Olinpa tuossa eräänä päivänä hydrokopteriajelulla. Kopterin itsetehdystä potkurista puuttui pienet palat lapojen kärjistä. Meno tuntui hengenvaaralliselta. Kopterin tekijä ja omistaja väitti kuitenkin kivenkovaan, että jos potkuri hajoaa kokonaan, kappaleet lentävät sivulle tai taakse. Missään tapauksessa palat eivät lennä eteenpäin. Onko näin?
Potkurin hajoaminen
Hydroilija kauhuissaan
222075
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Ei todellakaan tee mieli istua lentokoneenpotkurin puörintä linjalla. Keskipakovoima on niin väkevä että kappaleet lentää sivuille, ja kokonaisen lavan lähtiessa lapa alkaa pyöriämään, jolloin senkin takia ei tule "nostetta" yhteen suuntaan (siis eteenpäin)
Kokonaisen potkurin vetovoima on pienkoneissa luokkaa satoja kiloja. Keskipakovoimasta johtuva veto joka yrittää kiskoa lapaa irti keskikappaleesta, on tuhansia kiloja.
Ajatelkaa helikopteria kuinka lötköt on helikopterin lavat, ikinä ei kestäis nostaa kopteria lavoista mutta kun ne pyörii niin keskipakovoima estää kärkiä nousemasta rusetiksi kopterin päälle.
Vielä hydrokopterista, jos koko potkuri irtoaa niin sellainen kyllä lähtee eteenpäin. Kunnes osuu esteeeen ja hajoaa sinkoutuen sivuille.
keskiHAKUvoiman eli keskeisvoiman lakatessa kappale lähtee ympyradaltaan tangentin suuntaan...
Keskipakoisvoimaa ei ole
Kuitenkin kun on kansanomainen nimitys asialle, ja JOKAINEN ymmärtää, niin kirjoitin tuolla termillä. Jos kirjoitan että potkurin hajotessa ei mitkään voimat vaikuta lapaan ja kappaleet lentää sivulle kuulostaa hieman oudolta.
Jos puhutaan pillarista jokainen tietää mikä se on vaikka se olisi Komatsu merkkinen. Sama juttu keskipakovoiman kanssa.
Yleensä tällä palstalla kuulostaa että kirjoitus asu on tärkeämpi kuin itse sisältö. Nyt kuitenkin Newtonin I laki on kuitenkin senverran oikeassa, että en vedä siitä hernettä kirsuuni:)) Oletan kuitenkin että Jokainen ymmärsi tekstini alkuperäisen idean:))
Eivätkö ne hajonneen potkurin kappaleet ollenkaan lennä ylös tai alas ?
alas ja ylös, riippuu kappaleen muodosta ja ilmanvastuksesta.On muutama vissi syy miksei kopterilla ajella ilmakehän ulkopuolella, niiden lisäksi matka-aika olisi kohtuuttoman pitkä!
varmasti myös eteenpäin, muutenhan koko potkuri olisi aivan turha.
Kyllä usein on mielekästä ei-inertiaalisissa koordinaatistoissa laskettaessa käyttää keskipakoisvoimaa joka ei tosiaan tietenkään ole oikea voima vaan ainoastaan koordinaatiston ei-inertiaalisuudesta johtuva efekti. Kyllä siitä silti puhutaan ihan keskipakoisvoimana.
helikopteri voidaan nostaa jos sitä nostetaan tasaisesti koko lavan matkalta(kaikki lavat)
"Keskipakovoima" = liikkeen jatkuvuus.
Ei mahda onnistua, siis lavat ei kestä. katsokaapa suuren kopterin lapoja, ne roikkuu monta metriä kärestään. Ja lapa ei paina kuin satoja kiloja, kuinka sitten jos yhteen lapaan kohdistuisikin tuhansia kiloja.
helikoptereita nostetaan, jos ei lavoista, tai oikeastaan roottorista?
Ja eivät nuo lavat kovin kaksisia ole painoltaan, olen ihan itse noita kanniskellut, pudotellut ja muutenkin särkenyt.
...ei ne lavat silti kestä tasaista kurmitustakaan. (Tai tuskin kestää, en ole nimittäin kokeillut :) )
Itseasiassa lavat voisivat olla vaikka juurestaan pystysuunnassa nivelisiä, jolloin ne eivät kestäisi yhtään staattista nostavaa kuormitusta. Silti ne tuottaisivat nostetta kun pyörimisnopeus on riittävä.
Voithan itsekin testata asiaa. Kiinnität löysään naruun painon ja pyörität kappaletta narusta. "Keskipakovoima" pystyy pitämään narun lähes vaakasuorassa, eikä pyöriminopeuden tarvitse olla hirvittävä. Siinä ei tosin muodostu nostetta.
Helikopteria nostetaan siitä "vetoakselista" jos asiaa haluaa staattisesti kuvata.
On selvä, että roottorilapa kannattelee koko helikopteria roottorin napakiinnitysakselin kiinnityskohdassa. Siinä on vain raakaa nostoa ylöspäin.
On myös selvä, että roottorilavan suurin kokonaisnoste on lavan kärkiosalla. Sieltä se nousuvoima on pääosin peräisin.
Airfoilin toteamukset riippuvista seisovista lavoista ovat myös tosiasia.
Tietääkö joku miten lavat todellisuudessa toimivat. Vissiin riippuvien lapojen eräänä syynä on lavan alapinna "ylijännitys" tms. mutta tuskin sen merkitys merkitsevin.
Keskipakois (-hakuis) voimalla lie hyvin suuri merkitys, sillä ne ovat tässä tapauksessa hyvin suuret. Mutta mutta ja lisäksi ....... ?????
Tietääkö joku homman laskentaperusteita ? (En tarkoita arvailuja ja leikkiä voimavektoreilla. Asia on varmasti täysin selvä ja tutkittu.)
nostovoima tyssää ja se putoaa, käykö lavoille kuin sateenvarjolle myrskyssä?
ovat yleensä ihan suoria lujitemuovipötkyjä. On kyllä nähty muuttuvaprofiilisakin. Jos tullaista lapaa kannattelee päästään, niin tottakai se taipuu lepotilassa alaspäin, ja nostovoiman aikaansaamiseksi tietysti ylöspäin. Helikopterin lavoissa on tyvessä niveliä, mutta kyllä ne ovat taivutussuunnassa jäykät, eli ei ne lavat tyvestä todellakaan taivu, ellei sitten ajeta kopterilla ojaan (sellainenkin on ollut remontoitavana).
Ja vielä: se nostovoima tulee niistä lavoista, joko aerodynaamisesti, tai sitten jotenkin muuten nostamalla, joten ne lavat todellakin kestävät ihan nosturilla nostamisen.
Kyllä tuo lakenta onnistuu ihan lujuusopin kaavoilla.
Luulen että tossa aiemmin tarkoitettiin, että nostettaisiin sitä kopteria lapojen kärjistä. En todellakaan tiiä niistä lavoista mitään, joten vaikea sanoa kestääkö ne sitä. Aerodynaaminen nostovoimahan jakaantuu tasaisemmin koko lavalle, tosin sekin taitaa olla kärjessä suurempi kuin tyvessä?
en ole koskaan nostanut nosturilla lapojen kärjistä, koska kokemus on osoittanut, että niihin tulee lovia ja vikoja ihan vaikka pudottaisi lattialle puolen metrin korkeudesta, ja sitten asiakas valittaa.
Joka tapauksessa leikkausvoima ja taivutusmomentti on suurin navan lähellä, ja lavan kärkiin kohdistettu pystyvoima aiheuttaa tietysti suurimman taivutusmomentin. Kärjissä nopeus on suurin, ja tietysti lapaan kohdistuva aerodynaaminen pystyvoimakin.
Se, voidaanko nostella nosturilla onnistuneesti aivan lavan kärjestä, riippuu tietenkin kärjen rakenteesta. Veikkaan, että esimerkiksi kärjestä millin päästä suoritettu nosto lohkaisee lavan. Suosittelen, että kysytte valmistajalta ennen nostoa.
Jokaisella voimalla on vastavoima, eli siis jos hyväksymme ilmauksen keskihakuvoima, täytyy myös hyväksyä keskipakovoima.
Itse kuitenkin ymmärrän tämän tarkastelukoordinaatiston siirtona pyörivälle tasolle, jolloin keskipakovoima on ihan järkevä ilmaus.
Itseäni ärsyttää jatkuva sanasota keskipakovoimasata. Sellaista ei tietenkään ole olemassakaan, mutta ei ole myöskään keskihakuvoimaa eikä mitään muutakaan johdannaista. Kyse on kiihtyvyydestä, eikä voimasta. Kyseessähän on siis hetkellistä tai kiinteää nopeusnapaa kohti oleva kiihtyvyys, jota voisi sanoa keskihakukiihtyvyydeksi. Jotta tarkasteltava kappale pysyy käyräviivaisella reitillään, eli ei jatka matkaansa suoraviivaisesti, täytyy siihen vaikuttaa voima joka työntää kappaletta kohti hetkellistä nopeusnapaa ylempänä mainitulla kiihtyvyydellä. (F = ma) Se voima taas tuntee kappaleesta yhtäsuuren vastavoiman, jonka "voiman aiheuttaja" tuntee puhekielessä "keskipakovoimana". Itse käyräviivaisella radalla oleva kappale kappale ei kuitenkaan tunne kuin yhden voiman joka työntää sitä kohti hetkellistä nopeusnapaa, eli mitään kappaleeseen kohdistuvaa keskipakovoimaa ei ole olemassakaan..
gravitaatiovoima ja sähköinen vetovoima ole keskihakuvoimia?
Ja mitäs sitten, onhan tuolla palvelimella runsaasti levytilaa.
tasapainotus on herkkää.
väitit ettei kopterinomistaja tykkää jo lavasta tippuu paloja (uskon kyllä), mutta noin toiminnan kannalta olen kuullut väitteen, ettei lapaan voi liimata edes postimerkkiä, koska lapojen tasapaino ja lento-ominaisuudet häriytyisivät?
maallikkona en voi uskoa sen olevan noin herkkää.
tietääkö joku?
Kyllä lentokoneen potkureihin valmistaja liimaa tarran missa ko. potkuri on tehty ja se on sen maalin päällä, että lienee laitettu taysin valmiiseen potkuriin tarkistusten ja tasapainoittamisten jälkeen. Olen itsekkin viilannut c-172 potkuria sen olessa koneessa kiinni (200hp on myllyssä tehoa), en voinut tarkistaa painoitusta muuta kuin kävin lentää sillä, ja en huomannut mitään eroa tärinöissä.
Toisinään sattuu että lentokoneen potkurista katkeaa kärki, siis jopa kolmasosa lavasta. Maa kutsuu silloin ahkerasti, mutta koneella voi juuri ja juuri lentää lähimmille laskupaikoille, kun hakee kierrokset ettei mieletön resonanssi iske.
Ilmailu lehdissä on toisinaan kuvia vaurioista. Taannoin helikopteri lensi pylväitä ja sattui moka, pylvas nousi (jäi pystyyn) kopterin takana jolloin viimein pylvään pää oli korkeammalla kuin kopteri. Sieltä kopterin pohjaa tuleva liina osui lapoihin. Kaksi meni niin rysetille ja muodottomaksi. Silti lentäjä lensi kopterin 8km. päähän (Sitä ihmettelivät lehdessäkin etteikö ollut 8k. matkalla yhtään kopterille soveliasta laskupaikkaa). Kuvissa oli ne lavat niin kierteellä ja kieroja ettei oikein lävoiksi olisi tunnistanut. Lentäjä sanoi ettei voinut yli 20kmh(onkohan ollut solmuja) kovemmin lentää kun alkoi täristää mielettömästi.