Ostin pari kuukautta sitten skannerin – neljännen kronologisessa järjestyksessä. Edellisistä kaksi tuoreinta ovat vielä tikissään, mutta syystä tai toisesta eivät niin yhteensopivia tämän päivän laitteiden ja vaatimusten kanssa.
Katselin juuri tämän uusimman laitteen käyttöoppaan kantta. Siinä lukee tähän tapaan:
Stručná příručka
Introduktionsvejledning
Οδηγός γρήγορης εκκίνησης
Kratke upute za uporabu
Beüzemelési útmutató
Szybki przewodnik
Ghid de pornire rapidă
Кратком руководстве
Pikaopas
Snabbguide
Minkäkielinen ilmaisu on lyhyin?
Ja minä kun olen aina taivastellut, kuinka tautisen hankalaa on saada vieraskielisen tekstin suomennos mahtumaan samaan tilaan kuin lähdekielinenkin!
Katselin juuri tämän uusimman laitteen käyttöoppaan kantta. Siinä lukee tähän tapaan:
Stručná příručka
Introduktionsvejledning
Οδηγός γρήγορης εκκίνησης
Kratke upute za uporabu
Beüzemelési útmutató
Szybki przewodnik
Ghid de pornire rapidă
Кратком руководстве
Pikaopas
Snabbguide
Minkäkielinen ilmaisu on lyhyin?
Ja minä kun olen aina taivastellut, kuinka tautisen hankalaa on saada vieraskielisen tekstin suomennos mahtumaan samaan tilaan kuin lähdekielinenkin!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Suomen kielessä ovat ainakin monet kaasuksemme sellaisia, jotka saavat kielemme näyttämään ulkomaalaisten silmissä pitkäsanaiselta, kun ne laitetaan substantiivin loppuun suoraan. Esim. pöydällä (ruotsin kielessä - på bordet. Ruotsin kielessäkin on ollut enemmän kaasuksia, mutta prepositiot ovat korvanneet ne.
Toki on kielien sananpituuksilla eroja. Sen voi huomata vaikka ajattelemalla suomen kieleä kirjoitettavan lainaamalla ideoita unkarista ja arabiasta.
Unkarissa pitkä vokáli merkitään diakríttisellä merkillä. Pitkää äätä heillä ei ole, mutta y ja ö on, joista jälkimmäinen on kirjoituksessa ő. Umlautit kallistuvat Unkarin maalla.
Arabiassa taas kaksoiskonsonantti merkitään diakriittisellä merkillä nimeltä šadda (jos oikein muistan). Tosin se jätetään monesti poiskin! Heillä on tapana kirjoittaa vain tarpeeksi konsonantteja, että sanan juuri ja juuri tunnistaa :-)
No, jos näitä tekniikoita käytettäisiin suomen kielessä, kirjoitettu kieli lyhenisi selvästi. Eri asia, olisiko sitä yhtä hauska lukea tai olisiko tämä tarpeellista. Vakiintunutta oikeinkijroitustahan ei kukaan kuitenkaan saa muutettua.
Pituuseroista huolimatta taitaa ilmaisu kuin ilmaisu pidentyä kun se siirretään kielestä toiseen, ainakin yleensä. Sama asia kun pitää sanoa, sitä helposti lisää sanoja, että varmasti asia tulee perusteellisesti oikein. Kyllä minusta ainakin tuntuu, että suomesta englantiin mennessä tulee aika pitkänluonteista englantia, ellei erikseen muokkaa tekstiä uusiksi ja karsi tai muuta asioita. Tarkkaa uskollisuus suomen kielellä on vaikeaa.
Olipa kiva nähdä tuo pikaopas-juttu. Suomi kerrankin lyhyimpänä. Toinenhan ulkomaistenkin usein tunteta lyhyt ilmaisu on: saitko omeniani?
Did you receive any of my apples?
Tuo ainakin venähti. Did you get my apples? on sekin silti pidempi, tai ainakin runsassanaisempi.
Tavuja onkin jo noin sama määrä.
No voi tuon sanoa myös puhekielisesti:
Got my apples?
Ei kuitenkaan voi sanoa, että suomi olisi kovin lyhyttä kun vertaa esim. japaniin, jossa yleensä kaikki sanotaan mahdollisimman lyhyesti.
Esim. "Se oli hauskaa." sanotaan yhdellä sanalla: "Tanoshikatta.", jossa adjektiiviin "tanoshii" lisätään pääte "katta", joka antaa sille aikamuodon. Ja tuo on siis aivan toimiva lause sellaisenaan. Aivan kuten "Lensin."
Japanissa on muitakin hauskoja erikoisuuksia, mitä ei muissa kielissä oikein ole.