Tahtoisin kuulla argumentteja Alvarezin sukupuuttoteorian puolesta ja sitä vastaan.
Ilmeisesti dinosaurusten kuoleminen sukupuuttoon oli niin hidas tapahtuma, että sitä ei voi selittää meteoriitilla. Lisäksi tämä massasukupuutto alkoi jo ennen impaktia. Tätä käsitystä näyttäisi tukevan myös meteoriitin vaikutukseton isku nisäkkäiden valtakaudella.
Popigaihin Siperiaan iskeytyi 35 miljoonaa vuotta sitten meteoriitti joka tuotti 100 km läpimittaisen kraaterin, mutta ei tietääkseni aiheuttanut lainkaan merkittävien eläinryhmien kuolemista sukupuuttoon. Itse asiassa kaikki merkittävät nisäkkäiden kehityslinjat olivat jo olemassa tuona aikakautena. Fauna vaihtui osittain, mutta ilmeisesti ilmastomuutoksen seurauksena, jolla ei ollut tekemistä meteoriitin kanssa.
Itse olen taipuvainen ajattelemaan ilmastonmuutoksen olleen merkittävä tekijä myös dinosaurusten sukupuutossa, jossa meteoriitti toimi väkevänä lisämausteena.
Ilmeisesti dinosaurusten kuoleminen sukupuuttoon oli niin hidas tapahtuma, että sitä ei voi selittää meteoriitilla. Lisäksi tämä massasukupuutto alkoi jo ennen impaktia. Tätä käsitystä näyttäisi tukevan myös meteoriitin vaikutukseton isku nisäkkäiden valtakaudella.
Popigaihin Siperiaan iskeytyi 35 miljoonaa vuotta sitten meteoriitti joka tuotti 100 km läpimittaisen kraaterin, mutta ei tietääkseni aiheuttanut lainkaan merkittävien eläinryhmien kuolemista sukupuuttoon. Itse asiassa kaikki merkittävät nisäkkäiden kehityslinjat olivat jo olemassa tuona aikakautena. Fauna vaihtui osittain, mutta ilmeisesti ilmastomuutoksen seurauksena, jolla ei ollut tekemistä meteoriitin kanssa.
Itse olen taipuvainen ajattelemaan ilmastonmuutoksen olleen merkittävä tekijä myös dinosaurusten sukupuutossa, jossa meteoriitti toimi väkevänä lisämausteena.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eraassa Lithoksen artikkelissa* oli juurikin massasukupuuttojen ja suurien meteoritormaysten yhteyksista juttua. Siina ehdotetaan yhtaaikaisten meteoriittitormaysten ja laakiobasalttien ilmastolle aiheuttaman kuormituksen aiheuttaneen kolme suurta sukupuuttoa. Artikkeli keskittyy lahinna matemaattiseen puoleen, eli tarkastelemaan tormayksen ja laakiobasaltin purkautumisen yhteensattuman todennakoisyytta. Laakiobasalttien purkautuminen ovat melko yleisia geologisia tapahtumia maapallon historiassa, ja koska ne ovat kestoltaan kuitenkin huomattavan pitkia muussa kuin geologian mittakaavassa, on loogista olettaa, etta purkauksien aikaan osuisi jokin maara meteoriittitormayksia, ja tosiaankin kaikkien kolmen massasukupuuton yhteyteen ajoittuu seka suuri meteoritormays etta massiivisten laakiobasalttien synty. Permikauden lopulla Siperian ylanko ja Lansi-Siperian allas seka viela loytymaton mutta Permi-Trias-valin fullereeneissa olevista ekstraterrestiaalisista (miten tuonkin kaantaa sujuvasti) kaasuista paatelty tormays; Trias-Jurakauden vaihteen keski-Atlantin tasangon muodostuminen ja anomaalisesta iridiumpitoisuudesta maaritelty tormays, ja liitukauden lopun Dekkanin laakiobasaltti ja Chicxulubin meteoriittikraateri. En ole itse geologi, mutta opiskelen sivuaineena geologiaa. Vulkanismi ja massasukupuutot eivat juuri ole tulleet muuten esiin, ja tama on todella vain eras teoria joka pohjautuu todennettuihin havaintoihin ja varsin perustason tilastomatematiikkaan.
* Lithos 79 s.299-316, "Volcanism, impact and mass extinctions: incredible or credible coincidences": Rosalind V. White & Andrew D. Sanders.
dgsdf