Kun seisoo liikkuvan linja-auton sisällä, naama linja-auton takaseinää kohti, ja pudottaa pienen pallon päänsä korkeudelta lattiaan,tarkoituksena osua sillä aivan varpaiden eteen, niin putoaako se pallo linja-auton eteenpäin suuntautuvasta liikkeestä johtuen varpaista vähän kauemmas, kuin oli tarkoitus..?
Ja toinen, lähes samantyyppinen kysymys: Jos liikkuvan linja-auton sisällä lentää lintu, vaikka papukaija, niin pitääkö sen lentää "eteenpäin", ettei se kolahda linja-auton takalasiin, vai tarvitseeko sen vain räpytellä paikallaan, koska se on sen linja-auton sisällä?
Siis, että täytyykö linnun räpytellä, niinkuin se lentäisi eteenpäin, pysyäkseen kokoajan samassa osassa linja-autoa, eli "linja-auton vauhdissa" mukana?
Ja toinen, lähes samantyyppinen kysymys: Jos liikkuvan linja-auton sisällä lentää lintu, vaikka papukaija, niin pitääkö sen lentää "eteenpäin", ettei se kolahda linja-auton takalasiin, vai tarvitseeko sen vain räpytellä paikallaan, koska se on sen linja-auton sisällä?
Siis, että täytyykö linnun räpytellä, niinkuin se lentäisi eteenpäin, pysyäkseen kokoajan samassa osassa linja-autoa, eli "linja-auton vauhdissa" mukana?
Vastaukset 8
Vanhimmat
ja keksi suhteellisuusteorian.
Mietipä tarkkaan: jos linja-autosi on täysin ikkunaton. Mistä tiedät olevasi liikkeellä? Et mistään! Et vaikka kuinka tiputtelisit kuinka palloja maahan.
Menee nyt turhaksi pilkun nysväämiseksi tämä minun viestini, mutta suhteellisuusperiaate, eli se minkä piiriin tämä aihekin kuuluu, juontuu Galileosta ja Newtonista saakka. Tämä siis klassisen mekaniikan alueella. Einstein yleisti tämän sitten sähkömagnetismille.
Niin mistään ei tiedä eikä havannoi mitään eroa paikalla olevaan autoon verrattuna.
Ikkunaton bussi kuvaa hyvin, kuten eräs mainitsi. Syksyllä pääsi Pyhäsalmessä 1400m syvyyteen, aika haipakkaa meni hissi. Mutta kun ei ollut ikkunoita, ilmanpaineesta huomasi että jotain tapahtuu. Ei alhaalla olisi uskonyt syvyyttään sama kuin olisi kolmekymmentämetriä mennyt hitaalla hissillä
Äh mietin jaksanko sitten kirjoittaa mitään, kuka näitä oikeasti lukee?. No koska liike riippu aina jostain tarkastelupisteestä. Maapallo itsessäänkiin liikkuu esim aurinkoon nähden hurjalla nopeudella, siltikään emme sinkoile täällä miten sattuu. Newtonin mekaniikan lait kyllä selittvät tuon kysymyksen ihan hyvin jos niitä viitsii vähän lukea.
Voima on massaXkiihtyvyys jos linja-auto liikkuu vakionopeudella vaikuttaa palloon vain maan vetovoima ja se siis tippuu jalkoihin. Mutta jos putoamisen aikana linja-auto esim jarruttaa hyvin radikaalisti niin pallo liikerata on kohti linja-auton etuosaa.
Vaikka me näillä leveysasteilla liikumme maapallon pyöriessä nopeudella 200 m/s, maapallon kulkiessa radallaan auringon ympäri nopeudella 30 km/s tai aurinkokunnan liikkuessa Linnunradan keskipisteen suhteen nopeudella 250 km/s, niin eivät nuo nopeudet tunnu miltään. Miksi siis tuntuisivat paljon vähäisemmät tasaiset nopeudet?
Jotta pallon eteenpäin suuntautuva liike suhteessa linja-autoon hidastuisi, pitäisi palloon kohdistua jokin siinä suunnassa hidastava voima. Ulkona tämä voima aiheutuu ilmanvastuksesta, joka vastustaisi pallon liikettä eteenpäin, liikettä ylös ja alas. Linja-auton sisällä ilmanvastus hidastaa vain ylös-alas liikettä. Avaruudessahan (tyhjiössä) pallo jatkaisi liikettä eteenpäin hidastumatta, koska ilmanvastusta ei ole (tosin avaruudessa ottaisi vain yhden pompun).
Kun olet linja-autossa jolla ei ole kiihtyvyyttä eli jolla on vakionopeus, tällöin pudottamaasi palloon ei kohdistu kuin yksi voima, G-voima eli maan vetovoima. Voimien summan avulla saadaan pallon kiihtyvyys alussa x- ja y-akselien suhteen. Vaakatasossa eli x-akselilla kiihyvyys on nolla ja alkunopeus nolla , joten pallo tippu jalkojesi juureen.
pallo tippuu suoraan alas ja papukaija räpyttää paikallaan kuten suhteellisuusteoria sen osoitti.