..tänään
Suomessa?
Hei,
Ehkä asiaan löytyy kolmen desimaalin tarkkuudella
vastaus.
Voiko asiaan saada ymmärrystä myös astrologian
ephmeridejä seuraamalla?
Esim. talvipäiväntasaus on astrologisesti
n. 21-22. joulukuuta (auringon siirtyessä Kauriin merkkiin)ja kesäpäivänseisaus n.22.6 kesäkuussa juhannuksen aikaan (auringon siirtyessä ravun merkkiin)..edelleen syyspäiväntasaus n. 22.9 (..auringon ingressillä vaakaan) kevätpäiväntasaus n. 21-22.3 (aurinko siirtyy oinaan merkkiin).
Alustuksen pohjalta kysymys: Ceteris paribus muut vaikutustekijät pois kuvasta
onko auringonpaisteen voimakkuus (esim. celsiuksina) Suomessa suurin piirtein
voimakkainta kesäpäivänseisauksen kohdalla ja kylmin taas talvipäivänseisauksen ajoittuvilla?
*Jos ei muuta tietoa ole niin asiasta kaiketi on tietoa Auringon ja Suomen välisen etäisyyden vaihteluiden perusteella? Voisiko tästä saada lyhyen omakohtaisen vastaajan subjektiivisen näkemyksen, ilman viitettä asianmukaisille sivuille.
Edelleen sovellettua säätiedettä:
1) Tutkimusaloite yöpakkasista
Miksi pakkanen on ollut nyt lähestyttäessä kevätpäivänseisausta päivisin n. muutaman asteen
mutta yöllä heilahtaa pariinkymmeneenkin pakkasasteeseen?
Asiassa kiinnostaa vertailu vastaavan ajankohdan syyspäiväntasauksen seutu, jolloin
lunta ei ole maassa ja harvoin edes käydään yölukemissa pakkasen puolella.
Jos edelleen auringon paistovoima on sama kuin syksyllä (kuten lämpimältä tuntuu päivisin)
herää kysymys: miksi on yöpakkasiakin?
Onko syynä maassa olevan lumen ja jään määrä, joka jäähdyttää ilmaa
vai mikä?
t:sääprofeetta
Janne Huttunen
www.jannehuttunen.com
Suomessa?
Hei,
Ehkä asiaan löytyy kolmen desimaalin tarkkuudella
vastaus.
Voiko asiaan saada ymmärrystä myös astrologian
ephmeridejä seuraamalla?
Esim. talvipäiväntasaus on astrologisesti
n. 21-22. joulukuuta (auringon siirtyessä Kauriin merkkiin)ja kesäpäivänseisaus n.22.6 kesäkuussa juhannuksen aikaan (auringon siirtyessä ravun merkkiin)..edelleen syyspäiväntasaus n. 22.9 (..auringon ingressillä vaakaan) kevätpäiväntasaus n. 21-22.3 (aurinko siirtyy oinaan merkkiin).
Alustuksen pohjalta kysymys: Ceteris paribus muut vaikutustekijät pois kuvasta
onko auringonpaisteen voimakkuus (esim. celsiuksina) Suomessa suurin piirtein
voimakkainta kesäpäivänseisauksen kohdalla ja kylmin taas talvipäivänseisauksen ajoittuvilla?
*Jos ei muuta tietoa ole niin asiasta kaiketi on tietoa Auringon ja Suomen välisen etäisyyden vaihteluiden perusteella? Voisiko tästä saada lyhyen omakohtaisen vastaajan subjektiivisen näkemyksen, ilman viitettä asianmukaisille sivuille.
Edelleen sovellettua säätiedettä:
1) Tutkimusaloite yöpakkasista
Miksi pakkanen on ollut nyt lähestyttäessä kevätpäivänseisausta päivisin n. muutaman asteen
mutta yöllä heilahtaa pariinkymmeneenkin pakkasasteeseen?
Asiassa kiinnostaa vertailu vastaavan ajankohdan syyspäiväntasauksen seutu, jolloin
lunta ei ole maassa ja harvoin edes käydään yölukemissa pakkasen puolella.
Jos edelleen auringon paistovoima on sama kuin syksyllä (kuten lämpimältä tuntuu päivisin)
herää kysymys: miksi on yöpakkasiakin?
Onko syynä maassa olevan lumen ja jään määrä, joka jäähdyttää ilmaa
vai mikä?
t:sääprofeetta
Janne Huttunen
www.jannehuttunen.com
Vastaukset 8
Vanhimmat
nippa nappa 1 aste c.
No lumipeitteiseltä pinnalta ulossäteily on huomattavasti tehoisampaa kuin mitä lumettomalta alustalta. Ja lisäksi syksyllä maaperään on lisäksi varastoitunut huomattava määrä lämpöä.
Ja näin kevättalvella auringonsäteily heijastuu tehokkaasti lumipinnasta, eikä varastoidu maahan ja sitä kautta lämmitä öitä.
Lumi ja jää eivät siis suoranaisesti jäähdytä ilmaa.
"kylymää" kertoi suunnillee kaiken, pieni lisäys:
Myös päällä olevat ilmamassan lämpötila määrää pitkälle säät. Juhannuksenakin on yö pakkasia ja vain muutama aste päivällä plussanpuolella, jos hyvästi sattuu pohjoisvirtaus käymään.. toisaalta vappuna voi olla jo hellettä tai maaliskuussa yli kymmenen plussaa
Jonkinverran kai tuohon "paistovoimaan" auringon ja maan välinen etäisyys? Googlettamalla löytyi tieto, että se vaihtelisi välillä 147 000000 - 152 000000 eli eroa olisi vuositasolla 5 miljoonaa kilometriä.
Säteilyenergia tippuu neljäsosaan etäisyyden kaksinkertaistuessa, joten vaikutus ei kai ole kuitenkaan kovin suuri?
Olisiko tuo etäisyys sitten pienimmillään juuri keväällä, joka vielä entisestään jyrkentäisi pilvetöntä yötä seuraavan pilvetöttämän päivän välistä lämpötilaeroa?
Laittakaahan faktoja asiasta, kiinnostaa myös minua kovasti...
Maapallo on lähimpänä aurinkoa tammikuun alussa,tämäkin muuttuu pitkällä jaksolla.
tammikuun alku on tn. 2-12.tammikuuta välillä
interpoloimalla tuli 6 tammikuuta?
Onko muutoin tietoa asiasta mikä on tuo päivämäärä?
Nimittäin astrologinen kello, joka on yhtä suhteellisesti oikeassa (väitteeni mukaan)
katsoo edelleen siis (psyykkisestikö vain)
pimeimmän hetken olevan 22.joulukuuta
t:Janne Huttunen
kello 03:~~ toinen tammikuuta.
Osaisko joku kertoa, paljonko tuo muutaman miljoonan kilometrin etäisyyden vaihtelu vaikuttaa maapallolle tulevan valon/lämpösäteilyn määrään (%)? Onko sillä vaikutusta ilmastoon?