Törmäsin väitteeseen ensi kertaa deitti.netin seuranhakuilmoituksessa, mutta sillä on relevanssia seuranhakua pidemmälle, ehkä skeptisyyden ytimeen.
Joku väitti pitkällisen kokemuksen osoittaneen, että ei-akateemiset ihmiset eivät osaa ajatella syvällisesti. Mitä hyvänsä se "syvällisyys" tässä tarkoittikaan. Nimitetään sitä syvällisyyden lajia a-syvällisyydeksi. Toinen tapa muotoilla väite olisi ilmeisesti se, että monien ei-akateemisten joukosta ei ole löytynyt yhtään a-syvällisesti ajattelevaa. Väite on siis induktiivinen eikä deduktiivinen, vai mitä?
Tässä on jotain outoa ja olisi hyvä päästä tämän pohjalle.
Onko muilla samanlaisia kokemuksia jonkun syvällisyyden tason ja akateemisuuden yhteydestä?
Onko joku tieto tavoitettavissa vain a-syvällisellä tietojenkäsittelyllä, vai onko a-syvällinen tietojenkäsittely esim. eksponentiaalisesti nopeampaa?
Ehkä joku osaa määritellä sen a-syvällisyyden? Tai edes osan siitä?
Voiko antaa esimerkin yksittäisestä a-syvällisestä ajatuksesta?
Onko a-syvällisyys skepsis-skeptisyyden edellytys? Toivottavasti ei.
Onko skepsis-skeptisyys osa a-syvällisyyttä?
On hyvä puhua tietynlaisen tietojenkäsittelyn puolesta.
Joku väitti pitkällisen kokemuksen osoittaneen, että ei-akateemiset ihmiset eivät osaa ajatella syvällisesti. Mitä hyvänsä se "syvällisyys" tässä tarkoittikaan. Nimitetään sitä syvällisyyden lajia a-syvällisyydeksi. Toinen tapa muotoilla väite olisi ilmeisesti se, että monien ei-akateemisten joukosta ei ole löytynyt yhtään a-syvällisesti ajattelevaa. Väite on siis induktiivinen eikä deduktiivinen, vai mitä?
Tässä on jotain outoa ja olisi hyvä päästä tämän pohjalle.
Onko muilla samanlaisia kokemuksia jonkun syvällisyyden tason ja akateemisuuden yhteydestä?
Onko joku tieto tavoitettavissa vain a-syvällisellä tietojenkäsittelyllä, vai onko a-syvällinen tietojenkäsittely esim. eksponentiaalisesti nopeampaa?
Ehkä joku osaa määritellä sen a-syvällisyyden? Tai edes osan siitä?
Voiko antaa esimerkin yksittäisestä a-syvällisestä ajatuksesta?
Onko a-syvällisyys skepsis-skeptisyyden edellytys? Toivottavasti ei.
Onko skepsis-skeptisyys osa a-syvällisyyttä?
On hyvä puhua tietynlaisen tietojenkäsittelyn puolesta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
kokemuksesta todennut,että akateemiset eivät osaa ajatella syvällisesti!
tuntemista. Helpottaa pohtimisprosessia, eipä sen enempää.
Hihhuli sanoo, että laite toimii kun Jeesus antaa virtaa. Akateeminen selvittää, miten sähkö tuotetaan voimalaitokselta.
Oliko hihhuli tässä tarinassa se syvällisesti ajatteleva osapuoli?
...usein aivan päinvastoin; liika akateemisuus voi pilata kyvyn ajatella luovasti ja viisaasti, eli syvällisesti. Taitaa nyt vain olla niin, että monet "filosofit", esimerkiksi, rakastavat enemmän puhumista kuin tietoa, viisautta tai totuutta. Kunhan nyt ihmiset pääsisivät ensin egoistisuudestaan, sitten voisi harkita syvällisten puhumista. Akateemisuudella ei ole mitään tekemistä viisauden kanssa, mitä vaaditaan syvällisyyteen loppujen lopuksi. Ihmisten olisi jo korkea aika tajuta tämä tosiasia.
Haha, mitenköhän se "liika akateemisuus" turmelee luovaa ajattelukykyä? Meinaatko että luovaksi ajattelutyöksi tunnustettu tiede on kaavoihin kangistuneempaa kuin arkinen maalaisjärki, joka osaa kertoa:
1. että hinnat ovat tuplaantuneet euron myötä
2. että ennen leipäkin oli leipää
3. että se joka sanoo on ite
4. että kirjat pilaavat aivoja
5. että ihmisten on jo korkea aika tajuta nämä tosiasiat
Sä oot kuin suoraan joltain Ilta-Sanomien keskustelupalstalta. Siellä sun kaltaiset jätkät on ikuisesti kingejä, koska sattuvat tietämään miten asiat todellisuudessa ovat. Kiitos että perustelit hyvin.
Jos syvällisyys tarkoittaa sitä, että keskustellaan sellaisista asioista, joihin kummallakaan keskustelijalla(yksinkertaisuuden vuoksi 2kpl, voi olla 1-ääretön) ei ole VARMAA tietoa/vastausta, niin sanoisin seuraavasti:
Akateemisella ihmisellä on keskimäärin enemmän vastauksia kuin ei-akateemisella sellaisiin kysymyksiin, joihin on olemassa yksikäsitteiset vastaukset. Näin ollen ei-akateeminen siirtyy puhumaan syvällisesti tälläisesta asiasta(johon on vastaus) jo ehkä alkuvaiheessa, kun akateemisen ihmisen tiedot riittävät hieman pitemmälle, ennen kuin "hypätään" syvällisyyden kiehtovaan maailmaan. Joskus akateeminen pääsee siihen vastaukseen asti joutumatta/pääsemättä syvälliseen vaiheeseen.
Eli akateeminen syvällisyys tarkoittaa mielestäni sitä, että voi keskustella joistakin asioista syvällisellä tasolla ja sellaisella tasolla jonne ei edes pääse ei-akateeminen, koska on jo aiemmin hypännyt syvällisyyden polulle, joka ei välttämättä johda sinne mis akateemiset täs tapaukses ovat. Voi toki siis saada ne vastaukset ei-akateemisesta keskustelusta, jolloin pääsee tasolle.
On olemassa aiheita joita voidaan käsitellä syvällisesti myös kaikkien kesken, olipa aka tahi ei. Esim. rakkaudesta voidaan puhua varsin erilaisten ihmisten kanssa, koska monelle se on varsin omakohtainen kokemus ja näin ollen useat arvokkaat kannanotot rikastuttavat keskustelua, oli aka tai ei.
Tämä ei ole provokaatio! Tämä on hyvin paljon oikeasta elämästä yksinkertaistettu varsin mustavalkoinen jokotai-näkemys, jossa mielestäni saattaa osa totuutta myöskin piillä.
Syvällisiä ja muitakin keskusteluja kaikille!
Tolstoilaisuus!
Moukat loksuttavat leukojaan...
Minullakin olisi mielipiteeni asiaan, mutten viitsi sitä kertoa, olkoon...
Tää on rahvas palsta. Sivistyspääomaa ei ole ehditty vielä keräämään. Problematisoitujen aiheiden kirjoa katsellessa ei jää epäselväksi, että tämä palsta on lukiolaispoikien painimatto. Sen verran matalissa lätäköissä vedetään kroolaten.
Ja mä en osaa edes kroolata :)
No jäihän se lukioki kesken..
Ei syvällisyys ole sidottu koulutukseen. Näki sen jo lukiossa, että älykkyys ei ole sidottu viisauteen. Matikkaneroista löyty niin pinnallisia kuin pohdiskelevia ja avomielisiä ihmisiä.
Jos nyt joku ensin kertoisi kuinka erottaa syvällinen ajattelu ei-syvällisestä voisimme päästä hyvään alkuun. Jos saamme tämän määritettyä täytyykin pohtia kuinka selvittää ajattelijan todellinen ajatusprosessin kulku jotta voimme edellämainittua sääntöä noudattaa. Tämän jälkeen voimmekin pohtia kuinka se ettei käy tiettyjä kouluja lamauttaa tämän kyvyn ihmisessä...
Ehkäpä tuo deitti.netin ilmoitus olikin osoitus aivan jostain muusta kuin ei-akateemisten pinnallisesta ajattelusta, ehkäpä se vain kertoi etteivät kaikki akateemiset ole läheskään niin älykkäitä kun he välillä kuvittelevat.
voi joskus ajatella omalla tavallaan, olla rehellinen itselleen, olla aito.
Kirjaoppi saa taas monet toistelemaan lukemiaan lauseita, ymppäämättä lukemaansa omaan maailmankuvaansa, käsittelemättä sitä - 'oppineisuudesta' tulee pinnallista, toisilta lainattua.
Itse oppinut voi oppia hitaammin, mutta tekee sen omaan tahtiinsa, omalla tavallaan, arvioi lukemaansa ja kuulemaansa, ei ahda toisten kirjoituksia lyhytaikaiseen muistiinsa tenteistä selviämispelossa.
Mutta onhan niitä typeryksiä oppimattomissakin, ja viisaita oppineissa.