Olen varma, että jos tehtäisiin tutkimus älykkyyden ja menestymisen korreloinnista, niin tultaisiin väistämättä johtopäätökseen, että tyhmä pärjää paremmin kuin viisaampi.
Tällainen tutkimus on tehty ainakin koulumenestyksen suhteen ja tultu samaan lopputulokseen.
Tällainen tutkimus on tehty ainakin koulumenestyksen suhteen ja tultu samaan lopputulokseen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
tutkimuksiin perustuvia ilmeisesti, on siitä että maailmassa pärjäävät parhaiten keskivertoihmiset. Eli he joiden älykkyysosamäärä on normaali, 80-120 esimerkiksi. Sen yli ja ali olijoilla voi olla hankaluuksia, varsinkin jos lähiympäristö koostuu vain "normaaleista".
Ja eihän se äly, vaan se sitkeys ja määrätietoisuus! Moni fiksu lapsi turhautuu koulussa ja lahjat jäävät käyttämättä. Toki älykkäätkin menestyvät jossain, riippuu siitä miten menestys määritellään. Kai tyytyväisyys itseensä ja elämäänsä on tärkeämpää kuin ulkoisesti mitattava menestys?
Tässäkun seuraa ihmisiä,vaikuttaa siltä että keskitason taapertajat hoitavat esim.talousasiansa erittäin hyvin.On asunnot autot ym.Minulla on ilmeisesti erittäin alhainen älykkyysosamäärä kun en omista mitään paitsi tv:n tietsikan ja digiboxin.Ei kyllä sitäpaitsi paljon naurata sillä pidänkin itseäni saatanan tyhmänä.
Kyllä se on niin, että tyhmä paljon ahnehtii ja toinen tyhnä kadehtii!!!
Kyllä sillä kellä on omaisuutta, on muyös huolia enemmän! MM. auton pitäminen on todella kallista lystiä saatika sillä ajaminen.
Suomessa on luotu sellainen politiikka, että mitään ei kannata omistaa ja jos sattuu omistamaan jotakin, niin siitä rankaistaan mm.verottamalla!
Täysin samaa mieltä! ja Suomalaisillahan pisteet 99.. eli hyvin pärjätään ;) ja sitkeyttä suomalaisilla on.. eikö vain.
Et kai tosissasi väitä, että älykkäät ihmiset pärjäisivät huonommin kuin keskivertokansalaiset?
Kyllä se on toisin päin.
Jos otetaan tilastollisesti merkittävä otos keskivertoja ja huippuälykkäitä ja katsotaan heidän urakehitystään ja taloudellista menestystään, niin saat olla aivan varma, että älykkäät ovat vertailun voittajia. Näin se vain on. Se on luonnon laki, ihan yhtä pitävä kuin se, että omena putoaa puusta kohti maata eikä kuuta.
Esimerkiksi suuren yrityksen johtotehtävissä ei voi tutkitusti toimia menestyksekkäästi elei ÄO ole vähintäin 125. Tiedemiehillä, professoreilla, yms. vähimmäisraja on 130. Jos jäävät alle sen, ovat tieteen rupusakkia.
Korkea ÄO ei tietenkään automaattisesti takaa menestymistä, siihen tarvitaan myös mm. motivaatiota, sitkeyttä ja koulutusta. On olemassa huippuälykkäitä luusereitakin, mutta vain vahvistamassa yleistä sääntöä, joka sanoo: "fiksut pärjäävät aina".
Lisäisin tuohon, että "muita paremmin."
Tyhmä paljon työtä tekee, kun viisas pääsee vähemmälle!