Hei! Olen 22-v nainen ja koko ikäni olen ollut enemmän tai vähemmän onneton. Jo pienenä kun kaikki oli hyvin ajattelin vain "koskakohan saan seuraavat huudot?" "pian olen taas onneton vaikka nyt on hauskaa" ym ym.. Ja tällaista ajattelutapaa kannan vieläkin. "Kohta meille tulee miehen kanssa riitaa kun ollaan jo viikko oltu sovussa"
Jos tarpeeksi kauan on joku asia mennyt hyvin, alan tehdä jostain tyhjästä itselleni kriisiä ja kohta olen taas keskellä helvettiä. En uskalla luottaa tulevaisuuteen tippaakaan sillä en usko että minulle mitään hyvää on tarkoitettukaan.
Suosikki stressaus aiheet ovat: pojan menestys päivähoidossa, mieheni ja minun avioliitto ja lasten kasvatus, työ, koiran koulutus, työttömyys, vanhempieni elämä. Tämä on älyttömän kuluttavaa ja välillä olen aivan loppu. Mistäköhän tällainen johtuu..
Jos tarpeeksi kauan on joku asia mennyt hyvin, alan tehdä jostain tyhjästä itselleni kriisiä ja kohta olen taas keskellä helvettiä. En uskalla luottaa tulevaisuuteen tippaakaan sillä en usko että minulle mitään hyvää on tarkoitettukaan.
Suosikki stressaus aiheet ovat: pojan menestys päivähoidossa, mieheni ja minun avioliitto ja lasten kasvatus, työ, koiran koulutus, työttömyys, vanhempieni elämä. Tämä on älyttömän kuluttavaa ja välillä olen aivan loppu. Mistäköhän tällainen johtuu..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Menee ohi aikanaan. Sulla on ollut epävakaa elämä.