Tyttömme on tosi huono syömään nykyisin. Ollessaan hoidossa esim. mummin luona ruoka kyllä yleensä kelpaa, mutta ei kotona. (hän ei ole vielä päivähoidossa) Ei suostu enää ollenkaan pistämään lusikkaa suuhun itse. Onko normaalia, että tuon ikäistä vielä syötetään joka aterialla..?
Jos sanon lapselle, ettei äiti enää syötä ja saat nyt syödä jo ihan itse, hän ei sitten syö ollenkaan. Ei lusikallistakaan. Eikä seuraavallakaan aterialla. Hän voi olla 10 tuntia syömättä, koska en suostu syöttämään, mutta sitten hän on tietenkin tosi kiukkuinen.
Leipää ym. hän kyllä mutustaa, jos annetaan, mutta varsinaista ruokaa tai puuroa hän ei halua syödä. Joskus hän sanoo "olen vauva" ja vinkuu ja inisee, jotta syöttäisin häntä, mutta joskus vain istuu hiljaa ja sanoo, että ruoka on pahaa tms, vaikkei ole edes maistanut. Myöskin pöydässä kunnolla istuminen on aivan mahdotonta; tyttö pyörii koko ajan ympäri tuolilla, kääntää päätä pois, työntää astiat kauemmas ja yrittää karata.
Emme myöskään pilaa lapsen ruokahalua mehuilla, kekseillä tms, eli ruoka-aikojen välillä ei syödä. Eikä herkkuja tule, (ei leipää tai hedelmiäkään) jos ei ruokaa ole syöty.
Tyttö on terve, mutta on vain aina ollut hiukan huono syömään. Oisko mitään neuvoja miten hänet saisi syömään itse..? Meillä oli jo käytössä tarrataulu, johon hän sai tarran aina kun ruokailu sujui hyvin, mutta nyt homma on taas mennyt samanlaiseksi älyttömäksi pelleilyksi. Harmittaa sikana pistää aina koskematonta ruokaa roskiin!! :( (toisen kerran olen tarjonnut samaa annosta, mutten enää kolmatta)
Tiedän kyllä, ettei lapsi tietenkään itseään nälkään näännytä, mutta mielestäni jokaisella ruokailulla pitäisi ruokaa maistaa edes pari lusikallista. En jaksais joka kerta suostutella ja uhkailla ja usuttaa, ja lopuksi kaataa annosta hukkaan. :(
Jos sanon lapselle, ettei äiti enää syötä ja saat nyt syödä jo ihan itse, hän ei sitten syö ollenkaan. Ei lusikallistakaan. Eikä seuraavallakaan aterialla. Hän voi olla 10 tuntia syömättä, koska en suostu syöttämään, mutta sitten hän on tietenkin tosi kiukkuinen.
Leipää ym. hän kyllä mutustaa, jos annetaan, mutta varsinaista ruokaa tai puuroa hän ei halua syödä. Joskus hän sanoo "olen vauva" ja vinkuu ja inisee, jotta syöttäisin häntä, mutta joskus vain istuu hiljaa ja sanoo, että ruoka on pahaa tms, vaikkei ole edes maistanut. Myöskin pöydässä kunnolla istuminen on aivan mahdotonta; tyttö pyörii koko ajan ympäri tuolilla, kääntää päätä pois, työntää astiat kauemmas ja yrittää karata.
Emme myöskään pilaa lapsen ruokahalua mehuilla, kekseillä tms, eli ruoka-aikojen välillä ei syödä. Eikä herkkuja tule, (ei leipää tai hedelmiäkään) jos ei ruokaa ole syöty.
Tyttö on terve, mutta on vain aina ollut hiukan huono syömään. Oisko mitään neuvoja miten hänet saisi syömään itse..? Meillä oli jo käytössä tarrataulu, johon hän sai tarran aina kun ruokailu sujui hyvin, mutta nyt homma on taas mennyt samanlaiseksi älyttömäksi pelleilyksi. Harmittaa sikana pistää aina koskematonta ruokaa roskiin!! :( (toisen kerran olen tarjonnut samaa annosta, mutten enää kolmatta)
Tiedän kyllä, ettei lapsi tietenkään itseään nälkään näännytä, mutta mielestäni jokaisella ruokailulla pitäisi ruokaa maistaa edes pari lusikallista. En jaksais joka kerta suostutella ja uhkailla ja usuttaa, ja lopuksi kaataa annosta hukkaan. :(
Vastaukset 9
Vanhimmat
Niin kauan kuin pelleilee, ei saa ruokaa. Kyllä toimii, lapsen vaistot pitävät huolta että hän syö kun on tarpeeksi nälkä. Sanot hänelle nätisti mutta päättäväisesti ettei hän ole vauva ja jos tahtoo ruokaa, olisi parasta opetella syömään itse "niinkuin isot tytöt".
Onko teille muuten tulossa vauva tms.? Joskus voi olla että lapsi jää liian pienelle huomiolle ja hän alkaa käyttäytyä "vauvamaisesti", koska siten saa huomiota.
tulossa vielä, ja sen takia vähän ihmetyttääkin tuommoinen jatkuva "olen vauva"-leikki. Minusta tämä kuulostaa juuri sellaiselta "uusi vauva tulossa"-perheen esikoisen käytökseltä, mutta kun näin meillä ei ole..
Meillä oli ihan sama tilanne. Ruoka maistui kaikkialla muualla paitsi kotona. Lääke oli yksinkertainen. Lopetimme suostuttelun ja ruokashown. Tilanne hämmensi lapsen täysin - eikö tämä olekaan se hauska ruokaleikki niinkuin aina ennen? Minä kränkkään, yritän karata ja pyörin tuolilla ja te itkette/raivoatte/tarjoatte/rukoilette...
Homma menee kutakuinkin näin: Lapsi saa itse sanoa paljonko haluaa mitäkin lautaselle. Sitten lautanen laitetaan hänen eteensä. Syömme ruoan ja juttelemme aivan niitä näitä. Kun sopiva aika on kulunut, lautanen nostetaan pois - oli ruokaa mennyt tai ei. Vähän ennen poiskorjausta kysytään ovatko kaikki valmiita. Jos lapsi ei pyydä lisäaikaa niin ruokailu on ohi. Lapsi saa osallistua pöydän tyhjentämiseen ja saa mennä takaisin leikkimään.
Jos ruokaa ei mene - ei siitä erikseen mainita. Jos ruoka loppuu kokonaan, kysytään haluaako lisää. Jos ei halua, niin hyvä on - ei tuputeta. 2,5 vuotias tietää jo itse koska on täynnä.
saat tuon kyllä kuulostamaan tosi helpolta ja yksinkertaiselta. tekstisi on kuitenkin niin vakuuttavaa että jäi tajuntaan. pätisikö tuo nukkumis rumban kanssa myös. tälläkin hetkellä yritän saada liki 2 v taaperoa päikkäreille ja kun hän on keksiny että sieltä sängystä pääsee pois ei ole muuta mahdollisuutta kuin istua tai nukkua lähellä hänen sänkyään vahtimassa. APUA APUA, LISÄÄ VINKKEJÄ JOS NIITÄ LÖYTYY, AUTTAKAA!
Jos pieni viestittää selvästi ettei viihdy sängyssä, älä pakota häntä nukkumaan! Minä en kahden vuoden jälkeen nukkunut kertaakaan päiväunia, vanhempani ihmettelivät sitä mutta lääkärin mukaan lapset ovat erilaisia tässäkin ;). En tänäkään päivänä osaa nukkua muuten kuin yöllä...
niin, kokeilleet olemme tietty tuotakin, mutta sillä päikkäreiden väliin jättämisellä takaamme illan känkkäränkän, mutta totta puhuen helpomman uneen pääsemisen. tuntuu että kaikki keinot on läpikäyty. kiitos kuitenkin. treeni jatkuu...
otan tuon keinon uudelleen käyttöön jo huomenna :)
että oletko kokeillut vain mennä pois huoneesta kun olet laittanut lapsen päiväunille? Siis, vaikka hän pääsee pois sängystä.
Jos menet pois ja sanot että nuku hyvin, nyt äiti menee ja täällä nukutaan eikä tulla pois sängystä. Laitat oven kiinni. Kuuntelet vähän lapsen meininkiä oven läpi. Jos kuulet, että hän tulee pois sängystä ja rupeaa leikkimään, menet takaisin ja sanot, että äitihän sanoi ettei sängystä nousta, koska nyt nukutaan. Peittelet uudestaan ja sanot että nyt ei enää nousta, sitten vasta kun unet on nukuttu ja äiti tulee hakemaan sinut.
> Jos lapsi yhä nousee leikkimään, voit toistaa saman vielä toisen kerran. Sen jälkeen älä enää mene huoneeseen, ennen kuin päiväuniaika on kulunut, esim. 1,5h. Luulisi, että lapsi jossain vaiheessa väsyessään joko kiipustaa takaisin sänkyyn tai nukahtaa lattialle leikkien lomaan. Voithan laittaa lattialle vaikka isoja tyynyjä tai paksun huovan, joiden päälle lapsi voi nukahtaa. Uskon kyllä että ajan kanssa hän rauhoittuu ja huomaa et omassa sängyssä on kivempi nukkua..
Sit tietty aamulla aikaisin ylös ja paljon ulkoilua ja reippailua, pulkkamäkeä, juoksemista ja muuta väsytysliikuntaa..tanssia sisällä ja semmoista..että lapsi on oikeasti jo väsynyt päiväuniajan koittaessa. Älä jää sille linjalle, että jäät viereen vahtimaan häntä!
Jos jonain päivänä lasta ei väsytä ja uni ei tule, se ei haittaa, mutta mielestäni on tärkeää kuitenkin että päiväunille laittamista jatketaan, ja sanotaan lapselle, että ainakin lepäät, jos ei nukuta. Ja sanot sitkeästi lapselle, että sängyssä pysytään. Älä jää viereen vahtimaan, tai siitä tulee älytön leikki, kun lapsi karkailee ja sinä istut vieressä ottamassa kiinni.. Sinä olet lapselle oikea viihdyke vieressä ollessasi. Kun taas jos menet pois, lapsi kokee ehkä olevansa itse jo "vastuussa" omasta sängyssä pysymisestään ja on ylpeä että on jo niin iso, että äiti uskaltaa luottaa siihen, että hän itse osaa pysyä sängyssä. Sittenpä hän ei ehkä niin helposti nousekaan pois, kun ei ole sitä kivaa karkulainen ja kiinniottaja-leikkiä.. Kokeile! :)
Ps. Anna kokeilulle aikaa enemmän kuin pari päivää, ainakin viikko tai kaksi, joiden aikana luulisi jo lapsen hokaavan idean ja ehkä kyllästyvän karkailuun.
Laittakaa pikkuinen aikasemmin nukkumaan. Paljonko saa unta tällä hetkellä per yö? Suositusten mukaan pitäisi saada yli 10 tuntia...
sillä meillä oli 2 vuotiaan kanssa juuri tämä ongelma ,että kuukauden tai enemmänkin meni ettei suostunut nukkumaan päikkäreirä..pidin kiinni lepohetkestä ja nykyään nukahtaa joko sänkyyn, paljaalle lattialle tai tyynyjen ja pehmojen päälle. Myös uni aika vaihtelee,joskus nukahtaa jo 9.30 aamulla ja nukkuu kaksi tuntia, tai sitten 13 päivällä tunniksi...Vähän riippuu siitä, miten olemme aamulla heräneet ja miten väsyneeltä vaikuttaa.
Eli sitkeys kannattaa.
Syömisestä...meillä tehdään näin, kun poika ei syö itse, niin otan itse lusikan ja syötän häntä, mutta pojalla on myös oma lusikka...meni aika kauan aikaa siinäkin, että alkoi syödä itse, mutta toimii nykyään. Tiesin että osaa, kun söi itse jo 10kk, mutta joskus 1,5 v lopetti...nyt 2v2kk syö itse.Autan tarvittaessa,mutta yleensä jo "huitaisee" minut pois luotaan.
Tuo ruokahaluttomuus on myös kausiluontoista, niitä tulee ja menee ikäkausittain...koululaisina syövät jo kuin isot miehet...