haluaa anoreksian tai bulimian!?

.:.outolintu.:.

Mun on nyt pakko kirjoittaa. Ja toivon että tästä on jonkinmoista apua. Mun... kuten monien muidenkin "ongelma" on et haluu olla laiha! Mä en oikeesti jaksa enää piilotella mun mahaani ja kattoo aina hirveen tarkasti mitä puen päälleni et näyttäis edes vähän siedettävältä ja et mist ei kaikki ylimääräset pursu yli.
Oon siis kohta 16 v. tyttö ja pituus n. 159 cm (en oo iiiha vähää aikaa mitannu) ja paino n. 59 kg. Oon lihonnu tässä viime kesän alusta lähtien noin 10 kiloo. Sillon kaikki oli hyvin ku sai kuulla et oon laihtunu ja et kui laiha oon. Nyt mulla on ylimäärästä ylimäärästä ja ylimäärästä ja saan kuulla siitä. Mulla vaa oli joku kausi ku mulla oli kauheen paha olla ja mä vaa söin ja söin ja söin. Ja nyt se sit aiheuttaa mulle taas näin päin kauheen pahaa oloo.
Mun itsekuri ei oo oikein hyvä enkä saa pidettyy kiinni mun "suunnitelmista". Päätän et nyt aion laihtua ja en syö mitään turhaa tai mitää.. koitan pitää dieettejä tai olla syömättä ku muutaman hedelmän koko päivänä mut en saa pidettyy itestäni enää kiinni :(
Haluun laihtua ja vaikka siihen vaadittaiski anoreksiaa tai bulimiaa ni oon valmis! Mä en kestä näin! Mulle on tullu kauhee himo liikku. Yhtenä päivänäki jäin "mahakivun" takia pois koulusta ku oikeesti halusin vaa jäädä kotiin että voin jumpata koko päivän. On päiviä jolloin pystyn olee iltaan saakka syömättä mut sitte tulee kauhee himo syödä .. ja syön ihan liikaa. Niin että tulee paha olo. Tälläkin hetkellä mulla on kauhean paha olo kun söin liikaa. Käväsin vessassakin ja koitin oksentaa mut en uskaltanu kokeilla sit mitenkää "kunnolla". En sit tiä onks tää jo jonkinmoinen syömishäiriö???!!! Surffailen netissä ja katselen julkkisten yms kuvia koska he ovat nii laihoja ja siitä saan ehkä aina vähän jotai innoitusta lisää et "tohon mä pyrin" ja sillee... Ne auttaa vähän mut.. ei kauan aikaa. Sit taas syön kuitenki...
Että jos täällä on ihmisiä jotka haluu samaa kuin minä... laihtua laihtua laihtua vaikka anoreksian kautta niin voitaisiin jutella. Haluaisin vinkkejä ja jonkun jonka kanssa pitää kinni itestäni ja toteuttaa unelmani!!! laittakaa vaik meseossa ni...
mä vaa oikeesti haluun aupua tähän...

113

14082

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ...

      mulla on ihan samanlaisii ajatuksii! mitää en haluu niin paljon ku olla laiha... mut itsekurii ei oo tarpeeks ja oksentamistakin oon kokeillu mut en kovin paljoo sitä harrasta..

      • .:.outolintu.:.

        ihan asiallisesti pyysin apua et ei tarvii heittää sarkastiseks sit... ja se miten mulle käy on mun oma asiani.. jos haluun sitä ni mitä sitten... ois vaa nii kiva et ois jotai ystäviä täältä saanu et vois jakaa tän. en pysty välttämättä yksin.
        mut olihan tuossa jotain vinkkejä joita kuitenkin kokeilen. että kiitoksiavain...


      • Kysyn vaan
        .:.outolintu.:. kirjoitti:

        ihan asiallisesti pyysin apua et ei tarvii heittää sarkastiseks sit... ja se miten mulle käy on mun oma asiani.. jos haluun sitä ni mitä sitten... ois vaa nii kiva et ois jotai ystäviä täältä saanu et vois jakaa tän. en pysty välttämättä yksin.
        mut olihan tuossa jotain vinkkejä joita kuitenkin kokeilen. että kiitoksiavain...

        Siis tän TÄYTYY olla provo!!! Ei noin idiootteja ookkaan. Paitsi plösöt amiskalaiset. Mut ne ei osaa kirjoittaa, ainakaan nettiin.


      • Niitty~
        .:.outolintu.:. kirjoitti:

        ihan asiallisesti pyysin apua et ei tarvii heittää sarkastiseks sit... ja se miten mulle käy on mun oma asiani.. jos haluun sitä ni mitä sitten... ois vaa nii kiva et ois jotai ystäviä täältä saanu et vois jakaa tän. en pysty välttämättä yksin.
        mut olihan tuossa jotain vinkkejä joita kuitenkin kokeilen. että kiitoksiavain...

        Ei hän aukonut sinulle vaan kertoi miten asiat todella ovat.

        Olen itse kanssa kokenut jonkinlaisen lievän anoreksian, joka sitten johti ahmimiseen ja lihoin kaikki kilot korkojen kanssa takaisin. Pysähdy nyt hyvä tyttö miettimään. Sä et oikeasti halua pilata elämääsi. Tuo teksti jonka kirjoitit, jossa haluat olla laiha, olisin itse voinut kirjoittaa sen, vaikka en koskaa mitään sh:ta halunnutkaan... Nyt asiat ovat sitten lähteneet paremmalle tolalle. Tein, korjaus TEEN elämäntaparemonttia ja aion onnistua.

        Huomasin todella sen asian että voin olla laiha ja omasta mielestä hyvännäköinen, mutta onneton. Mutta voin myös olla hyvännäköinen ja onnellinen:) En muista että olisin koskaan oikeasti ollut laihana onnellinen, vihasin kroppaani laihuudesta huolimatta.

        Joten miettippäs vähän mitä todella kannattaa tehdä:) Ihan vinkki, vinkki vaan... Sä et halua joku aamu vuoden päästä herätä ja katua sitä että niin kovasti silloin halusit sh:n kuitenkaan tietämättä mitä todella sitten menit haluamaan...

        Mutta tsemppiä:)


      • Mie=Ruma,läski

        MITÄ VITTUU SIE ROHKAISET NIITÄ!! Mun paras kaveri sairastaa anoreksiaa ja niin myös miekin..
        Että kiitos rohkaisusta ja mie meen täst kuolemaan ja hyvästit


      • Itsetunto 0
        Mie=Ruma,läski kirjoitti:

        MITÄ VITTUU SIE ROHKAISET NIITÄ!! Mun paras kaveri sairastaa anoreksiaa ja niin myös miekin..
        Että kiitos rohkaisusta ja mie meen täst kuolemaan ja hyvästit

        Miuta taas haukutaan joka päivä: Rumaks,läskiks,ärsyttäväks...
        Mie en oo syöny tnä muuta kun 4 osan omenasta...
        JA mie rakastan tätä tunnetta ku saan aatellla et nyt ei tartte syödä ...
        Kaverit jauhaa kokoajan sitä samaa vanhaa et mun pitäis syödä mut en haluu olla läski tai ruma!
        Mie painan 40 kiloo ja haluun päästä 36 kiloon ainanki ennenkuin yritän lopettaa ...


      • ou nou
        Itsetunto 0 kirjoitti:

        Miuta taas haukutaan joka päivä: Rumaks,läskiks,ärsyttäväks...
        Mie en oo syöny tnä muuta kun 4 osan omenasta...
        JA mie rakastan tätä tunnetta ku saan aatellla et nyt ei tartte syödä ...
        Kaverit jauhaa kokoajan sitä samaa vanhaa et mun pitäis syödä mut en haluu olla läski tai ruma!
        Mie painan 40 kiloo ja haluun päästä 36 kiloon ainanki ennenkuin yritän lopettaa ...

        Ja kui vanha oot??


      • 00
        ou nou kirjoitti:

        Ja kui vanha oot??

        Oon koht 15


      • Anonyymi

        Olen sama mieltä sun kanssa


    • ollenkaan

      kuinka paljon tollaset viestit satuttaa? en voi kuin itkeä.

      Bulimia ja anoreksia, ne ovat sairauksia. niihin sairastutaan, niitä ei saada haluamalla. Ne eivät ole harrastuksia.

      Itselläni bulimiaa kuusi vuotta takana. Näyttää siltä, että pian on kuolema edessä. Enkä minä koskaan halunnut tätä sairautta. En tiedä. Vasta pari vuotta sitten ymmärsin, että olen sairas.

      Loukkaatte (tiedostamatta tai tiedostaen) jokaista sairasta ihmistä. Laihduttakaa yhdessä terveellisin, pysyvin keinoin; säästätte kehonne ja mielenterveytenne. elämänne. varmasti moni aikuinen on valmiina tukemaan teidän laihdutuspäätöksiänne ja auttamaan etenemään niissä.

      ette te tällaista kaipaa.

      voimia kovin paljon terveellisille elämäntavoille!!! jookosta?

      • .:.outolintu.:.

        oon tosi pahoillani jos oon loukannut joitakin. se ei missään nimessä oo ollu mun tarkoitus. mut mulla vaan oikeesti on niiiin paha olla.
        saan kuulla ja joudun kestää katseita ku mun mahaani ja ylimääräsiä katellaa ja "haukutaa". se on laskenu mun itsetuntoo huimasti.
        oon pahoillani.....


      • hei.....
        .:.outolintu.:. kirjoitti:

        oon tosi pahoillani jos oon loukannut joitakin. se ei missään nimessä oo ollu mun tarkoitus. mut mulla vaan oikeesti on niiiin paha olla.
        saan kuulla ja joudun kestää katseita ku mun mahaani ja ylimääräsiä katellaa ja "haukutaa". se on laskenu mun itsetuntoo huimasti.
        oon pahoillani.....

        Ei sun ongelmia auta se, että sairastuisit syömishäiriöön :) ne tuo mukanaan ihan uusia ulottuvuuksia, joista ihmiset keksii kaikenlaisia haukkumisenaiheita :O tiedän.

        ja kuinka ihmiset ei voi koskea. tuo on sairas... hyi hel*tti. :'(

        kokeile nyt sitä elämäntapa- remonttia :D tuottaa varmaan parempia tuloksia. ja minulle tulee parempi mieli, että taas on yksi ihminen pelastettu tältä paskalta, joka seuraa koko loppuelämän.

        eikä sairaus nosta itsetuntoasi. ehkä se laskee sitä. minunn ainakin on laskenut. kun en kehtaa edes ulos mennä, koulussakaan en ole käynyt moneen viikkoon, kun kaikki katsovat minua. huomaavat sen, että olen lihonnut kilon. ja nauravat. en voi poistua kotoa. :( se on aika surullista.

        älä ole pahoillasi, vaan tee palvelus: älä toivo itsellesi sh:ta, äläkä sellaista itsellesi tietoisesti hanki


      • Anonyymi
        .:.outolintu.:. kirjoitti:

        oon tosi pahoillani jos oon loukannut joitakin. se ei missään nimessä oo ollu mun tarkoitus. mut mulla vaan oikeesti on niiiin paha olla.
        saan kuulla ja joudun kestää katseita ku mun mahaani ja ylimääräsiä katellaa ja "haukutaa". se on laskenu mun itsetuntoo huimasti.
        oon pahoillani.....

        Tyttö kulta. Pituutesi ja painosi ovat sopusuhteisia. Laita vaan jotain kaunista päällesi, laita vaikka hiuksiasi. Ei se paino ole elämän tärkein asia. Hyväksy itsesi. Muuta ruokavaliotasi siten, että käytät lautasmallia. Puolet salaattia, neljäsosa pastaa , neljäsosa pääruokaa.
        Söin itse äsken aterian. Kun broileripata kiehui, söin jo makaronit kylmänä, ettei tule nälkäisenä ahmittua. Salaattia iso annos.
        Kaikki turha pois. Kaupassa käydessäni ostan 50 gr. suklaalevyn. Syön siitä puolet. Se toisen puoliskon säästän seuraavaan kauppareissuun.
        Vaatii varmasti itsehillintää. Sitten iltapaloja vähennetään.
        Nuorena minäkin laihduttelin. Paino tuli aina takaisin. Iän mukana oppii tämänkaltaista " kestävyys juoksua.
        Tsemppiä sinulle!


    • Bbrunett

      Olen myös 159 pitkä tyttö ja sairastuin anoreksiaan parivuotta sitten. painoni laski 40 kiloon ja muistan että ajattelin silloinkin olevani läski! Nyt painan parikymmentä kiloa enemmän ja vasta nyt tajuan miten pieni ja laiha silloin olin.. ja muistan ne tunteet kun minua paleli koko aika ja jouduin käyttämään villasukkia ja pukemaan päälleni monta vaatekerrosta. En ollut silloin kakskyt kiloo laihempana ollenkaan onnellinen, joka päivä mietin vain että miten voisi pudottaa painoa vielä vähän enemmän.. muistan sen kun lääkäri vihdoin sanoi kun minulta otettiin sydännauha,että sykkeeni on todella hidas ja minulla on todella suuri vaara saada sydänkohtaus. Päätin lopulta vapaaehtoisesti mennä sairaalaosastolle jotta saisin painoni nousemaan.. ja kun nyt ajattelen sitä että jos en ois menny sinne niin..en tiiä missä kunnossa oisin nyt. Vai oisko mua enää edes olemassa. Nyt oon tyytyväinen mun elämääni vaikka paino pyöriikin mielessä. Mut syömishäiriötä ei todellakaan kannata haluta.. sillä vain kuihduttaa itseään ja pikkuhiljaa pilaa oman elämänsä.

    • laihtuahan

      aina voi, mutta mielenterveyshäiriötä itselleen onkin vaikeampi hankkia. Toki se on mahdollista, mutta jospa nyt vaan laihdutat etkä ajattele mielenterveyttäsi sairastuttaa. On uskomatonta, että nuoret (teinit) haluavat mielenterveydenhäiriön, vaikka puhuvat skitsoista ja hulluista. Luuletko oikeasti, että anorektikko on vain sairaan (Ihquu) laiha? Jos, ehkä olen jo myöhässä ja olet oikeasti jo sairas.

    • entinen A.nervosa

      halusin anoreksian ja sain sen... Nyt edelleenkin maksan tyhmyydestäni. Olet nuori kasvava tyttö, voit tehdä todella pahaa jälkeä itsellesi! Itse laihdutin ja kuihdutin itseäni viisi pitkää vuotta, lopputulos oli niin huonot nivelet että minulla diagnosoitiin nivelreuma. Nivelreuman syntyä ei tiedetä, meidän suvussa sitä ei ole joten olen tod.näk itse edistänyt sen syntyä. Parhaassa kasvuiässä laihdutin (en syönyt oikeastaan mitään, joskus saatoin ostaa koiransuklaata kun teki mieli suklaata, siinä oli vähemmän rasvaa ja kaloreita kuin oikeassa suklaassa ja maistui melkein samalta, olin ääliö)joten luusto ei ole kunnolla kehittynyt (olen 170cm pitkä...). Ja mikä neronleimaus ostaa koiransuklaata, ei se ole ihmisille tarkoitettua (sisältää vaikka mitä, tuhkaa ym.) mutta kun teki mieli suklaata eikä oikeaa voinut syödä...uskon tämän neronleimaukseni avustaneen reuman kehitystä...tiedä mitä ihmisille haitallisia aineita koiransuklaassa on.

      Eli ota järki nätisti käteen ja ajattele tulevaisuutta. Nyt olet nuori ja juuri siinä pahimmassa vaiheessa, kaikki tuntuu pahalta, oma kroppa ei ole oma, joka paikka leviää ym. Kaikki tämä kuuluu asiaan, et ole nainen ellei lantiosi leviä tai rintasi kasva. Eikä sinulla voi olla isoja luomurintoja ellei sinussa ole rasvaa!

      Edelleen näen itseni peilistä läskinä ällötyksenä mutta olen oppinut sen etten ole sellainen, olen normaali vartaloinen NAINEN, kurvit kohdillaan eikä grammaakaan ylimääräistä!

      Ja tiesitkö sitä, että syömällä laihdut parhaiten? Jos pihtaat etkä ikinä syö kunnolla käy kroppa säästöliekillä ja kaikki mitä suuhusi pistät varastoituu rasvaksi vyötärölle. Kroppa käyttää kaikki lihakset energiaan ja sinuun jää vain läskit jäljelle. Syö terveellisesti ja ehdottomasti SÄÄNNÖLLISESTI (ei tule ahmittua nälkäänsä), liiku paljon niin kyllä se kroppa siitä kiinteytyy!!!

    • enkelin äiti

      Lapseni ei halunut sitä,se vaan tuli ja vei hänet.Se on sairaus joka tappaa...Voisinpa kysyä,haluat siis kuolla?

    • Tepsu

      Mene rakas ihminen terveydenhoitajalle se on sua varten! Ei ongelmat yksin ratkaistu sen jos jotain olen elämässäni oppinut!

    • jO.

      olen käynyt bulimian läpi. kurkunkanteni on vaurioitunut tästä varmaan koko elämäkseni. jos makaan n. tuntiin syömisen/juomisen jälkeen joko selälläni tai varsinkin vatsallani, tulee oksennus. en voi taivuttaa kroppaani yhtään eteenpäin, muuten tulee hapan suuhun.
      hiuksiani lähtee yhä mahdottomasti. minulla oli vielä muutama vuosi sitten erittäin paksut hiukset, nyt ne ovat ohentuneet huomattavasti.
      ihokarvani käsissä, jaloissa, kainalossa ja ylähuulessa sekä vatsassa ovat tuuheutuneet ja tummentuneet älyttömästi. jos en ajelisi niitä näyttäisin miespuoliselta apinalta.
      kynteni muutamissa sormissa (kaikille selkeää mihin niitä on käytetty..) ovat hauraat. käteni eivät muutenkaan näytä terveiltä ja kämmenselissäni on arpia.
      ulkonäköä tärkeämpänä, menetin ystäviäni. olin niin sairauden lumoissa etten huomannut miten työnsin heitä luotani. he saivat selville pahan tapani. tiuskin heille, olin heille vihainen kun he "puuttuivat asioihini ja utelivat". en tajunnut että he yrittivät auttaa. lopulta he auttoivatkin minut pahimman yli, mutta välillemme jäi kuilu. hyvä ystävä tarjoaa apua, ja hyvä ystävä myös ottaa avun vastaan jos siihen on todellinen tarve. en ollut hyvä ystävä.
      En vieläkään ole täysin yli sairaudestani. tiedän, että se tulee vainoamaan minua vuosikausia, jopa loppuelämäni. älkää tahallanne lähtekö sille tielle. itse tein sen tahallani, vaikka olen aina ollut alipainoisen ja normaalipainoisen rajalla. tuolloin vain huomasin syöväni enemmän kuin ennen ja pelkäsin lihomista niin hirveästi.
      ajatelkaa elämäänne. menkää juttelemaan terveydenhoitajalle tai lääkärille kunnon laihdutusohjelmasta. tämä tuskin oli mitenkään kannustava ehdotus.. no, ottakaa itse selvää terveistä tavoista laihduttaa, ja noudattakaa niitä:) voimia ja onnea terveeseen laihdutukseen =)

      ps. en laihtunut vuoden oksentelun seurauksena kiloakaan ;) siitä voi sitten miettiä mitä hyötyä tästä on, ja toisaalta miten paljon haittaa tästä on.

      pps. anoreksiaankaan en ole siis puolustamassa tms. siinä on nopea tapa viedä itseltään sekä fyysinen että henkinen terveys.

    • ruokaa rakastan

      Kyl tekis vaik "nirri ottaa" niin suututtaa!!!!
      Mut ruoka maistuu, suorastaan vatsa huutaa sitä!
      Oksentaa en voi, se inhottaa. MIKÄ AVUKS???????

      • lue tämä

        Laihduta! Syömishäiriö on liiallista laihduttamista ei se ole mikään helppo keino, kaltasillasi lihavilla ihmisillä ei ole siihen vain munaa. Senkun lopetat syömisen niin saat sen häiriön jota niin kaipaat. Työtä se sh:n saaminenkin vaatii.


      • läskiiiii.

        Mä oon miettiny jo pitkään tätä..
        Mä todellakin haluan anoreksian!

        Kukaan,ei kukaan tiedä painoani. Edes paras kaverini.
        Olen reilut 13 vuotias ja painan pikkusen yli 70 kiloa..

        Mä todellakin toivon että joku vois sanoo miten saisin anoreksian..


    • Lissu

      Sinä et oikeasti halua syömishäiriötä. Itselläni on anoreksia, en kadu, että sairastan tätä, mutta elämäni voisi olla toisenlaista. Jos tahdot laihtua, niin sun pitää alkaa noudattaa säännöllistä ja terveellistä ruoka-valiota. Kannattaa joko varata aika ravitsemus-terapeutille tai terkkarille ja puhua sen kanssa asiasta. Itse osaan laihdutuksen salat etu ja takaperin, laihdutin viime kesänä 20 kiloa. Sun siis kannattaa alkaa syödä terveellisesti ja SÄÄNNÖLLISESTI. Jos jätät päivisin aterioita väliin, niin luultavasti alat ahmia pahimpaan nälkääsi. Säännöllisyys ja oikeat menetelmät toimivat. Jos tahdot oikeasti laihaksi, niin kyllä sitä itsekuria luulisi löytyvän. Ja laiha, voi olla ilman syömishäiriötäkin! TSEMPPIÄ!

    • 16 v tyttö

      Ton tekstin on pakko-olla jonkun näkönen vitsi.
      siis kyllähän normaali ihminen ymmärtää että tolla tavalla ei laihduteta,eikä terve ihminen halua itselleen vakavaa sairautta..
      jos sä olet ihan oikeesti tosissasi niin mene nyt hyvä ihminen hoitoon.

      • mie vaa

        mä ite tiiän et oon iha jumalattoman paljo ylipainoinen. Joskus toivoin sairastuvani anoreksiaan tai bulimiaan, mutta siinä ei oikeasti ole mitään järkeä. Ja jos totta puhutaan (outolintu) niin sä et edes ole lihava. Tuleppa näihin mittoihin ja mieti sitten..:) Mä olen sen päättänyt että jos ihmiset kattoo mua oudosti ja halveksuvasti tai jos joku poika ei tykkää ku oon "lievästi" lihava ni se on niitten ongelma. Tällä hetkellä olen tyytyväinen itseeni..:D

        Toivon että saisit laihdutettua jotenkin muuten kuin sh:la. Itselläni on sama ongelma ku sulla, itsekuri, päätän jonain päivänä että nyt laihdutan, mutta silti seuraavana päivänä ahmin taas. Helppoa laihdutus ei ole ollut eikä tule ikinä olemaan..parhaamme me yritämme. Mehän olemme vain ihmisiä.

        Toivottavasti onnistut yrityksessäsi..:D


    • rakkaudensokaisema

      Hei minulla on aivan sama tilanne koulussa en jaksa enää katsoa mitä laitan päälleni etttä näytän hoikemmalta painoa on kertynyt aivanliikaa! olen 159cm pitkä ja painan 50kg. Joinanin päivinä en syö mitään taas toisina ahmin karkkia ja kaikkea makeaa. Luokallemme on tullut uusi poika ja haluaisin että hän kiinostuisi minusta mutta ei hän tälläisiä läskejä tahdo katella:(

      • minäpä vaaan

        hei! :) Jos todellakin olet tuota mieltä että olet lihava!? Niin se ei todellakaan pidä paikkaansa! olet hoikassa kunnossa, joten sinulla ei ole syytä puhua tuollasia.


    • Pikku-Paukku

      Moro! Sinä pidät itseäsi lihavana vaikka painosi ei ole vielä edes päätä huimaava. Olen itse 21v nainen. Pituutta on 156cm ja painoa lähemmäs 80kg. Aikoinani olin 156cm/35kg. Minulla oli syömishäiriö yms. Ihmisenä olin ilkeä ja itsehyvänen. Nyt kun ikää on tullut enempi kuin silloin ja sen jälkeen kun lihosin, niin olen kasvanut ihmisenä paljon. Mieti mitä haluat, haluatko olla kuin lehdissä olevat ylilaihat mallit?

    • tunnensen

      moi.. mä oon tyttö 14 v. ja pituus on 155 ja painan 45 kiloa.. olen ennen painanu 55 kiloa.. mulle todettiin anoreksia.. mulla on ollu täss seiskan alusta asti mieli tehä itelle pahaa.. olen jopa viillelly itteäni..no sen huomas sit mun emäntä ,, se näki että oon laihtunu ja se kuuli kun kävin ruuan jälkeen oksentamassa,, ise murhaa oli ajatuksena monta kertaa ja melkee tein sen ..mulla tuli kauhee olo ku emäntä soitti terveyden hoitajalle ja sano mun tilanteesta, se terveydenhoitaja ei oo mitenkään mukava tyyppi vaan tunkee nokkansa joka asiaan,, :/ no sen kans tuli vähän oteltuu :D no sen jälkeen mut passitettiin lääkärin tykö siellä sanottiin että mun pitäs mennä veri näytteisiin ja sit lopussa se puhu mulle terapian käynneistä.. no uskoin häntä koska se sano että asiat menee sen jälkeen paremmin.. no kävin siellä monta kuukautta,, asiat meni vaan pahemmaks.. minut melkee heitettiin kotoa pois jonnekkin lapsi kotiin..no se meni sit sellaseks.. mun isä on tosi huolehtiva tyyppi..puhuin sen kans asiat selviks ja olo oli vähän parempi.. sit huomattiin et mulla oli paino noussu 49 olin aika onnellinen..no en enään okesennellu ja silleen.. kaikki oli taas hyvin..täss viime perjantaina kävin viimisen kerran terapiassa.. olen yrittäny uskotella porukoille että kaikki on hyvin ja että oon lihonnu. no asiat ku ei oo niin.. mulla on vielä sama homma oksentelen nyt enemmän ja en syö ollenkaan.. aamullaku herään kuuelta kouluun ja tuun koulusta klo puol 4 niin en oo syönny välissä mitään,, kun tuun koulusta otan yhen leivän ja käyn sen jälee oksentamassa.. ja se ei oo mitään hauskaa.. olen itseni mielestä lihava mut mun kaverit sanoo että oon ihan kauheen näkönen.. mulla on käet kun tikut ja luut näkyy joka paikasta..en oo kertonu asiasta kenellekkään mitään niinpä ajattelin tulla tänne sanomaan ja ku oon nähny nuita viestejä,.. haluan vaan sanoa teille jotka ajattelee itteään lihavaks.. älkää ajatelko sitä ja älkää toivotko sitä anoreksiaa tai pulimiaa.. olkaa kilttejä,, te ette tiiä mikä se on,, te ette tiiä sitä tunnetta,,ja haluan sanoa että terapiaan älkää missään nimessä menkö koska mieli on sen jälkeen vaan pahempi. :/ voin sanoa sen.. puhukaa jollekkin läheiselle vaikka äidille tai isälle,, kertokaa kaikki mikä on mielessä se auttaa aina :)

    • 123

      kun luin tuon tuntui kun olisin lukenut omia kirjoituksia seitsemän vuotta sitten ;( rupesi melkein itkettämään koska itse olen elänyt anoreksia ja bulimia helvetin 7vuoden ajan..olen nyt 19v.. kun pääsin viimesyksynä pois hoidosta missä minut saatiin lihomaan 40kg maan kaikki alkoi parin kuukauden päästä alusta ja sairastuin jälleen kerran epätyypilliseen syömishäiriöön... laihdutin ja oksensin. noina vuosina jotain minusta on hävinnyt enkä toivo mitään niin paljon kuin että olisin terve. Mutta sanon vain sinulle että toivon ettet koskaan joudu siihen kierteeseen siinä ei ole mitään miksi joku rakastaisi sinua enemmän etkä varsinkaan loppupeleissä itse itseäsi.......

    • "kumpa laihtuisin.....

      olen 15v tyttö ja 160 pitkä nyt painan 70,5kg.
      2006 kesällä laihduin 7 kiloa ja olin hyvin ylpeä itsestäni saatuani painon 67kg:sta 60 kiloon ja näytin hoikalta.Seuraavan vuoden talvena lihosin jostainsyystä sen mitä olin laihtunut ja vielä enemmänkin.Mulla ei vielä tästä kaksi viikkoa sitten ollut syömiseni kanssa minkäänlaista itsehillintää.Söin esim. aivan tolkuttomia määriä karkkia kerralla(300-550) gramman rasioita,kokoajan mietin että yritä nyt lopettaa se syöminen,mutta aina kuitenkin napostelin lisää ja lisää kunnes rasia oli tyhjä.Mietin aina syömiseni jälkeen että kumpa tälle vois tehä jotain..Puhuin äidilleni siitä kuinka haluaisin laihtua,mutta en itse osaa parantaa elämäntapaani ilman jonkun toisen ihmisen läsnäoloa.. :((

      • hoikkaa kauneutta

        Olen 16-vuotias tyttö ja olen n. 170 cm pitkä ja painan 63 kg. Olen siis melko normaali ja tiedän etten ole lihava. Minä olin 7. luokalla pyöreä ja sitten mulle tulikin kasvupyrähdys jonka ansiosta olin hoikka tyttönen. Meni kuitenkin vähän aikaa enkä enää kasvanut pituutta, jolloin alkoi myös kiloja tulla lisää. Haluaisin vain olla laiha. Mallinmitoissa. Mulla ei ole huono itsetunto, vaikka tiedän, että moni ajattelee, että en omista hyvää itsetuntoa jos vielä haluaisin olla laihempi. Mutta ei se niin ole. Ihmiset sanovat että olen suloinen ja kaunis. Ja tiedän, etten ole mikään ruma. Aivan tavallinen. Mielestäni on kaunista katsoa laihoja naisia. En ehkäpä haluaisi anoreksiaa, mutta haluaisin laihtua. Haluaisin painaa 55 kg. En halua törkeitä vastauksia. Jos mielestänne olen hullu, niin jättäkää vastaamatta, mutta haluaisin kuulla niiltä ihmisiltä juttuja laihduttamisesta, joiden mielestä suunnitelmani laihtumisesta ovat ok. :)


      • Jasunamm
        hoikkaa kauneutta kirjoitti:

        Olen 16-vuotias tyttö ja olen n. 170 cm pitkä ja painan 63 kg. Olen siis melko normaali ja tiedän etten ole lihava. Minä olin 7. luokalla pyöreä ja sitten mulle tulikin kasvupyrähdys jonka ansiosta olin hoikka tyttönen. Meni kuitenkin vähän aikaa enkä enää kasvanut pituutta, jolloin alkoi myös kiloja tulla lisää. Haluaisin vain olla laiha. Mallinmitoissa. Mulla ei ole huono itsetunto, vaikka tiedän, että moni ajattelee, että en omista hyvää itsetuntoa jos vielä haluaisin olla laihempi. Mutta ei se niin ole. Ihmiset sanovat että olen suloinen ja kaunis. Ja tiedän, etten ole mikään ruma. Aivan tavallinen. Mielestäni on kaunista katsoa laihoja naisia. En ehkäpä haluaisi anoreksiaa, mutta haluaisin laihtua. Haluaisin painaa 55 kg. En halua törkeitä vastauksia. Jos mielestänne olen hullu, niin jättäkää vastaamatta, mutta haluaisin kuulla niiltä ihmisiltä juttuja laihduttamisesta, joiden mielestä suunnitelmani laihtumisesta ovat ok. :)

        Tuo "kauneus on katsojan silmässä" kirjoituksesi kuvastaa todella paljon omia halujani olla laiha.Olen tukevahko mutta kasvoista myös muidenkin mielestä kaunis.Kun vain saisi nyt kiloja pois kun kesäkin on tulossa.Mulla on NS."pihtipolvet" eli polveni ovat kääntyneet hieman ulospäin toisinkuin monilla muilla,tämä vaikuttaa myös reisiini mikä saa aikaan sen että reiteni näyttävät normaalia paksummilta,sivustapäin katsottuna mitat ovat ihan sopivat.Olen kateellinen laihoille,sillä yritän itsekin,mutta en vain onnistu siinä millään.Käveleminen esim koulussa saa minut harmistuneeksi sillä tiedän että paksut jalkani suhaavat toisissaan kiinni.:(


      • .
        Jasunamm kirjoitti:

        Tuo "kauneus on katsojan silmässä" kirjoituksesi kuvastaa todella paljon omia halujani olla laiha.Olen tukevahko mutta kasvoista myös muidenkin mielestä kaunis.Kun vain saisi nyt kiloja pois kun kesäkin on tulossa.Mulla on NS."pihtipolvet" eli polveni ovat kääntyneet hieman ulospäin toisinkuin monilla muilla,tämä vaikuttaa myös reisiini mikä saa aikaan sen että reiteni näyttävät normaalia paksummilta,sivustapäin katsottuna mitat ovat ihan sopivat.Olen kateellinen laihoille,sillä yritän itsekin,mutta en vain onnistu siinä millään.Käveleminen esim koulussa saa minut harmistuneeksi sillä tiedän että paksut jalkani suhaavat toisissaan kiinni.:(

        Voi teitä, jos haluatte vaan laihtua, älkää missään tapauksessa pyörikö anoreksiapalstoilla! Sanon tämän ystävällisessä hengessä. Sh ei ole glamouria vaikka itsekin niin luulin, se on rumaa ja rumaa, eikä johda hyvään ulkonäköön vaan kuolemaan tai paino-ongelmiin. Lopulta.

        t. monta vuotta syömishäiriötä takana, aloituspaino normaali/hoikka, päätös ylipainoinen.


      • SAHIAH
        Jasunamm kirjoitti:

        Tuo "kauneus on katsojan silmässä" kirjoituksesi kuvastaa todella paljon omia halujani olla laiha.Olen tukevahko mutta kasvoista myös muidenkin mielestä kaunis.Kun vain saisi nyt kiloja pois kun kesäkin on tulossa.Mulla on NS."pihtipolvet" eli polveni ovat kääntyneet hieman ulospäin toisinkuin monilla muilla,tämä vaikuttaa myös reisiini mikä saa aikaan sen että reiteni näyttävät normaalia paksummilta,sivustapäin katsottuna mitat ovat ihan sopivat.Olen kateellinen laihoille,sillä yritän itsekin,mutta en vain onnistu siinä millään.Käveleminen esim koulussa saa minut harmistuneeksi sillä tiedän että paksut jalkani suhaavat toisissaan kiinni.:(

        Joo, just noin mullaki, tukeva oon (IHAN LIIANKI!!!) mutta ihan nätti kuulemma kasvoista.
        Ja paino mulla muuttuu jatkuvasti, käyn puntarilla monesti päivässä, hei, entäs te? :---)
        Ja tosiaan aamulla tietysti ku turvotusta ei ole ni vähempi se paino ja illalla saattaa olla jo 3 kg suurempi.
        Tulee vaan siinä vaa'allakin käytyy joka kerta ku on vessassa. Kai se on vähän sairasta puuhaa mutta minkäs sille voi.


    • sikaplösö

      Itse olen 156cm ja 50kg. Kamala kateus iskee kun kattelee niiden todella laihojen tyttöjen kuvia. :s No mutta nyt olen ollut jo 3pvä syömättä melkein mitään... Ja kuntoiltuakin on tullut. Laidutan itseni laihaksi kuten anorektikko mutta koitan lopettaa kun olen tarpeeksi laiha... Saa nähdä viekö laihduttaminen mennessään vaikka pitäisi lopettaa.

    • jahavakeksi

      mullakin alkoi toi sama joskus kun olin 12 mutta en ikinä kunnolla "oppinut anorektikoksi". Mä ajattelin että en vaan pysty laihduttaan koska ei oo tarpeeks itskuria jne jne..Mutta viime aikoina oon vaan jotenkin tajunnu sen idean ja pystyn oleen syömättä vaikka kuinka kauan. Mä tunnustaudun pro-anaksi vaikka se onkin vähän noloa hommaa..pari ekaa päivää syömättä on aika pahoja, tiedän, mutta sit sen jälkeen sitä nälkää ei kauheesti enää ees tunne. Jos kaipaat ana kaveria voit antaa mesen :) ?

      • possuli900

        Mun sähköposti on [email protected] mutta voin antaa mesen jos muhun otetaan vaan yhteyttä!ps;sama tavoite!


    • ddsa

      minäkin, muttei näköjään itsekuri riitä

      • Nelli15

        Tiedän, että se tosiaan menee niin, että tavoitepaino laskee koko ajan. Aina kun on saavuttanut jotain, yrittää vielä korkeammalle. Se vain menee niin. Itse sitä ei usein tajua, että huonosti tässä käy. Tulee ikään kuin sokeaksi seurauksille. SIinä ei ole mitään väärää, jos haluaa laihtua. Mutta kun laihduttaminen alkaa hallita elämää, on aika lopettaa.
        Joku voi sanoa, että olen minäkin puhumaan, koska itse olen tässä tilassa juuri nyt. Lasken tavoitepainoani koko ajan, vaikka tiedän, mitä tästä seuraa. Itselleni ei käynyt mitään sellaista, että olisin sokaistunut omasta vaarastani. Se vain menee näin, vaikka tiedän, ettei tässä käy hyvin. Herrajumala, olenkohan ihan sekoamassa. Mittani eivät ole muuhun ruumiin rakenteeseeni nähden enää normaalit. Olen lievästi alipainoinen. Ihannepainoni olisi kuulemma siinä 53 tai 54. Nyt painan 49. Tavoitteeksi olen laskenut 46 kiloa.
        Tälle ei mahda mitään, vaikka välillä pakotankin itseni syömään. En ole aivan laihduttamisen lumoissa, mutta yhä pitemmälle se menee.
        En halua sairastua. En halua anoreksiaa, enkä bulimiaa enkä mitään muutamaan, en tietenkään, herran tähden, mutta mikään ei vain auta. Ajattelen vain kaloreita, en pysty syömään mitään ellen tiedä että siinä on vähän kaloreita. SAnoisin tätä ennemmin ortoreksiaksi kuin anoreksiaksi juuri nyt, mutta kaikki tietävät, mihin tämäkin tie johtaa.
        Laihiksen aloittaessani olin mitoissa 159/60
        Nykyiset mitat: 49/160


      • azurro
        Nelli15 kirjoitti:

        Tiedän, että se tosiaan menee niin, että tavoitepaino laskee koko ajan. Aina kun on saavuttanut jotain, yrittää vielä korkeammalle. Se vain menee niin. Itse sitä ei usein tajua, että huonosti tässä käy. Tulee ikään kuin sokeaksi seurauksille. SIinä ei ole mitään väärää, jos haluaa laihtua. Mutta kun laihduttaminen alkaa hallita elämää, on aika lopettaa.
        Joku voi sanoa, että olen minäkin puhumaan, koska itse olen tässä tilassa juuri nyt. Lasken tavoitepainoani koko ajan, vaikka tiedän, mitä tästä seuraa. Itselleni ei käynyt mitään sellaista, että olisin sokaistunut omasta vaarastani. Se vain menee näin, vaikka tiedän, ettei tässä käy hyvin. Herrajumala, olenkohan ihan sekoamassa. Mittani eivät ole muuhun ruumiin rakenteeseeni nähden enää normaalit. Olen lievästi alipainoinen. Ihannepainoni olisi kuulemma siinä 53 tai 54. Nyt painan 49. Tavoitteeksi olen laskenut 46 kiloa.
        Tälle ei mahda mitään, vaikka välillä pakotankin itseni syömään. En ole aivan laihduttamisen lumoissa, mutta yhä pitemmälle se menee.
        En halua sairastua. En halua anoreksiaa, enkä bulimiaa enkä mitään muutamaan, en tietenkään, herran tähden, mutta mikään ei vain auta. Ajattelen vain kaloreita, en pysty syömään mitään ellen tiedä että siinä on vähän kaloreita. SAnoisin tätä ennemmin ortoreksiaksi kuin anoreksiaksi juuri nyt, mutta kaikki tietävät, mihin tämäkin tie johtaa.
        Laihiksen aloittaessani olin mitoissa 159/60
        Nykyiset mitat: 49/160

        laihiksesi on kestänyt?


      • Nelly15
        azurro kirjoitti:

        laihiksesi on kestänyt?

        Abouttiarallaa helmikuun loppu puolella kai aloitin... Ensin ei lähtenyt mitään, mutta sitten alkoivat kilot karista. Kesälomalla olen laihtunut noin 8 kiloa.

        Ah, ja tosiaan... Tätä nykyä 160/46. Anoreksia todettu, laihduin 45 kiloon, ennen kuin sain apua. Menkkoja ei ole aikoihin ollut, tukkaa lähtee, ''turkkia'' työntynyt esiin...

        Toivo paremmasta pilkottaa sateen läpi. En voi uskoa, mitä olen itselleni tehnyt.

        Minä plussaan kaikkeen: Anoreksia EI AINOASTAAN LAIHDUTA. Se tekee PALJON muutakin. Pääasiassa itseasiassa pitäisin sitä MIELENHÄIRIÖNÄ. Siinä menee mielenrauha, itsetunto ja Luoja ties mitä... Kuten minulle niin monta kertaa on sanottu: Älkää leikkikö terveydellänne!

        Jos lukee aikaisempaa postaustani, näkee, kuinka minäkin tulin lopulta joten kuten järkiini. Pelkään koko ajan, että päässä taas naksahtaa ja kilot taas karisee... Muuttui ääni lopulta minunkin kellossani, toivottavasti lopullisesti.


    • SAHIAH

      Nii. Mitenhän mä tän alottasin.
      Sama jutska, haluisin laihtua. Ja paljon.
      Ja huomio, mulla sitä tarvetta on ihan oikeasti.
      Perseeseen tunkeutukoon ne jotka sanoo et on läskejä kun koko on semmone kakskytneljä! Mullei oo ollu sillä tavalla vaikeuksia hommata vaatteita, kyllä löytyy aina jonkunlaista, mutta arvaa tekiskö mieli kokeilla niitä pienimpiä farkkuja, mahtua niihin, näyttää niissä hyviltä? Tai hupparia käyttää niin ettei maha korostu puolen metrin päässä tisseistä.
      Mä oon alkanu nyt jonkin verran liikkumaan ja ehkä syömään terveellisemmin, ennen mulla ei ollut mitään kiinnostusta. Ei mulla ollu myöskään pakkomiellettä näyttää edes joltain, niinku sanoit, edes siedettävältä. Söin mitä huvitti. Ihailen vanhoja kuvia ku niissä oon hoikka. Nykyään mulla vaan tulee läskiä joka paikasta.

      Naisessa pitää olla jotain mistä ottaa kiinni.
      Naisessa pitää olla KURVEJA !!! Ihan oikeesti.
      En nyt ala tässä yhen aikaan yöllä kertomaan lisää tästä mun tilanteesta, haluisin vaan sanoo just sulle että älä ajattele sitä liikaa. Lopeta niiden julkkisten kuvien katsominen, niihin on kuvienmuokkaajat pistäny likaset sormensa, ne on taiteilijoita. Ne tekee siihen ruudulle vaan sitä mitä haluaa nähdä, likaista seki, mutta nykytekniikkaa. Ei oo täydellistä ihmistä ollu eikä tuu olemaan. Täydellisiä niistä lähes täydellisistä tehään just tietsikalla, joten lopeta sen miettiminen. Mun pitäis tehdä kai sama.
      Mä aattelin kyllä olla tän illan ja huomisen kokonaan syömättä mutta taidan miettiä uudemman kerran.
      Eilen näin mielestäni kauniin naisen kaupungilla ja aattelin että tollaselta, terveeltä mä haluan näyttää. Sillä oli kai jotain ylimäärästä kans, mutta mun mielestä hän oli superkaunis. Ja sitä mä oon tänään miettiny useempaan otteeseen ja tuntuu peilin eessä paremmalta.

      Kuinka monta kertaa päivässä te meette sivuittain peilin eteen ja katotte miten ohut se linja siinä on. Tai tarkkailette persettä ja pohkeita ja pakaroita? Käsivarsia ja MAHAA eestä, takaa, kokonaisuutta vaikka saaaatana mistä.

      Kuinka monta kertaa päivässä, mä vaan kysyn.
      Enemmän kuin miehet ajattelee seksiä.

    • porkkanalettu

      Ymmärrätkö tosiaan mitä syömishäiriö on? Ei se tarkoita vain sitä, että laihtuu..se tuo mukanaan niin paljon muutakin.
      Kun yläasteella aloin "vähän kiinteyttämään" en edes tiennyt anorkeksiasta juuri mitään. Kiinteytys johti 10 kilon laihdutukseen ja BMI:ni oli 14. Kuulostaa mahtavalta?
      Väsymys oli aivan valtava ja jatkuvasti pyörrytti. Aloin olla tosi masentunut ja etäännyin perheestäni ja ystävistäni. Paleleminen oli todella inhottavaa; en pystynyt keskittymään mihinkään, kun tärisin koko ajan ja sormet sinertivät. Nukkumaan meneminen oli kaikkein kammottavinta, kun kaksi peittoa ja villavaatteetkaan ei auttanu. Hiukset alkoivat lähteä ja hävetti olla kavereiden/sukulaisten luona, kun sohvat olivat minun takia ihan täynnä hiuksia. Ihoni oli harmahtava ja posket lommolla. Ehkäpä kaikkein inhottavinta oli kuitenkin se, kun "turkki" alkoi kasvaa; viikset, rinta -ja selkäkarvat, erittäin tuuheat käsikarvat, reidet ja jopa navan alle semmoinen "karvaviiva" joka joillakin miehillä kasvaa. En edes tajunnut sen johtuvan painostani, ennen kuin lääkäri kertoi.
      Laihuus ei ole tie onneen tai menestykseen! Anoreksia ei ole ikinä tyytyväinen, vaan se haluaa aina vain lisää ja lisää ja lopulta vie hengen.

    • possuli900

      En tiä mikä mul on mut haluisin laihtuu saada esim,anoreksian ja laihdutuskaverin mun mitat on 160/44 mutta silti oon 12 vuotias, ja aina kun on joku paita,bikinit yms...suojaan ettei maha näy oon alipainoinen mutta silti haluun laihtua taidan olla saamassa sitä anoreksiaa jo mutta syön vaan silti kirjoitan tätä viestiä klo 13,40 ja en ole syönyt mitään ja roikkunut netis kattelee kuvii ja keskusteluita ja etsin tyttöi jotka tuntee samoin ja haluis anoks tai joksikin ja pitäis muhun yhteyttä tässä mun sähköposti [email protected] ja voin sit antaa mesen jos muhun otetaan yhteyttä!ph-liis!

      • possuli900

        Anteeks tiedän että noi viestit voi loukata teitä joilla on oikeasti paha sairaus mutta muo haukutaan lihavaksi ja niin päin pois !anteeks vielä kerran kaikille ketä toi äskenen loukkaa!


      • ¤Cassie¤
        possuli900 kirjoitti:

        Anteeks tiedän että noi viestit voi loukata teitä joilla on oikeasti paha sairaus mutta muo haukutaan lihavaksi ja niin päin pois !anteeks vielä kerran kaikille ketä toi äskenen loukkaa!

        Anoreksia ei ole laihdutuskuuri! Kun laituu kolme kiloa, haluaa laihtua viisi kiloa ja kun on laihtunut viisi, haluaa laihtua kymmenen. En ole itse tätä kokenut, mutta ihmiset puhuvat aika paljon.


      • lolsd
        possuli900 kirjoitti:

        Anteeks tiedän että noi viestit voi loukata teitä joilla on oikeasti paha sairaus mutta muo haukutaan lihavaksi ja niin päin pois !anteeks vielä kerran kaikille ketä toi äskenen loukkaa!

        en usko et sul o mitää anoreksiaa kosk ei yleensä anorektikot sano ittee tai tajuu et o alipainoinen :p

        ps. jos kenties oot nyt alipainoinen nii syö vaa terveellisesti ja liiku oot iha vrm laiha niiku malli (;


    • RuisleipäJogurtti

      en oo anorektikko tai siis en ainakaa usko ;O olen viime kesästä laihtunut 6 kiloo eli siis ennen painoin 43 ja olin jtn 152 ja nyht se on 37 ja 155 ´siitä asti olen syönyt 1 ruis leipää ja 2 lasia rasvatonta vanilia joqurttia enne söin karkkii ja kaikkee paskaa ;S nyt on kivempaa ja voinkin iha hyvin... teen 400/500 vatsalihasta joka päviä sekä pyöräilen 6 kilometriä mul on tooosi hoikka lantio ja joku sano et mul on anorektikon maha ;SS mut i like my new body :)

    • liiannuori

      Mun mielestä ei oo ihmekkään, ettet oo onnistunu laihdutuksessas. Koska paastoomisen jälkeen tulee usei helposti ahmittua, eikä ahmiminen varsinkaan paastoomisen aiheuttaman hidastuneen aineenvaihdunnan kans laihduta.

      Sun kannattais koittaa laihduttaa terveellisesti jos haluat laihtua. Eli liikuntaa sopivasti ja ruokaa riittävästi.

      • Anoratzuka

        Vanha topic, mutta tahdon sanoa oman mielipiteeni.

        Edelleenkin niille onnettomille tyttö-raukoille, jotka toivovat anoreksiaa vain siksi että ovat normaalipainoisia, uskokaa jo, ettei syömishäiriö ole mikään ratkaisu. Siinä menee kaikki. Ihan kaikki.
        Itse olin ennen syömishäiriötä vielä ihan normaalipainoinen terve tyttö, jolla oli kavereita joiden kanssa pidettiin aina välillä illanistujaisia ja syötiin karkkia. Join oikein mielelläni energiajuomaakin. Ruoanlaitosta en perustanut toisaalta lainkaan. Kyllähän aina oli niitä irvailijoita, jotka vihjasivat että kannattaisiko laihtua- jos olisin tiennyt paremmin, olisin todennut että ei kannata.

        Nykyään sitten olen sairaalloinen pieni tyttö, jolla ei ole enää kavereita. Ystävät säikähtivät syömishäiriötäni ja jäin yksin. Karkkia tekee mieli, mutta en saata syödä. Edes kaikista kevyimmät ruoat eivät mene alas. Porkkanaa saatan järsiä, mutta siitäkin tulee katkera olo. Ruoan laitto tuntuu ainoalta ilolta elämässäni- itsehän en sitä tietenkään maistakaan, mutta onko mitään ihanempaa kuin katsella miten muut syövät? Päässä huutaa vain jatkuvasti ääni, joka syyttää syömisestä, haukkuu läskiksi ja ylipainoiseksi. Peiliin katsominen sattuu enemmän kuin mikään.

        Jokaisen päivän päätteeksi vannon, että nyt tämä saa riittää. Vannon että HUOMENNA minä alan syömään enkä enää ahmi/oksenna. Itken itseni uneen kykenemättä siltikään syömään.

        Vuodatukseltahan tämä kuulostaa, mutta HaluanAnoreksianTaiBulimian-puheet saavat minut vain niin *elvetin vihaisiksi. En saata uskoa, että kukaan haluaisi ikinä vaihtaa elämäänsä minun kanssani. Mutta tätä Anoreksian ja Bulimian kanssa eläminen vain on- yksinäistä, seurana vain ruoka, jota samaan aikaan vihaa sydämensä pohjasta ja rakastaa enemmän kuin mitään muuta.

        Ymmärtäkää, ettei syömishäiriön sairastamisessa ole mitään hienoa, ei mitään ihailtavaa. On vain heikko ihminen, joka ei kykene muuta ajattelemaan kuin ruokaa. Hyvässä tai pahassa. Kuinka monta kertaa minullekin on vain kikatettu, kun tulen silmät turvoksissa ja täristen ulos vessasta oksentamasta.


    • asdfgfodijgrdpöf

      miten joku voi haluta syömishäiriön...

      • joskus vielä laiha

        Minäkin halusin syömishäiriön, mutta siihen puututtiin. olin 171/67 ja en kestänyt kroppaani enää. Laihdutin 55 kiloon asti, mutta sitten psykiatri jolla käyn muista syistä, pakotti lopettamaan ja uhkaili lihotuslääkkeillä. 55 kiloon jäätiin, vaikka olisin halunnut pudottaa vielä ainakin 5 kiloa. 171/ alle 50 kg olisivat olleet unelmamitat.

        Mutta minulle ei ehtinyt tulla sh'ta, tiedän sen koska niistä aina sanotaan että ne ovat helvettiä. Laihtuminen oli mahtavaa. Ja jos joskus pääsen muista psyykelääkkeistä eroon (lääkäri perusteli että ne ei imeydy kunnolla jos laihdutan laihaksi), laihduitan alle 50 kiloon! Kai minä sitten olen ns. Wannarektikko


    • xylitolia

      mä toivoin ite joskus että mulla olis yömishäiriö jotta laihtuisin. Totuus on että sillon ku on vähä muotoja ni on paljo onnellisempi ku tämmösenä lautana. Haluun tästä helvetistä ite pois. Älä sä liity meidän seuraan jotka siitä kärsii. sä pystyt vielä saamaan apua. Se ei oo viel liian myöhästä : )
      Antaisin mielellää mese ossan mut en haluu että kaikki näkee sen tääl : /

      • cadeee

        Kaikille ketkä eivät ole vielä kokeneet syömishäiriötä niin ei kannata ryhtyäkään koko touhuun. Aluks luulee voivansa vaan laihduttaa ja pitää sen kurissa, mutta lopulta se ei menkään niin. Ite oon sairastanu 5 vuotta. Ajattelen aina aikaa ennen anoreksiaa; pidin itteäni kauniina ja hoikkana, olin normaalipainoinen ja miesehdokkaita riitti sekä kehuja. Nyt en pidä itestäni ollenkaan enkä näe itteeni kauniina.. Vihaan vartaloani ja pidän niin läskinä, etten toisinaan pääse itekemättä ulos ovesta.. en nauti mistään ja pakko silti kontrolloida syömistä..en pysty päästämään irtikään.. mikähän elämä sellanen on.. Kavereita on kurja nähdä, kun aina tarjolla on ruokia! ahdistun kamalasti..
        Eräs tuttu kuolikin syömishäiriöön hiljattain vaikka oli jo päässyt normaalipainoon ja päättänyt parantua. Sellaistako tahdotte..tiedätte sitten myöhemmin mitä tarkoitin, jos jatkatte.


      • Mielummin treenausta
        cadeee kirjoitti:

        Kaikille ketkä eivät ole vielä kokeneet syömishäiriötä niin ei kannata ryhtyäkään koko touhuun. Aluks luulee voivansa vaan laihduttaa ja pitää sen kurissa, mutta lopulta se ei menkään niin. Ite oon sairastanu 5 vuotta. Ajattelen aina aikaa ennen anoreksiaa; pidin itteäni kauniina ja hoikkana, olin normaalipainoinen ja miesehdokkaita riitti sekä kehuja. Nyt en pidä itestäni ollenkaan enkä näe itteeni kauniina.. Vihaan vartaloani ja pidän niin läskinä, etten toisinaan pääse itekemättä ulos ovesta.. en nauti mistään ja pakko silti kontrolloida syömistä..en pysty päästämään irtikään.. mikähän elämä sellanen on.. Kavereita on kurja nähdä, kun aina tarjolla on ruokia! ahdistun kamalasti..
        Eräs tuttu kuolikin syömishäiriöön hiljattain vaikka oli jo päässyt normaalipainoon ja päättänyt parantua. Sellaistako tahdotte..tiedätte sitten myöhemmin mitä tarkoitin, jos jatkatte.

        Laihuus on rumaa, jos se on hankittu syömättömyydellä. Laihoilla malleilla saattaa olla selluliittiä ja löllyävä perse silti vaikka rasvaa ei kehossa juurikaan ole. Paljon kauniimpaa on kun hankkii laihuuden oikealla ruokavaliolla ja liikunnalla. Mielestäni se on laiskuutta, jos mielummin onsyömättä eikä jaksa yrittää treenata ja syödä oikein (pyytää ravitsemusterapeutilta neuvoja ja hankkii personal trainerin). Laihtuminen on helppoa, kun on itsekuria ja halua tehdä se terveellisesti. Terveelliset elämäntavat on helppoja, kun opettelee syömään säännöllisesti. Energiaakin riittää. Pojatkin tykkää enemmän terveellisesti hoikista, kuin väärällä tavalla hankitusta hoikkuudesta. Onko se sitten hauskaa, kun ei jaksa liikkua ja koko ajan väsyttää ja paleltaa? En usko.


    • ....

      ei anoreksia ja bulimia oo laihdutuskuuri, vaan sairaus. turha sitä on kieltää, etteikö laihtumisest tulis helvetin hyvä olo, mut eipä se oo sen arvosta ku tärkeimmät ihmissuhteet tuhoutuu, tulevaisuus näyttää paskaläjält, oma fysiikka ja psyyke pettää. ite sairastuin suht kolme vuotta sitte, kesti vuoden myöntää tää sairaus vaikka kuulin siit lähes päivittäin, ja sinä aikan välit kavereihin alko kuihtuu ja poikakaveri jätti, koska olin niin vihanen ja väsyny enkä suostunu syömään. sen jälkeen en oo paljoo muuta tehny ku yrittäny parantuu, anoreksia on vaihtun epämääräseks ahmimishäiriöks, rahat menee laksatiiveihin ku ruoansulatus ei enää pelaa, ja fysiikka pettää. pelkkä vaa'an näkeminen satuttaa, vihaan jokaist joka yrittää laihduttaa (etenki, koska on niitten vika, et mä sairastuin, ei mul mitään ongelmaa olis ellei ne olis alkan skitsoilla mun luonnollisest laihtumisest, saatanan kateelliset ämmät) ja vihaan itteäni, koska aiheutan jatkuvaa huolta vanhemmilleni. tai äidille, iskälle oon vihanen koska se kuvittelee, et voin ja haluun syödä mitä tahansa ja vaan pelleilen.

      sekavaa tää teksti, mut älä rupee leikkimään. ymmärrän kyl, jos tahot laihtuu, mut ellet oo jo sairastunu, tee se terveel taval. se mitä teet nyt, voi seurata sua lopun elämääs, ja tuskin tahot kamppailla ruoan ja minäkuvas kans lopun ikääs. elämäs on niin paljon muutaki, ja loppupeleis tosi vähän ihmisii, ketkä pysyy vierellä vaikka mikä olis, enkä usko, et tahot satuttaa niitä. laihat ihmiset voi olla kauniit, mut se miten ne on ulkonäkönsä hankkinu, ei välttämättä oo kaunista.

    • kisu 121212

      ystävä hyvä ongelmasi on tuo paha olo joka ajaa ylensyömään. Sairastin itse bediä n 20 vuotta. nyt olen kokonaan parantunut. Muutamia nopeita konsteja kun on paha olla voi itkeä, rukoilla, nukkua mitä muuta tahansa mutta ei syömään. Aikanaa saat vastauksen. Mulle ratkaisevaa oli jatkuvasta laihduttamisesta pääseminen, uskoon tulo ja lapsen syntymä.

      • Mmm, vatsa täynnä

        xD Ah, kiitos kaikille usean päivän viihdepaketista!

        Ihanaa olla kaunis, hyväkuntoinen ja syödä kaikkiea mitä huvittaa. Tänään lounaalla söin simpukkapastaa ja join valkoviiniä valkoisen leivän kanssa. Illalla varmaankin pihviä luvassa. Njam! Harmittaa vain, kun en ole päässyt ostamaan suklaata ja limpparia, mutta varmaankin lähden oikein herkkuostoksille huomenna. Ainakin erilaisia juustoja lähtee mukaan, sipsejä, karkkia, limpparia, viiniä ja olutta.

        Takapuoli, vatsalihakset ja hauikset ovat viimeaikoina kiinteytyneet mukavasti. Ja arvatkaas, rakkaat lapset, mikä on minun laihdutusvinkkini? TYÖN TEKO!

        Vaakaa en edes omista, enkä ole moneen vuoteen painoani mitannut. Olen normaali ja lihakseni näkyvät selvästi ihon alla. Rinnat ovat kiinteät ja kauniit, hiukset paksut ja kaikkialla, minne menen, miehet yrittävät iskeä.

        Voiko elämä olla enää ihanampaa!


    • nannnnnnna

      älä hullu haluu anoreksiaaa !! oon itse sairastanu anoreksiaa ja jouduin olee vaan sairaalassa ja tuntu et oisin kuollu.. ja oli oikeesti todella lähellä et en kuollu.. sun täytyy vaan hyväksyy se minkä kokonen oot . oon itekki nyt hiukan liian lihava, enkä väitä et sä olisit liian lihava, mut niin oon itekki lihava nyt ja oon tosi onnellinen siitä koska en haluu kokee anoreksiaa oikeesti enää uudelleen. ja jos sä todella haluut laihtuu ni sun vaan täytyy ottaa ittees niskasta kii ja syödä terveellisesti. mä aloitin sen laihduttamisen siten että en syönyt ilta kuuden jälkeen mitään ja liikuin hyvin ja join paljon kylmää vettä. ja tietysti söin terveellisesti mut se lähti vähän käsistä ja lopetin syömisen ja tuli anoreksia...
      kannattaa aina pitää hyvää huolta terveydestään.

    • just me :)

      hheii! Ymmärrän huolenaiheesi, mutta kerron oman tarinani ja mielipiteeni. Noin vuosi sitten olin ihan hoikka ja sopusuhtainen nuori.Kunnes kaverini alkoivat puhumaan heidän syömishäiriöistään, aloin itsekkin tuntea olevani lihava.Aloin liikkua hulluna ja jätin kokonaisia aterioita väliin ja jäin tähän kierteeseen koukkuun.Huomasin itse olevani sairas kun ajattelin näitä asioita,minut todettiin hieman alipainoiseksi,mutta en välittänyt siitä ja jatkoin vain, olin 13 vuotta ja painoin 34kg, ajattelin myös että minusta kiinnostuttaisiin tällöin enemmän.Nyt on kulunut siis vuosi aikaa ja olen yli 10kg painavampi ja hyvässä kunnossa,vaikka vieläkin joskus ajattelen olevani muita lihavempi, tiedän että jokainen on omanlaisensa, ja kauneus on myös sisäistä ei vain ulkoista! Nyt minulla on enemmän kavereita,koska en pyöri enää vain oman pikku mailmani ympärillä!

    • sairas?

      mulla aikapaljo sama juttu.. sillo varsinki ku ahistaa nii haluaa vaan oksentaa..

    • supersaara

      Mulla ihan sama juttu!Pakko laihtuu, oon iha vitu paksu

      • Jacubzzz

        Ootko psyykkisesti ihan terve? Kannattas ehkä hankkia apua ehkäpä jostain mielisairaalasta.


    • laihako

      Mullakin on monesti käyny mielessä, että haluaisin olla anorektikon laiha. Alipainoisilla vaatteet istuu niin nätisti. Oon normaalipainoinen, mutta silti tunnet itseni lihavaksi. En voi katsoa itseäni peilistä, sillä olen mielestäni ruma ja lihava. Kaikki tutut sanovat laihaksi, mutta ajattelen että he vain valehtelevat minulle. Ala-aste ikäisenä olin hieman ylipainoinen. Kun katson sen ajan valokuvia, häpeän itseäni. Silloin tulee tunne, että nyt on pakko tarkkailla mitä syö ja käydä lenkillä. Onnistuin pudottamaan painoa ennen yläasteelle menoa normaalipainoiseksi. Haluaisin taas aloittaa saman uudelleen, painon pudotuksen.
      Mulla on kavereita, joista osa on alipainosia. Mun bestis on myös alipainonen. Se puhuu koko ajan sen painosta ja syömisestä. Tunnen itseni heidän seurassaan todella lihavaksi. He huomauttavat joskus mun kamulle, että voisit syödä vähemmän...Painoo mun bestiksellä on 40 kiloa ja itselläni on 63 kiloa. Haluaisin todella olla ainakin 56 kilon painonen. En pysty kuitenkaan pudottamaan painoa, koska mun vanhemmat alkaa heti epäillä laihdutusta, jos esim. syön terveellisesti tai käyn lenkillä.
      Mieluummin olen alipainoinen kuin tälläinen läski normaalipainoinen. Olen myös alkanut katsomaan anoreksiaan liittyviä videoita ja nettisivuja sekä telkkarista erilaisia malliohjelmia. Mallit ovat niin ihanan laihoja.

      • Lumia77

        Ihan sairasta toivoa anoreksiaa. Se on helvetti, johon voi kuolla. Rakas ystäväni ei jaksanut enää, anoreksiaa takana hänellä ihan liian monta vuotta. Itse selvisin, kaikki eivät. Jos kuolla haluatte, on siihen nopeampiakin tapoja kuin anoreksia. Ja jos laihtua haluatte, niin käykää ravitsemusterapeutilla tai vastaavalla ammattilaisella tsekkauttamassa ruokavalionne.

        Anoreksia on saanut jo liian monta ihmistä... Ei se ole pelkästään elämää ihanan hoikkana ja laihana, se on jatkuvaa väsymystä, häpeää, palelua, rytmihäiriöitä, huolissaan olevia omaisia, ja ehkä lopulta haudalla itsevä äiti...


      • peloissaan
        Lumia77 kirjoitti:

        Ihan sairasta toivoa anoreksiaa. Se on helvetti, johon voi kuolla. Rakas ystäväni ei jaksanut enää, anoreksiaa takana hänellä ihan liian monta vuotta. Itse selvisin, kaikki eivät. Jos kuolla haluatte, on siihen nopeampiakin tapoja kuin anoreksia. Ja jos laihtua haluatte, niin käykää ravitsemusterapeutilla tai vastaavalla ammattilaisella tsekkauttamassa ruokavalionne.

        Anoreksia on saanut jo liian monta ihmistä... Ei se ole pelkästään elämää ihanan hoikkana ja laihana, se on jatkuvaa väsymystä, häpeää, palelua, rytmihäiriöitä, huolissaan olevia omaisia, ja ehkä lopulta haudalla itsevä äiti...

        Pelottavaa että tosi monet oikeesti toivoo sairastuvansa anoreksiaan.. Itse en oikeastaan myönnä sairastavani, bulimiaa tosin myönnän, 1,5h tällä hetkellä takana, eikä todellakaan mitään harvoin oksentelua. Se jos mikä on sairasta.. Ahmia ja oksentaa, käyttää kaikki rahat ruokaan, kuluttaa kaikki liikenevä aika syömiseen ja oksentamiseen ja sen jälkeen paikkojen siivoamiseen.. No sain lopetettua oksentamisen ja ahminnan lähes kokonaan tuossa reilu 3kk sitten, olo on erittäin paljon parempi. Pari kertaa on tullut repsahdettua, mutta en uskonukkaan että se olis niin helppoa.. Oksentelun loputtua olen siis laihtunut vielä vaan lisää.. about 6kg.. näytän kamalalta.. rasva% on aivan liian matala, urheilen PALJON.. Syön superterveellisesti ja kuitenkin suht terveellisesti. Silti tavoitepaino tippuu koko ajan, laihdutan vaan kokoajan, vaikken tahtoisi.. Mutta se pieni jokin tahtoo. Ja laihduttaa. Ahdistun jos paino on noussut 100g vaikka olisin puolituntia sitten päättänyt että nyt pidän painon tässä tai nostan sitä vähän. Pelkään mitä musta on jäljellä esim. 3kk päästä? Vai onko mua enää ollenkaan?? Tää on pelottavaa. Enkä voi sille mitään. Se on joku muu kuka tekee näin mulle.. :( Älkää tahtoko anoreksiaa tai bulimiaa.. Ei se ole sen arvoista. En siltikkään nää itteeni tarpeeks laihana? Mutta silti ällöttävän laihana?? Kelatkaa..


      • peloissaan
        peloissaan kirjoitti:

        Pelottavaa että tosi monet oikeesti toivoo sairastuvansa anoreksiaan.. Itse en oikeastaan myönnä sairastavani, bulimiaa tosin myönnän, 1,5h tällä hetkellä takana, eikä todellakaan mitään harvoin oksentelua. Se jos mikä on sairasta.. Ahmia ja oksentaa, käyttää kaikki rahat ruokaan, kuluttaa kaikki liikenevä aika syömiseen ja oksentamiseen ja sen jälkeen paikkojen siivoamiseen.. No sain lopetettua oksentamisen ja ahminnan lähes kokonaan tuossa reilu 3kk sitten, olo on erittäin paljon parempi. Pari kertaa on tullut repsahdettua, mutta en uskonukkaan että se olis niin helppoa.. Oksentelun loputtua olen siis laihtunut vielä vaan lisää.. about 6kg.. näytän kamalalta.. rasva% on aivan liian matala, urheilen PALJON.. Syön superterveellisesti ja kuitenkin suht terveellisesti. Silti tavoitepaino tippuu koko ajan, laihdutan vaan kokoajan, vaikken tahtoisi.. Mutta se pieni jokin tahtoo. Ja laihduttaa. Ahdistun jos paino on noussut 100g vaikka olisin puolituntia sitten päättänyt että nyt pidän painon tässä tai nostan sitä vähän. Pelkään mitä musta on jäljellä esim. 3kk päästä? Vai onko mua enää ollenkaan?? Tää on pelottavaa. Enkä voi sille mitään. Se on joku muu kuka tekee näin mulle.. :( Älkää tahtoko anoreksiaa tai bulimiaa.. Ei se ole sen arvoista. En siltikkään nää itteeni tarpeeks laihana? Mutta silti ällöttävän laihana?? Kelatkaa..

        niin siis syön superterveellisesti mutta kuitenkin suht paljon ! :D joo aivosolutkin kuolee tän takii.. anteeks :D


    • ehehhei

      itse tiedän kokemuksen syvällä rintaäänellä eetä voi olla hoikka ja onnellinen, mutta anoreksian kanssa elämistä ei voi kutsua onneksi. On siis todellakin eri juttu, jos olet laiha tai anorektikko. Anorksia on pään sisällä, ei anna sinulle rauhaa ja ajatuksesi pyörivät samoissa asioissa. Itselläni näitä asioita oli liikunta, ruoka, kulutus, hyödyllisys, stressi tulevasta..... Entä jos huomenna onkin kauhea ilma enkä pääse lenkille tai entä jos minun täytyy mennä kokeisiin enkä pääsekään lenkille tai salille. Mitä jos joku tarjoaa minulle ruokaa, miten kieltäydyn... Nyt tajuan miten tyhmiä ajatuksia minulla on ollut, mutta siinä hetkessä ei voi ajatella mitään muuta kuin itseä. Anorektikot ovat yleensä siis todella itsekeskeisiä ihmisiä ja minulle ainakin oli kova paikka tajut, miten julmasti olin kohdellut muita ihmisiä. Et halua tätä, usko pois. Hnaki hoikkkuutesi jonkun muun tavan kautta. Hae vaikka apua kunto-ohjaajalta ja ravitsemusterapeutilta, mutta äläm etsi vienkkjä täältä...

    • still suffering

      Hei joo! MIKÄ MAHTAVA IDEA! anoreksia. Mä oon ruoka letkujen kautta selvinny elossa, käyny sen anoreksian tuottaman helvetin läpi. MITÄ VÄLIÄ OOTKO LAIHA KUN MAKAAT VAAN ETKÄ JAKSA TEHÄ MITÄÄN? TAI KUN OOT SAIRAALAN RUOKALETKUIS JA TIPUTUKSIS?

      mun lääkkeet nykyään maksaa vuodes yli 2000e joten ONNEA MATKAAN TOVERI! PILAAA ELÄMÄSI! maksa paljon siitä että haluat anoreksian. naurettavaa.

      Mutta vaikka olenkin ite kärsiny, kokenu kaiken sen tuskan MÄ EN SILTI HALUA PELASTAA SUN ELÄMÄÄ! HALUUN ETTÄ SÄ SAMAISTUT SIIHEN PASKAAN! HALUAN ETTÄ KOET KAIKEN MINKÄ MÄ KOIN! HALUUN ETTÄ MAKAAT SAIRAALASSA ITKEVÄ PERHE VIERELLÄS JA SÄ OOT NIIN SEKASIN JA TUSKISSAS JA SAIRAS ETTÄ HALUUT VAAN JA AINOASTAAN KUOLLA! sen jälkeen saat sanoo haluutko viel anoreksian

    • still suffering

      hei rakas viel sitä, et jos haluut kuolla viel, nii ota köysi tee hirtto solmu ripusta se johonki kattoos tai johonki koukuun ja potkase pöytä altas pois. KUOLET SILLÄ NOPEEMMIN JA KIVUTTOMAMMIN KUN ANOREKSIALLA!

      • bulimikko

        ei kukaan voi olla niin typerä että haluamalla haluaa sairauksia itselleen.huomaa että kirjoittajat ovat enimmäkseen vasta teinejä.
        itse sairastuin bulimiaan 20v sitten,enkä ole päässyt siitä vieläkään kokonaan irti.
        näin monen vuoden oksentelusta jäi pysyviä jälkiä kehooni.

        tukka oheni ja meni huonoon kuntoon,hampaat kärsineet kiillevaurioista ja etuhampaista osa murentunut..
        ääni mennyt möreäksi ja paljosta oksentelusta sylkirauhaset turvonneet ja välillä posket näyttäneet paksuilta.ja kokenut tosi noloja hetkiä,kun olen syönyt ihmisten edessä ja ruoka onkin tullut kohta takaisin lautaselle..enkä ole voinut sille mitään.
        raskaaksitulo oli vaikeaa,en tiedä oliko monen vuoden bulimialla siihen osuutta, raskausaikana oksentelin ns.luvalla ja paljon.neuvolassa epäilivät bulimiaa ja sanoivat että todennäk.oksennan synnyttäessäkin..ja niinhän siinä kävi.

        olen käynyt psykologilla,mutta siellä tuli olo,ettei ongelmaani oteta tosissaan.joten bulimia varjostaa todennäköisesti vielä kauan elämääni.
        bulimia on sairaus ,josta voi olla todella vaikeaa parantua.


    • Anatar

      Haluan laihtua, vaikka kuolla sillä tavalla.
      Olen koukussa tähän ajattelumaailmaan enkä osaisi kuvitella eläväni kuin "tavalliset" ihmiset, syöden 1500 kaloria päivässä!

    • SuperLäski

      Mulla on iha sama! Haluun laihtuu, vaikka se kehittyiski anorexiax tai miksikä vaa syömishäiriöks, ellei mulla jo semmosta ole. Pituutta on 170cm ja painan 53kg. Oon nyt tässä laihduttanu noin 3-4 viikkoo, ja oon laihtunu yhteensä 6 kiloa. Mun tavotepaino on 45-47kiloa, ja sinne on matkaa vielä 6-8kiloa. Ja sen aion saada pois. Kaikki sanoo että se on ihan liian vähän, mutta musta tuntuu että se on mulle just se sopiva paino. Nyt mun bmi on 18,3 ja sehän on just alipainon rajalla. Ei musta. Mä oon läski, ja just joku alipainonen on alle 40kiloo. Yli 50kilosta jättiläistä EI voida sanoa alipainoseksi. Jos ketään kiinostaa lukee mun blogii, se löytyy täältä: http://seeprastory.blogspot.com
      Oon just alottanu ton blogin, et siellä ei ole vielä paljoa, mutta jotain kyllä löytyy.

      Tsemppiä sulle!!

    • itsekuri on A ja O

      Sanoit et sulla ei riitä itsekuri ja tahto ja voima laihduttamiseen. Että aina murrut.
      Syömishäiriöt on nimenomaan itsekurista ja perfektionismista kiinni. Ettei vaan pysty muuta kun kituuttamaan itteään ja syömään ja liikkumaan sääntöjen mukaisesti. Ei syömishäiriötä vaan saada tosta noin vaan, se lähtee usein siitä että haluu olla täydellinen kaikin puolin, suorittaa myös ruoan suhteen. Joskus myös vaan se että lopettaa karkinsyönnin ja ajattelee parantavansa vähän elämäntapoja syömällä enemmän kasviksia, voi laukaista pitemmällä ajalla syömishäiriön...
      Neuvoisin sua vaan tekemään jonku terveen suunnitelman, ei mitään ett "en syö muuta kun salaattia "tms. Alotat vaikka alkuun karkki- ja suklaalakon, ei paha. Kasvatat itsekuria ja -hillintää, kyl se siitä.

    • ):

      olen 14 vuotias tyttö, ja olen noin 176 cm pitkä (en tosin ole aivan varma, saatan olla sentin pari pidempi) ja painan 84.5 kiloa. olen tosi epätoivoinen ja tahtoisin laihtua ainakin 10 kiloa. ihanne olisi 20. olen nyt parin päivän ajan ajatellut aloittaa jonkinlaisen "nälkäkuurin" eli aamupalalla en syö mitään, koulussa ihan vähän, päivällä syön yhden lämpimän aterian ja mitä normaalisti söisin, niin karsin siitä kaksi kolmas osaa ja illalla saatan syödä hieman. ajattelin koettaa oksennusta tässä joku päivä aterian jälkeen. olen todella epätoivoinen ja itsekin toivoisin sh:ta. tiedän sen riskit, kuten sydänkohtauksien mahdollisuudet, luuston rappeutumisen ja ihon tms huonoon kuntoon menemisen, mutta tällä hetkellä olen niin epätoivoinen etten välitä edes niistä.

      • Suhmuran Santra

        Miksi haluaisit itsellesi vakavan sairauden, josta et pääse eroon kuin vahvalla tahdolla, jota on vaikea saavuttaa ja mahdollisesti pitkäaikaisella hoidolla, joka sekään ei takaa parantumista.

        Ota googlella esim. karppaus, laihdut varmasti, kun vähennät nopeat hiilihydraatit minimiin, mieluummin kokonaan pois ja lisäät liikuntaa.

        Tavoittele tervettä itsetuntoa, kehoa ja mieltä, se palkitsee, sairastuminen vie täysin toiseen suuntaan!

        Onnea terveelle laihdutuksen tielle, se on terveellistä elämän hallintaa!


    • asdtrftgy
    • PERC

      .. ..AATANA kun oot tyhmä (anteeks, en tarkota tätä mut kuitenki). Älä hanki itsellesi anoreksiaa, vaan laihduta terveellisesti.
      Voit olla terveellisesti laiha, pyri siihen!!!
      .. Tai älä laihduta ollenkaan.

      .. Anoreksia tai bulimia ei ole leikin asia, itse olen 162/39kg ja parantumassa bulimareksiasta (not.)

    • tuppusa

      Koittakaa kaikki laihduttaa terveellisesti ja hitaasti, niin vaikeata kuin se onkin!!! Syömishäiriöt ovat koko loppuelämän vaiva, vaikka niistä "parantuisikin", niin ne vainoavat koko ajan ( huono hetki-> syömishäiriö nostaa päänsä ). En edes pahimmalle viholliselleni toivoisi mitään syöymishäiriötä, niin vaikeeta tää on!
      Oon ite "aloittanut" anoreksialla, jatkanut bulimialla ja nyt koitan päästä eroon "määrittelemättömästä syömishäiriöstä! Että näin!

    • JeEvLo

      Sairastin itse vuosia sitten anoreksiaa ja voin sanoa, ettei se kannata.. Elämäni on nyt ihan pirstaleina sen virheen takia että annoin sen viedä.. En ole voinut hetkeksikään rentoutua puntarin, tv.n katselun, syömisen tai minkään muunkaan yhteydessä, en edes vielä tänäkään päivänä. Ajattelen aina, paljonko kulutan, paljonko syön ja paljonko se vaikuttaa kehooni. Voisi sanoa että se vei minulta ihan kokonaan järjen! Nyt minulla on anemia, sillä lopetin lihan syömisen ja syön muutenkin vain 2 kertaa päivässä(all 1000kcal päivässä), pyörtyilen tämän tästä, mutta kidutan kehoani lakkaamatta silti. Sillon kuin sairastuin olin noin 16 vuotias. Jos olisin vain lakannut sen ylimääräisen mässäilyn ja liikkunut säännöllisesti, olisin henkisesti ja terveydeltäni nyt hyvässä kunnossa, mutta voisi sanoa että tuhosin osan elämästäni ja elinikä lyhenee vuosivuodelta, mitä edemmäs tässä mennään. Lisäksi jos välität ulkonäöstäsi, lopetat siihen paikkaan. Anorektikot vanhenee nopeampaa ja hiukset harvenevat jopa kolmanneksella alle vuodessa, niin minullekkin kävi. Ja bulimikot menettävät hampaansa jos oksentelu jatkuu kauemmin. On kokoajan kalpea, mustelmia tulee helposti, sairastuu helposti. Jos et pysty hallitsemaan syöntiä, niin et kyllä varmastikkaan pysty hallitsemaan anoreksiaakaan tai bulimiaa, lopulta huomaat olevasi aivan yksin, kun vetäydyt sairautesi kanssa. Kuka sinua silloin katsoo?
      Julkkikset eivät omaa anoreksiaa, he vain liikkuvat aktiivisesti ja hallitsevat mitä syövät, mutta he tarvitsevat energiaa näyttääkseen hyvältä , joten syövät sen määrän mikä on tarpeeksi. Keho tarvitsee elimistön ylläpitämiseen noin 1300kcal ja loput liikkumiseen, joten jos yleensä syöt 2000-2500kcal vähennät sen 1500-1700kcal ja hoikistut varmasti(vie noin puolivuotta pudottaa 6-12kiloa terveellisesti), mutta pysyt myös terveenä. Tätä ohjetta seuraavat japanilaiset naiset ja tytöt ja ovat hoikkia.
      Älkää hyvät nuoret tuhotko tulevaisuuttanne vain sen takia että haluatte jotain tähän ja nyt heti. Jättäkää roskaruat, seuratkaa ravitsemus ohjeita ja liikkukaa ja olette kauniita.

    • Hyiiii

      helkutti ku tuntuu ett oon i ha sairaan läski masentaaaaaaa oon 53/168 , kaikki koko ajan huomauttelee ooks sä vähä lihonu?( kaverit vanhemmat) no oikei vittu LAIHUTETAAN SITTEN!!!!!!!

    • Kidas

      Sä haluat syömishäiriön? Okei, siinä tapauksessa mä haluan syövän, diabeteksen ja harmaakaihin. Ihan oikeasti nyt herätys ihmiset. Syömishäiriöt on sairauksia. Sairauksia, joihin voi kuolla ja kuollaankin. Syömishäiriö on yhtä laihduttamis-, liikkumis- ja suorittamishelvettiä eikä siinä ole mitään ihailtavaa.

      Ei ole olemassa mitään nappulaa mistä voi vääntää syömishäiriön päälle, pois, päälle, pois, sitä mukaa kun itselle sopii. Et voi valita, että nyt voisin ottaa syömishäiriön että voisin laihtua 10 kiloa, ja sitten kun tavoite on saavutettu, voit jatkaa normaalia elämää. Kun ei se toimi niin.

      Syömishäiriö. On. Sairaus. Tätä kohtaa nyt vaan ei voi painottaa tarpeeksi. Se on _sairaus_ johon _sairastutaan_ ja josta voi parantua mutta johon voi myös kuolla. Syömishäiriö ei ole vain yksi tapa laihduttaa. Sinä et missään vaiheessa hallitse syömishäiriötä, vaan se hallitsee aina sinua.

      Loppuun voin vielä sanoa, että mua itseäni syömishäiriöisenä loukkaa enemmän kuin mikään, että terveet, normaalipainoiset ihmiset havittelevat sitä helvettiä, josta minä koitan pyristellä eroon. Että ihmiset, joita minä itse ihailen ja kadehdin ovat valmiita heittämään oman terveytensä roskiksen vain sen takia että "haluaa syömishäiriön". Juu-u, onhan se varmaan siistiä saada sanoa että "mulla on syömishäiriö", ja onhan se varmaan siisti ajatus että "woah kun minulla on syömishäiriö, laihdun joka päivä kaksi kiloa". Voisin tähän loppuun vielä jatkaa, millaista se oikeasti on, mutta taidanpa vain todeta pähkinänkuoressa että se on tätä - liikut niin kauan että et kirjaimellisesti pysty enää, et syö yhtään mitään, jos syötkin, tunnet mieletöntä ahdistusta, häpeää ja itseinhoa itseäsi kohtaan, jokainen haarukallinen on taistelu itseäsi ja sairauttasi vastaan, palelet jatkuvasti, pyörtyilet, joudut salailemaan oksentamista/liikkumista/syömättömyyttä koko ajan, monilla kaikki johtaa masennukseen, puhumattakaan nyt sydämen rytmihäiriöistä, et pysty enää nauttimaan mistään, saatat päätyä lapsettomaksi, kuukautiset jäävät, syrjäydyt ja eristäydyt koska kaikki aika menee liikkumiseen, obsessoidut oman painosi seuraamisesta. Ja tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin.

    • onniomena

      Tiedätkö, että syömättömyydessä on yksi ongelma: kieltäytyminen. Toinen suuri ongelma on nälkä.

      Jos kieltää itseltään jotain, houkutus siihen kasvaa. Jos lopettaa syömisen, nälkä tulee takaisin. Ja kun nälkä tulee takaisin syömättöyyden ansiosta, ahmii. Ja kun ahmii tulee huono omatunto ja lihonnut olo. Tästä syntyy kierre. Et ole tyytyväinen mihinkään!

      Oletko nyt tyytyväinen? Et. Olisitko tuolloin tyytyväinen? Et. Jos haluat tosissasi laihtua tee se turvallisesti. Syö tasaisesti ja liiku.

      PS. Tiedän mistä puhun.

      PSS. Miksi syömishäiriö on trendi? Se on henkinen helvetti. Tie onneen ei ole onnen tuhoamista. Sinä olet oman elämäsi onnen lähde.

    • .

      Järkytyin kun luin tätät kaikkea. Itse olen elänyt syömishäirin kanssa 12 vuotiaasta ja olen nyt lukiossa, eli pitkään, ja voin kertoa että tää on helvettiä josta on vaikee päästä pois. Enemmän kun mitää, haluisin olla normaali! ja elää. Painon joskus56 kg, ja siitäkin on niin kauan. Tätä nykyä 170/46 En muista enää milä tuntuu olla palelematta koko ajan, tai miltä näyttää kun varpaat ja sormet on oikean väriset, ilman etä tarvitsee mietiä joka päivä mitä syä tai tuntea huonoa omatuntoa yhdestä karkista. Siispä, älä aja itseäsi tähän, vaan hanki kero jollekin ajatuksistasi.

    • ======)

      en suosittele ! painosi putoaa muutenkin . älä hanki vaikeuksia itsellesi, joita ihan varmasti kadut myöhemmin . suosittelen mm. hiilihydraatitonta ruokavaliota !

    • minäkin.. -.-

      Mul on sama ongelma, mut en pysty kontrolloimaan syömistäni.. Aamulla en syö mtn enkä ruokailussakaa kauheest mut sit tuun katumapäälle jos oon syöny ja sit syön kotona ruoan ja iltapalan ja usein syön jtn ylimääräst ku tulee kauhee himo.. Ei pitäis mut haluisin anoreksian .. Oon siis 13w tyttö, 159cm/58-59kg.. Kauhee läski oikeesti.. -.- Söiskö purkkaa vaa päivän aikana ?? Sillä ainaki hämäis vatsaa ::D Joo mut oikeesti en kestä enää!! Vinkkejä?!

    • efjuu
    • regwer
    • 15v

      Olen 15vuotias tyttö156cm/39kg... alotin viime kesänä"dietin"jolloin söin vain pari omenaa päivässä.Kesän alussa painoin noin 54kg ja halusin vain pari kiloa pois,aluksi söin normaalisti jätin vain kaikki herkut pois ja liikuin paljon mutta pikkuhiljaa se meni siihen että annokseni pieneni ja pieneni ja liikunta lisääntyi.Loppu kesästä en voinut syödä kun vain sen pari omenaa koska jos söin enemmän oksensin kaiken pois.Kun kesä loppui ja painoin 34kg yritin alkaa syödä enemmän, mutta kun aloin syömään yhden aterian päivässä ukkini kuoli joka oli minulle todella rakas ja siitä se taas lähti. Nyt vain syön hirveästi kaikkea makeaa mutta en muuta ja kun huomaan että olen lihonut on pakko mennä oksentamaan ja näen itseni vieläkin hirmu läskinä vaikka tiedän sen että en ole. Olen joutunut monesti sairaalaan tiputukseen ja käyn terapiassa.Nyt jos saisin valita painaisin sen 50kg mielummin kuin eläisin tässä helvetissä.Jouduin ennen joulua lopettamaa rakkaan harrastukseni vaikka en itseni meilestä ole laihtunut juuri mitään. Olen myös menettänyt parhaat kaverini tämän takia koska ajattelen vain ruokaa.

      • oikeestisairas

        Kauheeta!!
        Ihan järkyttävää et joku voi haluta näin hirveen taudin! Sama kun haluis syövän itelleen! Oon ollu kauan anorektikkona ja en tiiä mitään hirveempää kun sen miltä tuntuu elää tälläses vankilas kokoajan. Tää ei oo mikään leikin asia, anoreksia on vakava sairaus ja sitä ei voi ymmärtää miten hirveetä se on ellei ite oo sitä kokenu. Se on jotain niin hirveetä!! Kukaan ei vois haluta ikinä anoreksiaa jos sais tietää miltä tuntuu olla anorektikko!!


    • MixedFairytale

      LUKEKAA!!!

      Ei tässä voi muuta kuin nauraa ihmisten tyhmyydelle.
      "Haluaa anoreksian tai bulimian!" XD

      Haluatko syövän tai leukemian? Saisiko olla luunmurtuma tai aivokasvain? Kävisikö tuntematon virus tai malaria? Flunssaa haluaisitko kovasti? Entä oksennustauti? Tahdotko halvaantua? Haluaisitko AIDSin / HIVin?

      Täällä olisi tyttö joka haluaisi luovuttaa masennuksen, ahdistuksen ja syömishäiriön jollekkin muulle! Olisitko valmis ottamaan ne minulta pois?

      PS. Olen laihtunut ja lihonnut syömishäiriön seurauksena. Välillä ahmin aivan liikaa ja välillä laihdutan ihan hulluna. Nyt olen pääasiassa laihtunut. Yhstävät ovat kaikoneet, koska en ruoan pelossa voi heidän kanssa aikaa viettää. Kouluun en aina uskalla lähteä. Minun on olla syömättä ja olen surullinen, koska en voi syödä.

      !!!

      On eriasia oletko jo sairastunut syömishäiriöön, mutta se ei vain näy sinulla vielä. Syömishäiriö ei ole vaan sitä että laihtuu. Joillekkin puhkeaa anoreksian jälkeen BED amimishäiriö, jonka seurauksena voi lihota huomattavan paljonkin. Osteoporoosi riski kasvaa, samoin lapsettomuuden. Kauniit hiuksesi ohentuvat ja irtoilevat. JOS HALUAT OLLA LAIHA TEE SE TAVALLA JOKA EI TAPA!
      En ainoastaan menetä vartaloani, menetän viimeiset järjellisyyden rippeet ja elämän halun.

      Jos haluat anoreksian tai bulimia tee itsemurha mielummin. Syömishäiriöt eivät ole sen parempiakaan vaihtoehtoja. Helvettiä ne ovat.

      AAMEN.

    • moivainsullekki

      nii toi on tommost haluumistD: mut entä sit ku sul on se anoreksia tai bulimia onks sit kiva joutuu tiputuksee ja kaiken maailman terapiaan sen takii ??????? ota nyt se järki kätee ennen ku on liian myöhäst. käy lenkillä, syö terveellisesti ja tee lihaskuntoo ei siihen muuta tertte !
      on niitäki pro anoja jotkai haluu anoreksian mut niil on jotain mielenterveys ongelmii varmaanki ku se et on laiha ei tunnu riittävän (en sitte yleistä tai hauku ketään, sanon vaan mikä on minun mielipiteeni asiasta )

    • muumipappa123

      Ei millään pahalla, mutta olet joko tyhmä tai idiootti. On ihan naurettavaa haluta itselleen jotain sairautta. Haluatko todellakin ajautua tällaiseen helvettiin, joka on täynnä valehtelua, oksentelua, itseinhoa ja yksinäisyyttä. Luut haurastuvat, hiukset tippuu, iho kuivuu, tulee finnejä, munuaiset ja sydän menee piloille, ummetus, kynnet lohkeilee. Lopulta joudut letkuihin, sun elintoiminnat heikkenee ja sitten kuolet vain pois. Voit sitten letkuissa ollessasi miettiä tuota naurettavaa ja lapsellista viestiäsi rauhassa, kun et muuhun pysty.

    • pau123

      aha. sä voit olla huolissas ku painat sen 73 kg.

    • tyttö97 tääl vaa..

      mul on iiiha sama! paitsi et siirrän koko aja et "huomen en syö ja meeen pitkälle lenkille jne" :( onks tää joku sairaus?

    • Moonpie

      Ahmin ja oksentelen. En haluaisi olla tässä tilanteessa.
      Elän pelossa, häpeässä ja itseinhossa.
      Älkää toivoko itsellenne sairautta.

    • bulimikko

      itkiskö vai nauraisko. En tiedä.
      Hlevetin idiootteja kaikki jotka haluavat syömishäiriön. SYÖMISHÄIRIÖTÄ EI "HOMMATA", SIIHEN SAIRASTUTAAN ja sitten siitä joko parantuu tai kuolee.
      Itken tälle tyhmyyden määrälle. Jumalauta.

    • TYTTÖNEN

      Hei oon 16 vuotias tyttä 163 pitkä ja painan 49 kiloa haluaisin kiinteyttää vatsaa kun en OIKEESTI oo mikää laiheliini vaikka kiloja ei oo paljoo onko vinkkejä ???

    • no...

      Hei! En tiiä oonko normaali painoinen... mielestäni olen vähän pullea ja painava :/ Olen 12v. n.170cm ja painan jtn 49kg... Joten sanokaa olenko normaali!!!

    • LÄSKI :(

      Hei! Oon 12v tyttö ja olen oikeasti lihava, nyt en halua kuulla yhtään kommenttia siitä että olisin hoikka yms. Kukaan ei tajua mun pahaa oloa siitä kuinka läski oon. Olen alkanut käymään lenkillä ja tekemään n.100-200 vatsaa päivässä, ja yritän olla syömättä koska tunnen oloni niin läskiksi. Oon n. 163cm ja painan 46-47kg, eli helvetin lihava. Aamulla yleensä juon vain kahvia pelkällä maidolla ja koulussa syön melkein joka päivä vaan näkkärin ja juon vettä. Mun tuska on kauhee ja itken aina ku katon itteeni peilistä ja mietin et, miks en voi olla laiha.. Mun tavotepaino on sellaset 42-23kg. Kävin syksyllä terkkarilla ja silloin painoin 51.2kg ja olin pitkä 160cm , silloin pidin itteeni normaalina ja ajattelin että oon laiha, mut nyt asiat on ihan toisin, huomaan kyllä ittekki sen et oon laihtunu koska mun jotkut housut on mulle liian isoja vyötäröltä ja oon myös tajunnu sen et mun rinnat on paljon pienemmät, mitä silloin ku painoin sen 51kg, ja näyttää se vaakaki pienenpää lukua, mut ei se tee musta laihaa, koska sisimmässä tiiän sen et oon lihava ja ylipainonen vaikka mun BMI on sen jtn 17, mut mitä sitte, ei se tee musta laihaa. Kaikki mun kaverit sanoo et oot laiha ja yms, vanhemmat sanoo et oot vähän alipainone, mut vitut, kukaa ei tajuu et oon yksinkertasesti LÄSKI ja kai sit oon sairas, ku toivon ittelleni anoreksiaa, mut jaa mielimmin anorektikko ku läski paska(: Joo'o tulin vaa kertoo huvikseni ittestäni jotain, ja muuten niit laihutusvinkkei voi antaa, kiitos! (:

    • AnoreksiaaSairastava

      Itse sairastan anoreksiaa, ja en todellakaan ole iloinen siitä.

    • fuckyouana

      ensiks haluan sanoo että sää voit ihan hyvin laihtua vaikka 10kg, mutta vaan terveellisellä tavalla ja hyvin todennäköisesti kilot ei tule heti takasin, niinkun usein just jollakin tollasella 200kcal per day-dieetillä pudotettu paino tuppaa kertymään takasin, kun palaa takasin normaaliin ruokailuun. ja jos kerran tykkäät liikkua, niin kannattaa vaan välttää se anoreksia ja bulimia, ja syödä se vähintään 1200kcal päivässä ja liikkua sen verran kun haluat. jos syöt hirveän pieniä määriä päivässä niin varmasti rupeat ahmimaan illalla - tiedän mistä puhun - mulla on kohta vuoden verran ollut syömishäiriö (EDNOS -> anoreksia) ja jos voisin kääntää aikaa takasin viime kesään, millon alotin laihduttaa epäterveellisesti, tekisin kaiken toisin, koska anoreksian mukana tuli masennus, ja ne kaks sairautta ei kovin ihku yhdistelmä ole! usko mua, kadut myöhemmin jos rupeet joka aterian jälkeen oksentamaan tai jätät syömättä.

    • ....

      sairastan anoreksiaa ja painoin noin vuosi sitten 90kg kun olin masentunu eli mulla oli pulimia! Ja olen siis 14v ja ei mennyt kun 5kk, niin laihduin 57kg ja sekin oli anoreksian ansiota! ajattelin et kun oon laihtunu kerran niin ja niin paljonniin alan laihduttaa lisää o: painan nyt 42kg ja en ole enää tyytyväinen itseeni! olisin miulummin lihava. :c lopulta anoreksia menee kuolemaan.. ja uskon ettette usko , mut näette sen kun se omalle kohalle tulee.. toivon teille anoreksiaa sairastaville apua.. ja voimia

    • Anonyymi

      Minäkin haluaisin laihduta mut se onkin vähän vaikea ja pitäis ite katsoa mitä syön päivisin ja iltaisin ja sekä Aamuisin miten se muuten toimii mä en pystyy syömään rasvaisia ruokia muutenkaan ja on pakko kirjoitella päiväkirja en tiedä miten se muuten toimii mäkin katson maahan se on pieni maha on pakko laihduta mun mahani on muutenkin

    • Anonyymi

      Minäkin haluan laihduta mitä se toimii

    • Anonyymi

      sul on jo anoreksia ja painat noin vähän nii kandee ehkä vähä syödä nii tulis painoo

    • Anonyymi

      Ei tarvitse syödä mitä välipala se on vinkki

    • Anonyymi

      Miten minä saan anoreksian ja kuin mä heitin kaks leipä tänään muuten roskiin mä en muutenkin osaa valehdella mun vanhemmille siitä mun oman ruoan
      Määristä pakko joku keino vois olla kuin mä haluan laihduta antakaa jotain vinkkejä olkaa kilttiä hei ja
      Kuin haluan mä nukuin niin vähän Emma Punkka

      • Anonyymi

        Hei!
        Sinulla ei ole kaikki kunnossa nytkään syömisen kanssa. Kuulostaa siltä, että sylmishöiriö ei ole ottanut sinua vielä täysin valtaasi, vaan kuulet aina välillä oman äänesi sen takaa. Hae apua, kun vielä voit. Itse olin samassa tilanteessa vain puoli vuotta sitten ja nyt olen letkuruokinnassa vaarassa kuolla. Tiesitkö, että aikainen apu parantaa ennustetta. Oma ennusteni oli huono, koska syömishäiriön verhot olivat jo peittäneet kaikki ajatukseni. Voit vaikka vihjata ensin jollekin läheiselle, huolehtivalle ystävälle, jos et kykene pyytämään apua suoraan. Se, että et pysty valehtelemaan vanhemmillesi on todella hyvä merkki. He huomaavat pian, että kaikki ei ole hyvin ja saat apua. Suosittelen, että kertot heille silti ensin itse. Välinne pysyvät parempina.


    • Anonyymi

      Minullakin on paljon ajatuksia noissa

    • Anonyymi

      Siis mulla on se ongelma että tiedän ja tunnistan itsessäni syömishäiriön jonka takia oon miettinyt että eihän se voi olla koska esim anoreksiaan liittyy se et luule olevansa lihava vaikka on laiha. Itse kyllä tunnen olevani liian painava mutta tunnistan myös sen että yritän väkisin laihtua. Mietin vain että mitähän tämä sitten on kun kuitenkin tiedän että haluan pakonomaisesti laihtua ja syönkin todella vähän. Oon silti mielestäni aika painava. Oon noin 145cm ja painan 25-30kg

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomalaisista nuorista miehistä huolestuttava tutkimus Joka neljäs hyväksyy naisiin kohdistuvan vä

      Suomalaisista nuorista miehistä huolestuttava tutkimus – Joka neljäs hyväksyy naisiin kohdistuvan väkivallan Joka neljä
      Maailman menoa
      349
      2451
    2. Irak aikoo laskea tyttöjen avioitumisikää yhdeksään vuoteen

      Myös avioero naisen aloitteesta kielletään https://yle.fi/a/74-20123694
      Maailman menoa
      422
      2400
    3. Mitä kivaa sanoisit kaivatullesi?

      Vai osaatko sanoa toisista mitään hyvää?
      Ikävä
      112
      1381
    4. Mitkä eleet

      Kaivatullasi viehättävimmät?
      Ikävä
      41
      1092
    5. Olenko alkoholisti? Mielipiteitä kaipaan

      En oikein tiedä mitä tällä haen, oli vaan pakko päästä avautumaan jonnekkin missä voi sen tehdä anonyymisti..Olen 32 vuo
      Alkoholi
      63
      829
    6. Kaipaan sinua ja

      Pelkään etten merkitse mitään
      Ikävä
      56
      813
    7. Etkö sinä ymmärrä että minähän

      Rakastuin sinuun? Olin ihan pskana kauan kun en tiennyt mitä kävi. Eikä minusta ole suoraan sitä sanomaan että kaipaan s
      Ikävä
      26
      811
    8. Olet vain todella

      Tärkeä. Niin tärkeä että sattuu. Toivottavasti olet nähnyt silmistäni kaiken sen.
      Ikävä
      39
      795
    9. Phj vihreään käärijän 2.0 omintakeista osaamista?

      Mitä ihmettä on meneillään? Kunnan johtamisessa langat yksiin käsiin? Seuraisiko keskittämisestä mitään oleellista hyvi
      Pyhäjärvi
      117
      742
    10. En vaan jaksa

      Enää tätä, kun asiat ei etene mihinkään. Jos ja kun kohdataan, kohtelen sua kuin kaikkia muitakin. Eihän se poista sitä
      Ikävä
      30
      709
    Aihe