Kirjoitin tähtitieteen keskusteluun oheista tekstiä. Nyt on ajatuksena kysyä, mitä kielitiede-keskustelussa sanottaisiin näistä asioista. Sillä kieli-analyysihan antaa avaimia myös tämän tyyppisiin tehtäviin.
Tässä ajateltavaa:
Puhutaan ajattelun todellisaatiosta. Siis sen täsmentymisestä äärettömyyksiin asti, viimeistä ideaa myöten. Tämä mahdollistaa ajatuksen siitä, että sijaitsemme(kin) konkreettisesti todellisuudessa (paikanmääre), emmekä maailmankaikkeudessa. Emme maailmankaikkeudessa ainakaan sijaitsemisen kaikkia loppujakin osatekijöitä ajatellen. Näin olemme siis saavuttaneet yhteyden maailmankaikkeutta laajemman lopunkin materia-alueen jokaiseen pisteeseen, älyllis-henkisesti. Ja samalla periaatteella sitä ympäröivään äärettömään tyhjään, sen äärettömyyksineen. Tuntuu hyvältä, miellyttävältä. Ympäröivään, tosin riippuen materia-alueen muodosta.
Voimmeko ajatella olevamme todellisuuslaisia, asuvamme materia-alueella. Voinemme.
Sama ajattelu heti täsmentää, että maapallo sanaa täytyisi käyttää hyvin monissa niissä yhteyksissä, kun on totuttu käyttämään maailma-sanaa. Maailma sana on vähän sotkuinen, monella tavallakin. Ja maapallo on selvä, sanana puhdas.
Juha Korkee, Hyvinkää
Tässä ajateltavaa:
Puhutaan ajattelun todellisaatiosta. Siis sen täsmentymisestä äärettömyyksiin asti, viimeistä ideaa myöten. Tämä mahdollistaa ajatuksen siitä, että sijaitsemme(kin) konkreettisesti todellisuudessa (paikanmääre), emmekä maailmankaikkeudessa. Emme maailmankaikkeudessa ainakaan sijaitsemisen kaikkia loppujakin osatekijöitä ajatellen. Näin olemme siis saavuttaneet yhteyden maailmankaikkeutta laajemman lopunkin materia-alueen jokaiseen pisteeseen, älyllis-henkisesti. Ja samalla periaatteella sitä ympäröivään äärettömään tyhjään, sen äärettömyyksineen. Tuntuu hyvältä, miellyttävältä. Ympäröivään, tosin riippuen materia-alueen muodosta.
Voimmeko ajatella olevamme todellisuuslaisia, asuvamme materia-alueella. Voinemme.
Sama ajattelu heti täsmentää, että maapallo sanaa täytyisi käyttää hyvin monissa niissä yhteyksissä, kun on totuttu käyttämään maailma-sanaa. Maailma sana on vähän sotkuinen, monella tavallakin. Ja maapallo on selvä, sanana puhdas.
Juha Korkee, Hyvinkää
Vastaukset 4
Vanhimmat
miksi menet tuollaista paskaa tähtitieteen palstalle syöttämään, ja vielä enemmän ihmettelen, miksi tulet kehumaan sitä täällä.
Ylläolevan, "Ihmettelenpä"-nerouden esittäjälle toivon laajaa julkisuutta.
Miten olisi Maa isolla alkukirjaimella? Aivan niin kuin planeetat. Tai Tellus.
Oon miettinyt, että millä periaatteella maan minkäkintyyppistä käyttönimeä pitäisi valita ja onko asiassa jotain parhautta. Jos on parhautta, niin millaista, minkä rakenteista, millaisissa kuvissa esiinpaljastuvaa.
Käsittääksen (tähtitarhojen) todelisuutta myötäilevä, ihmisen todellisaation (kulloisenkin vaiheen mukainene päivittyvä) mukainen nimi olisi paras. Ja näistä taas tänä päivänä yksinkertaisin olisi maan planeettaluonnetta korostava MAAPALLO. Tämän päivän polemiikissa ilmeisesti MAAPALLOLLA olisi paras informaatioarvo meille MAAPALLOIHMISKUNTALAISILLE.