Hei
Niin keittöni varustus, kuin myös tilavuus, sanelee rajoituksensa laajoille kulinaarisille operaatioille.Näin ollen en voi - enkä oikeastaan osaakaan - valmistaa etnistä ruokaa laajassa mittakaavassa.
Näin ollen tyydyn yksinkertaisiin ohjeisiin ja ruuan "tuunaamiseen". Vaikkapa karjalanpaistilihoista saa uuden makuisen marinoimalla lihat pirteästi maustetussa jugurtissa, ja kypsentämällä savipadassa.
Onko vihjeitä?
Niin keittöni varustus, kuin myös tilavuus, sanelee rajoituksensa laajoille kulinaarisille operaatioille.Näin ollen en voi - enkä oikeastaan osaakaan - valmistaa etnistä ruokaa laajassa mittakaavassa.
Näin ollen tyydyn yksinkertaisiin ohjeisiin ja ruuan "tuunaamiseen". Vaikkapa karjalanpaistilihoista saa uuden makuisen marinoimalla lihat pirteästi maustetussa jugurtissa, ja kypsentämällä savipadassa.
Onko vihjeitä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jugurttimarinadi on jo hyvä vihje (korma, tikka, tandoori). Mitä ja minkälaisia vihjeitä kaipaat?
Hei
Tarkoitin kysymykselläni lähinnä sitä, että miten maailmankeittiön keinoin voi värittää suomalaista arkiruokaa.Esim. ne perin arkiset karjalanpistilihat saavat aivan uuden ulottuvuuden erilaisesta maustamisesta.
Lapsuudessani 60-luvulla italialaistyylinen ruoka oli eksoottista, jopa hieman ylellistäkin.Nykyiset nuoret maailmankansalaiset nappaavat suvereenisti vaikutteita eri kulttuurien keittiöistä.
En haluaisi kuitenkaan tehdä aina kulttuurista sekametelisoppaa, vaan ruokaa jonka on tarkoitus maistua ja tuntua joltain,ruokaa jossa on "fiilistä". Huomasin ruuanlaitossa olevani jokseenkin metsässä, kun sanoin pojalleni tekeväni itämaista ruokaa ja hän vastasi murrosikäisen varmuudella että "teetsä taas sitä riisipaskaa?" Oikeassa poikani oli. Sotkin joka ruokaan samat mausteet joten eri valmistusaineista huolimatta ruokani maistuivat jokseenkin samalta. elikkä kasvispata oli maultaan samaa kuin possupata.
Nyt etsin tietä tästä tilanteesta ulos.
On tietysti hyvin tyydyttävää valmistaa ruokaa aivan alkuperäisten reseptien mukaan, mutta mutta...
Ei ole kaikkia raaka-aineita, ei kaikkia mausteita, ei aikaa ja metodeistakin on vaikea sanoa, miten monessa vaiheessa voi oikaista ja millä tavalla.
Valmiskastikkeet ('autenttista thairuokaa 15 minuutissa') maistuvat kaikki samalta ja se 'sama' ei edes ole hyvää. Tunnen tilanteen!
Keittokirjamarkkinoilta taitaa puuttua sellainen, joka esittelisi maailmankeittiötä realistisella tavalla, Suomen oloihin sovitettuna. Hmm, täytyypä miettiä...
No, kuitenkin: tällä palstalla ei saa mainostaa kaupallisia organisaatioita, mutta jos pistät s-postia osoitteella [email protected], voin kertoa enemmän. Ratkaisu saattaa olla olemassa.
maailmalla ovat yleensä varsin vaatimattomia varustukseeltaan ja usein myös kooltaan.
Eikä välttämättä tarvita suuria investointeja etnisen ruuan kokkaamiseen suomalaisessa perhepiirissäkään.
Tietenkin eri kansoilla ja kulttuureilla on omat välineensä ja kapineensa jokapäiväisessä ruuanlaitossa, mutta ne voi usein korvata jollakin kaapista löytyvällä kunhan vain käyttää mielikuvitusta.
Eihän nykyajan modernisoitu suomalainen keittiökään muistuta vanhanajan perinteistä maalaistupaa puuliesineen, leivinuuneineen, taikinakaukaloineen, kirnuineen yms, mutta kuitenkin sielläkin pystyy kohtuudella valmistamaan aitoa suomalaista perinneruokaa.
Tärkeintä on oikeat raaka-aineet ja valmistusmenetelmät sekä runsaasti mielenkiintoa kokkaustyölle.
Minä teen pienessä keittiössäni ja suomalaisilla värkeillä ihan tavallista intialaista ruokaa
Kaupasta saa vastaavat mausteet joskin ne eivät maistu aivan samalta kun intiasta ostamani mutta kyllä nekin hätätapauksessa on parempia kun pelkkä suola...
Jos intialaisesta pidät, osta kaappiisi Garam masalaa, chilijauhetta, kurkumaa ja korianterijauhetta, niillä pääset varmasti alkuun. (ainakin mun intialainen mies on vielä hyvissä voimin vaikka minä ruuan teenkin ;) )
Hei
Kiitos osallistumisestasi aloittamaani keskusteluun. Haen jatkuvasti makukokonaisuuksia, jotka sopivat yhteen.Kävin jokin aika sitten thai-ravintolassa jossa nauttimani keiton perusta oli rakennettu kauniisti vihreän curryn ja limen -tai luultavimmin sitruunaruohon- pohjalle.Kokeilin sitä myös kotona ja yhdistelmä toimi ihan suomalaisessa kirjolohikeitossakin.
Jakselkaa hyvin ja nauttikaa elämästä!