvioiden kairannut noin 50 000 reikää jäähän pilkkiurani aikana eikä mieleeni juolahda sellaista kertaa jolloin poraamastani reijästä olisi alkanut tulvia vettä jäälle. Ei vaikka olen poraanut maastoauton viereen. Lätäkköön poratussa reijässä käy usein juuri päinvastoin. Ehkä hyvin ohuen teräsjään aikana tai jossain toisessa järvessä tilanne voi olla toisin?
Toiseksi: Miehen osoittamassa lahdenpohjukassa on vettä vain puolisen metriä enkä minä eikä kukaan muukaan ole varmasti porannut sen läheisyyteen reikiä. Lunta sinne oli kyllä kasaantunut.
Olisikohan kuitenkin niin että veden ilmestymiseen jään päälle tarvitaan tuo lumikuorman paino ja sen jälkeen kapillaari-ilmiö nostaa vettä jäälle ja sulattaa siinä olevaa lunta lisää muodostaen loskaa.
Niin jää kelluu kymmenisen prosenttia tilavuudestaan. jään päällä olevan paksu lumi painaa tuon 10% prosenttia veden pinnan alapuolelle, jää on siis kuopalla isollakin sellaisella ja todellakin pilkkireikä avaa väylän että vesi tulvii jäälle.
Vesi ei juuri sulata lunta , vain sohjouttaa sen ja sen kantavuus loppuu miltei kokonaan jos vesipinta on lumen puolivälissä. Mutta vesi kyllä aikaa myöten löytää väyliä jäälle, ei kaikki ole kairaajan syytä
Myös isolla järvillä railot avaavat vedelle kulkuteitä jäälle. ja siinä on havaittavissa jopa sulamista railojen reunoilla, vesi on lampötila kerrostunut voimakkaasti jopa niin että 30sm päässä jäästä veden lämpötila on yhden asteen. ja sitä vettä imeytyessä jään läpi sulaa jää ja jopa lumi hieman.. mutta vesi jäähtyy nopeasti lumessa. Sulatus vaikutus on käytännössä reijän tai railonkohdalla,, uveavannoiksi niitä kutsutaan,, myös mahdollinen lähde voi tehdä avannon, vaikka kyse on usein miten veden pulppuamisesta jäälle lumen painosta
Jäähän tulee lumen painosta joka tapauksessa railoja, joista vesi nousee pinnalle, olipa pilkkireikiä eli ei. Itseäni kuitenkin mietityttää, eikö jääkansi ainakin jonkin verran sula, jos sen ylä- ja alapuolella on sulaa vettä? Tähän en oikein netistä ole löytänyt vastausta, löytyisiköhän täältä?
Jään sulamislämpö on sen verran suuri, että aivan pienet lämpötilaerot eivät saa kovin kummoista muutosta sen kummemmin sulamisen kuin jäätymisenkään suhteen. Näin jäätyvä tai sulava vesi pysyy pitkään nolla-asteisena.
Jos termi sulamislämpö on outo, sillä tarkoitetaan sitä lämpömäärää massayksikköä kohti, joka aineesta sulamisen yhteydessä sulamislämpötilassa vapautuu tai joka siitä jähmettymisen yhteydessä pitää poistaa. Sulamislämmöstä käytetään myös nimitystä latentti lämpö, mikä alleviivaa vain sitä, että lämpötila olomuodonmuutoksessa säilyy vakiona.
Kuitenkin jää voi talviaikaan oheta alapuolelta, jos vesistössä on virtauksia, jotka tuovat pohjasta 4-asteista vettä jään alapuolelle. Etenkin jyrkkien syvänteiden kohdalla voi järvissä olla voimakkaita pystyvirtauksia, jotka joskus voivat tuottaa jäähän jopa laajoja, jäälläkulkijoiden varottavia sulapaikkoja.
"Jos termi sulamislämpö on outo, sillä tarkoitetaan sitä lämpömäärää massayksikköä kohti, joka aineesta sulamisen yhteydessä sulamislämpötilassa vapautuu tai joka siitä jähmettymisen yhteydessä pitää poistaa."
On kuule juuri päinvastoin eli sulamisessa lämpöä sitoutuu aineeseen :)
Kiitoksia! Tuohan sen toki selittää. Parempi omatunto junnujen kanssa jäällä liikuessa. :)