Palkokasvien (papujen, linssien ja herneiden) käyttö yhdistyy alempaan kuolleisuuteen vanhemmilla ihmisillä riippumatta etnisestä taustasta. Kukin päivittäin syöty 20 gramman palkokasviannos yhdistyy 7-8 prosenttia alempaan kuolemanriskiin, kertoo ravitsemustieteellisessä lehdessä julkaistu uusi tutkimus:
Asia Pac J Clin Nutr. 2004;13(2):217-20.
Legumes: the most important dietary predictor of survival in older people of different ethnicities.
Darmadi-Blackberry I, Wahlqvist ML, Kouris-Blazos A, Steen B, Lukito W, Horie Y, Horie K.
Public Health Division, National Ageing Research Institute, Melbourne, Australia. [email protected]
To identify protective dietary predictors amongst long-lived elderly people (N= 785), the "Food Habits in Later Life "(FHILL) study was undertaken among five cohorts in Japan, Sweden, Greece and Australia. Between 1988 and 1991, baseline data on food intakes were collected. There were 785 participants aged 70 and over that were followed up to seven years. Based on an alternative Cox Proportional Hazard model adjusted to age at enrollment (in 5-year intervals), gender and smoking, the legume food group showed 7-8% reduction in mortality hazard ratio for every 20g increase in daily intake with or without controlling for ethnicity (RR 0.92; 95% CI 0.85-0.99 and RR 0.93; 95% CI 0.87-0.99, respectively). Other food groups were not found to be consistently significant in predicting survival amongst the FHILL cohorts. PMID: 15228991
http://tinyurl.com/n4e4f
Asia Pac J Clin Nutr. 2004;13(2):217-20.
Legumes: the most important dietary predictor of survival in older people of different ethnicities.
Darmadi-Blackberry I, Wahlqvist ML, Kouris-Blazos A, Steen B, Lukito W, Horie Y, Horie K.
Public Health Division, National Ageing Research Institute, Melbourne, Australia. [email protected]
To identify protective dietary predictors amongst long-lived elderly people (N= 785), the "Food Habits in Later Life "(FHILL) study was undertaken among five cohorts in Japan, Sweden, Greece and Australia. Between 1988 and 1991, baseline data on food intakes were collected. There were 785 participants aged 70 and over that were followed up to seven years. Based on an alternative Cox Proportional Hazard model adjusted to age at enrollment (in 5-year intervals), gender and smoking, the legume food group showed 7-8% reduction in mortality hazard ratio for every 20g increase in daily intake with or without controlling for ethnicity (RR 0.92; 95% CI 0.85-0.99 and RR 0.93; 95% CI 0.87-0.99, respectively). Other food groups were not found to be consistently significant in predicting survival amongst the FHILL cohorts. PMID: 15228991
http://tinyurl.com/n4e4f
Vastaukset 2
Vanhimmat
Luin tutkimuksesta, jossa kasviproteiinien syönnin tuloksena oli kohonneen verenpaineen lasku verrattuna lihan syöviin. Itse pyrinkin siksi valmistamaan kotona ollessa pavuista ja linsseistä pääruokia, koska ikäihmisenä koen runsaan lihansyönnin nostavan verenpainettani.
Kun jätin punaisen lihan pois ruokavaliostani 90-luvun alussa, ei lounasruokaloiden kasvisruoissa ollut juuri ollenkaan mukana papuja tai linssejä.
Taisin siitä kerran antaa palautettakin, miksi ei johonkin kasvispataan, -muhennokseen tai -laatikkoon voisi lisätä hiukan papuja tekemään siitä ravitsevamman. Silloin ei tarvitsisi kuorruttaa ruokaa yhtä vahvasti rasvaisilla lisukkeilla. Moni sellaisen "kevyen" ruokalajin valitseva saattoi kuitenkin syödä illalla perheen kanssa liharuokaa.
Itse tein kotona pizzaa, pataruokaa ja keittoja pavuista tai niiden rouheesta. Nyt on ruokaloissa jo paljon papuruokia, eilenkin taisi olla jotain papukeittoa, toisinaan linssikeittoa. Salaattipöydässä on lähes aina monenlaisia siemeniä ja joskus keitettyjä papuja.
Totta pavut on hyvää