Milloin Suomen ja Viron kieli erkanivat?

On määrittelykysymys, mitä "suomen kielellä" tai "viron kielellä" tarkoitetaan. Jos tarkoitetaan väljästi määriteltyjä kielimuotojen kokonaisuuksia, niin voidaan puhua suomen ja viron eriytymisestä. Tämä ei tarkoita muuta kuin että joukko kielimuotoja ("suomen murteet" yhtäältä ja "viron murteet" toisaalta) alkoivat entistä enemmän kehittyä eri suuntiin. Toisaalta pitkään tilanne oli epäilemättä se, että jotkin "suomen murteet" (etenkin lounaismurteet) olivat lähempänä joitakin "viron murteita" kuin maantieteellisesti etäisiä muita "suomen murteita".

(Murteen ja kielen ero on tunnetusti epämääräinen. Usein mainittu keskinäisen ymmärrettävyyden kriteeri on sekin hyvin tulkinnanvarainen. Paljonkohan umpisavolainen ymmärtäisi raumalaisen puhetta (tai kääntäen), jos murteita puhuttaisiin vielä "puhtaina" eikä mitään suomen yleiskieltä olisi luotu? Se, että alkuperäiset ns. suomen murteet luetaan yhden kielen muodoiksi, on paljolti perinteen ja käytännön seikkojen sanelemaa. Täysin ulkopuolinen tutkija olisi luultavasti päätynyt siihen, että kyseessä on kielimuotojen kirjo, jossa naapuripitäjän kieltä ymmärretään aika hyvin mutta ääripäiden välillä ei juuri ole keskinäistä ymmärrettävyyttä.)

Eriytymisen ajankohta on siten epämääräinen, mutta lisäksi se on kiistanalainen. Ei ole varmaa tietoa siitä, milloin Suomen alue sai itämerensuomalaisia kielimuotoja käyttävää väestöä ja tapahtuiko tämä suhteellisen lyhyen ajan kuluessa vai vähittäin. Jos ajatellaan vanhaan tapaan, että "suomalainen" väestö muutti yhtenä melko selvänä muuttoliikkeenä, on luonnollista ajoittaa "suomen" ja "viron" eriytyminen niihin aikoihin.

Tuntemamme nykyiset "suomi" ja "viro" ovat kokonaisuuksia, jotka voi kuvata yleiskieliksi ja niihin liittyviksi murteiksi. Yleiskielet ovat aina enemmän tai vähemmän tietoisen ja ohjatun kehityksen tuotteita, ja toisaalta ne vaikuttavat murteisiin. Niinpä voi sanoa, etteivät "suomi" ja "viro" ainakaan yleiskielinä ole koskaan eronneet toisistaan, vaan kumpikin luotiin omalla tahollaan paikallisten kielimuotojen pohjalta.

Yucca kirjoitti:

On määrittelykysymys, mitä "suomen kielellä" tai "viron kielellä" tarkoitetaan. Jos tarkoitetaan väljästi määriteltyjä kielimuotojen kokonaisuuksia, niin voidaan puhua suomen ja viron eriytymisestä. Tämä ei tarkoita muuta kuin että joukko kielimuotoja ("suomen murteet" yhtäältä ja "viron murteet" toisaalta) alkoivat entistä enemmän kehittyä eri suuntiin. Toisaalta pitkään tilanne oli epäilemättä se, että jotkin "suomen murteet" (etenkin lounaismurteet) olivat lähempänä joitakin "viron murteita" kuin maantieteellisesti etäisiä muita "suomen murteita".

(Murteen ja kielen ero on tunnetusti epämääräinen. Usein mainittu keskinäisen ymmärrettävyyden kriteeri on sekin hyvin tulkinnanvarainen. Paljonkohan umpisavolainen ymmärtäisi raumalaisen puhetta (tai kääntäen), jos murteita puhuttaisiin vielä "puhtaina" eikä mitään suomen yleiskieltä olisi luotu? Se, että alkuperäiset ns. suomen murteet luetaan yhden kielen muodoiksi, on paljolti perinteen ja käytännön seikkojen sanelemaa. Täysin ulkopuolinen tutkija olisi luultavasti päätynyt siihen, että kyseessä on kielimuotojen kirjo, jossa naapuripitäjän kieltä ymmärretään aika hyvin mutta ääripäiden välillä ei juuri ole keskinäistä ymmärrettävyyttä.)

Eriytymisen ajankohta on siten epämääräinen, mutta lisäksi se on kiistanalainen. Ei ole varmaa tietoa siitä, milloin Suomen alue sai itämerensuomalaisia kielimuotoja käyttävää väestöä ja tapahtuiko tämä suhteellisen lyhyen ajan kuluessa vai vähittäin. Jos ajatellaan vanhaan tapaan, että "suomalainen" väestö muutti yhtenä melko selvänä muuttoliikkeenä, on luonnollista ajoittaa "suomen" ja "viron" eriytyminen niihin aikoihin.

Tuntemamme nykyiset "suomi" ja "viro" ovat kokonaisuuksia, jotka voi kuvata yleiskieliksi ja niihin liittyviksi murteiksi. Yleiskielet ovat aina enemmän tai vähemmän tietoisen ja ohjatun kehityksen tuotteita, ja toisaalta ne vaikuttavat murteisiin. Niinpä voi sanoa, etteivät "suomi" ja "viro" ainakaan yleiskielinä ole koskaan eronneet toisistaan, vaan kumpikin luotiin omalla tahollaan paikallisten kielimuotojen pohjalta.

Lue lisää

Kertaapa Yucca Suomen asutushistoriaa. Ainakin nykytutkimuksen mukaan myöhäiskantasuomea puhuttiin Suomenlahden molemmin puolin. Eri murteiden erojen syventyessä syntyivät sitten eri itämerensuomalaiset kielet. Se ei siis mennyt niin, että myöhäiskantasuomea olisi puhuttu jossain paikassa x, josta virolaiset olisivat muuttaneet Viroon ja suomalaiset Suomeen. Uralilaiseen kielikuntaan kuuluvaa kieltähän on nykyisen Suomen alueella puhuttu jo myöhäisen kampakeramiikan ajoista asti.

reipus kirjoitti:

Kertaapa Yucca Suomen asutushistoriaa. Ainakin nykytutkimuksen mukaan myöhäiskantasuomea puhuttiin Suomenlahden molemmin puolin. Eri murteiden erojen syventyessä syntyivät sitten eri itämerensuomalaiset kielet. Se ei siis mennyt niin, että myöhäiskantasuomea olisi puhuttu jossain paikassa x, josta virolaiset olisivat muuttaneet Viroon ja suomalaiset Suomeen. Uralilaiseen kielikuntaan kuuluvaa kieltähän on nykyisen Suomen alueella puhuttu jo myöhäisen kampakeramiikan ajoista asti.

Lue lisää

Vielä lisäisin, että sehän toki on totta, että monesti itsenäisen kielen määrittelyssä painavat poliittiset syyt. Viron kielessä on kuitenkin sen verran morfologisia ja fonologisia eroja suomeen, että eiköhän ole syytä pitää sitä ihan omana kielenään. Vaikka kyllähän edelleen saatetaan puhua itämerensuomesta tarkoittaen kaikkia nykyisiä itämerensuomalisia kieliä, mutta silloin kieliä tarkastellaan yleensä niin laajassa mittakaavassa, että itämerensuomalaisten yhteiset ominaisuudet riittävät niputtamaan ne yhdeksi.