Nimittäin että, otetaan vaikkapa luku 5 ja siitä neliönjuuri. Se on irrationaaliluku; numerot seuraavat toisiaan sikin sokin, täysin ennustamattomasti. Lisätään siihen luku 2. Tulos on yhtä irrationaalinen, kokonaisosa 2 vain muuttuu 4:ksi. Korotetaan summa johonkin isoon potenssiin, esim. 1001. Luulisi, että tämäkin on aivan yhtä sattumanvarainen ja ennustamaton. Mutta ei. Tulos, vaikka onkin irrationaaliluku, onkin lähes kokonaisluku. Desimaalipisteen jälkeen seuraa 627 nollaa, mikä tarkoittaa että (2 nj(5))^1001 on melkein kokonaisluku. Ottamalla potenssiksi pienemmän luvun tämän ilmiön näkee laskukoneestakin. (Alkaako desimaaliosa 0:lla vai 9:llä riippuu potenssin parillisuudesta.)
Tai: Nyt on viidestoista päivä. Otetaan siitä neliönjuuri, siis nj(15). Kolmas pääsiäispäivä. Siitä otetaan luku 3 ja lisätään se edelliseen. Tämä summa korotetaan potenssiin pedon luku, eli 666. Tulos käsittää ensiksi 558 numeroa pitkän sekalaisen kokonaisosan. Sitten tuulee desimaalipiste. Sitten tulee 39 yhdeksikköä, jonka jälkeen desimaaliosa jatkuu satunnaisena. Taaskin vastaus on hyvin lähellä kokonaislukua. Onko tämä sattumaa, vai onko siinä takana jotakin? Eikä tässä vielä kyllin. Kun katsotaan vastausta 2-järjestelmässä, nähdään että kokonaisosa loppuu 336 ykköseen. Jos tehdään pieni pyöristys niin se loppuu 336 nollaan. Tämän täytyy tarkoittaa sitä, että kokonaisosa on hyvin lähellä lukua, joka on eräs suuri luku kertaa 2^336.
Tai: Nyt on viidestoista päivä. Otetaan siitä neliönjuuri, siis nj(15). Kolmas pääsiäispäivä. Siitä otetaan luku 3 ja lisätään se edelliseen. Tämä summa korotetaan potenssiin pedon luku, eli 666. Tulos käsittää ensiksi 558 numeroa pitkän sekalaisen kokonaisosan. Sitten tuulee desimaalipiste. Sitten tulee 39 yhdeksikköä, jonka jälkeen desimaaliosa jatkuu satunnaisena. Taaskin vastaus on hyvin lähellä kokonaislukua. Onko tämä sattumaa, vai onko siinä takana jotakin? Eikä tässä vielä kyllin. Kun katsotaan vastausta 2-järjestelmässä, nähdään että kokonaisosa loppuu 336 ykköseen. Jos tehdään pieni pyöristys niin se loppuu 336 nollaan. Tämän täytyy tarkoittaa sitä, että kokonaisosa on hyvin lähellä lukua, joka on eräs suuri luku kertaa 2^336.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Käy hakeen apteekista vähän Multitabseja, niistä saa kaikkia aivoille hyödyllisiä vitamiineja. Tämän jälkeen tällaiset ajatukset siitä, että "jotain suurta olisi lähellä" loppuvat.
Tällaiset hämärät kuvitelmat johtuvat aivokemian muutoksista kevätpuutosten yhteydessä. Sillä mihin ko. ajatukset liitetään ei ole merkitystä, koska yksilöstä riippuen ne voivat vaihdella miten sattuu. Moni luulee esimerkiksi hampaassaan olevan radiolähettimen. Taikka että seurataan.
Luulisi, että tällä palstalla saisi kirjoittaa vähän viisaammatkin. Sinun palstasi, Moby Dick, on tuo Huu Haa.
No kyllä nimenomaa sinun johdatelmasi ovat täyttä huuhaata! Otetaan sieltä satunnaisesti sitä sun tätä ja siihen lisätään satunnaisesti sitä sun tätä ja kappas vastaukseksi saadaan myös vähän sitä sun tätä.
Sinun logiikkaasi soveltaen:
"Otan luvun 1 ja lisään siihen luvun 2. Kun jaan saadun summan 3:lla, niin lopputulokseksi saan luvun 1 (YKSI!!!!). Olenko löytänyt jotain outoa?"
HAHAAA!!!
Joku näyttää jo vastanneen puolestani, enkä itsekkään enää ole asiasta paniikissa.
Ilmoitetut luvut, numerot ja numeroiden lukumäärät näyttävät kyllä pitävän paikkaansa. Ja itse ilmiö jää vieläkin selittämättömäksi.
saattanee liittyä tuohon Fibonccin lukujen
laskukaavaan:
http://mathworld.wolfram.com/FibonacciNumber.html
En tiedä liittyykö tämä Fibonacci-jonoon. Mutta minussa ihmetystä herättää se, että miksi luku, jonka olettaa olevan 'puhtaasti' irrationaalinen, onkin lähes tulkoon kokonaisluku, sitä tarkemmin, mitä suurempaan potenssiin korotetaan. Laskukoneellakin tämän voi alkajaisiksi tarkistaa.
Kerran mietin tätä asiaa, ja muistiinpanoista näkyy, että asiaa on aluksi tutkittu innolla, mutta sitten se loppuu kuin kanan laulu. Ikäänkuin olisi nähty että tämähän on itsestään selvyys, ja lopetettu häpeillen siihen. Nyt en kuitenkaan näe, miksi tämä olisi itsestäänselvyys.
Muistaakseni varma tapa miten tällaisen luvun voi muodostaa on, että otetaan vaikkapa luku 39 ja siitä neliönjuuri. Lisätään siihen se kokonaisluku, joka on (lähinnä) pienempi kuin nj(39) (nj=neliönjuuri), siis kuusi. Nyt luvulla
(6 nj(39))^(jokin suuri luku) pitäisi olla tämä ominaisuus, laskun tulos on sitä lähempänä kokonaislukua, mitä suurempaan potenssiin korotetaan. Oli vielä lisäksi niin, ettei ilmiötä näe aina 10-järjestelmässä, vaan tulosta on katseltava 2-järjestelmässä.