Niin, kottikärryt kaatuvat helposti, miksi lentokoneet eivät kaadu kyljelleen laskeutuessa,
esim. tuulisissa olosuhteissa, painopiste lienee keskellä mutta välillä kyllä hirvittää laskeutumiset.
esim. tuulisissa olosuhteissa, painopiste lienee keskellä mutta välillä kyllä hirvittää laskeutumiset.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kovilla sivutuulilla saattaa ottaa jopa matkustajakoneissa siipi maahan, ei onneksi usein. ja sitten kone maadoitetaan tarkastusten ajaksi. Lentokoneissa on kuitenkin päätelineet sen verran leveällä massaan nähden, että kyllä ne on tukavasti paikallaan. Enempi minä junia ihmettelen. Niiden massaa, painopisteen korkeutta ja pyörien leveyttä kun vertaa, niin niissä se vasta epäsuhta on. Purjekoneissa on vain keskellä pääteline ja pieni kannus. Niitä pitää ohjata aivan loppuun asti kunnes vauhti pois ja sitten ne kallistuu jommankumman siivenkärjen varaan, (paitsi jos tuulee sen verran että siiveke teho riittää pitämään koneen suorassa, vaikka kone ei liikkuisikaan).
Mieti toisen kerran.
kyllä ne junat eivät joudu juuri minkäänlaiseen keskipakovoimaan, kaarteet sen verran loivia, ja jos joutuvat, niin rataa kallistettu alla niin, että matkustajasta tuntuu että suoraan mennään.
Kuitenkin jos kallistusta on , ja joudutaan pysähtymään kaarteeseen niin melkoisen horjakkaa siinä on. Paljonko painaa veturi?? ja painopiste on kuitenkin aika korkeella vai onko sittenkään.
kaivurilla kun olen joskus kiskoilla ajanut(teloilla) niin helposti kallistelee kun sivulle kurkkii, mutta veturilla ei kaivetakkaan.
Joskus näyttivät kuvia muuttava kallistetuista junista joka kallisteli kurveissa jolloin voitiin vauhtia lisätä ja kuitenkin hitailla junilla voi ajaa samaa rataa, muutenhan kurvit olisi niille olleet liian kallistettuja.
Ero on tietenkin siinä, että lentokoneissa on siivet ja siipien päissä siivekkeet. Koneen pyörillään pitäminen ei kummoista momenttia vaadi vaikka ajolinja olisikin hieman juosten kustu, ja tarvittava määrä momenttia järjestyy varsin hitaissakin nopeuksissa, siivekkeet kun ovat selvästi kauempana keskilinjasta kuin pyörät.
Tuota yllä olevaa kommenttia junien tapauksesta voisi avata sen verran, että junien telirakenteet ovat todella raskaita, joten vaunujen massakeskipiste on alempana kuin päältä katsoen uskoisi. Esimerkiksi Helsingin metrojunissa yksi teli painaa 6 tonnia eli niistä tulee 12 tonnia per vaunu eli lähes puolet koko vaunun massasta. Muuten vaunu on ontto kuori, joten massakeskipiste tulee niin alas, että junalla voi ajaa lyhyisiin vaihteisiin täydellä linjanopeudella (80 km/h)ilman kaatumisen vaaraa. Asia on kuulemma käytännössä kokeiltu.
on myöskin tyhjä kuori, ja runsaasti massaa teleissä. Menee kuitenkin nurin, jos vaihteeseen tai kaarteeseen ajetaan viittäkymppiä. On todettu.
Siis kaadu kyljelleen?
Ei kaadu kyljelleen siksi, koska lentäjä ohjaa koko ajan kallistusta siivessä olevien ohjauspintojen avulla.
Kun tuulenpuuska yrittää heittää koneen kyljelleen, niin ohjaaja tekee vastaliikkeen, joka pitää siivet kutakuinkin horisontin suuntaisena. Kaarrettaessa ohjaaja kallistaa konetta samoilla siivekkeillä, joilla hän pitää muutoin konetta tasapainossa. Joskus tätä tehtävää voi hoitaa myös autopilotti.
aerodynamiikka on vastuussa siitä ettei rullaava kone kaadu. jos kone on paikallaan, niin helpommin kaatuu, mutta silloinhan sillä ei ole mitään syytä kaatua. Ja sitten että l-teline näyttää kyllä melko kapealta kärkiväliin verrattuna, mutta jos siivet revittäis vittuun, niin aika leveältä l-teline näyttäs, ja sillon voitaskin ihmetellä että miksi esim. rekka-auto ei kaadu..