Olen usein miettinyt, tarkoitetaanko sykerajasuosituksilla eri harjottelutehoalueille suoria prosentuaalisia osuuksia maksimisykkeestä, vai onko tarkoitettu, että niissä huomioitaisiin henkilön leposyke ns. karvosen kaavalla. Kysymys voi olla aika merkittäväkin, koska varsinkin matalilla tavoitesykealueilla erot suoraan lasketuissa ja karvosenkaavasta saaduissa sykerajoissa voivat olla tosi huimat, varsinkin huonokuntoisella/korkean leposykkeen omaavilla.
Ja mitenkähän muuten Polarin mittarit mahtavat laskea antamansa suositussykkeet? Hyödynnetäänkö siinä karvosenkaavaa vai jotakin ihan muuta laskentamenettelyä?
Karvosenkaavahan menee näin:
Harjoittelusyke = ((maksimisyke-leposyke)*tavoite%) lepsoyke.
Minun maksimisykkeeni on noin 200 ja leposyke 47. Jos haluan laskea vaikkapa peruskuntoharjoituksen sykkeen alarajaksi 60%, saan suoralla laskutavalla 120ss/min mutta karvosenkaavalla 140ss/min. Ero on valtaisa! Mutta kumpi on oikein?
Ja mitenkähän muuten Polarin mittarit mahtavat laskea antamansa suositussykkeet? Hyödynnetäänkö siinä karvosenkaavaa vai jotakin ihan muuta laskentamenettelyä?
Karvosenkaavahan menee näin:
Harjoittelusyke = ((maksimisyke-leposyke)*tavoite%) lepsoyke.
Minun maksimisykkeeni on noin 200 ja leposyke 47. Jos haluan laskea vaikkapa peruskuntoharjoituksen sykkeen alarajaksi 60%, saan suoralla laskutavalla 120ss/min mutta karvosenkaavalla 140ss/min. Ero on valtaisa! Mutta kumpi on oikein?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kyllä Karvosen kaavaa käytetään. Itsellä maksimi 198 ja leposyke 38, näinollen 50% sykealueesta on noiden puolivälissä eli 118 (eikä 99, joka on puolet maksimista)
Tarkoitatko että Polarin mittarien automaatioissa käytetään karvosenkaavaa, vai mitä tarkoitat kommentillasi?
Minusta on outoa, että kun sykerajoja suositellaan eri puolilla mediassa, ei koskaan tuoda esiin että siinä pitäisi laskea monimutkaisemmin kuin vain suoraan prosentteina (oltetusta) maksimista. Sehän menee ihan metsään! Missään ei kerrota karvosen laskukaavasta.
Jaa, Polarin sykemittarin sisäisestä toiminnasta ei mulla ole tietoa, mutta ainakin itse käytän tuota Karvosen kaavaa kun seuraan omia harjoitustehojani. Jos on tarkoitus mennä esim 50 % sykkeillä niin mulla se tarkoittaa 118 lyöntiä minuutissa ja 70 % 150 lyöntiä minuutissa. Korkeilla prosenteillahan ei tulekaan enää isoa virhettä vaikka laskisikin prosentit pelkästään maksimisykkeestä.
Juuri niin. Mut tuo nyt ei ole ihan se mitä kysyin - pikemminkin se, mitä itsekin totesin. :) Kiitos kommenteista kuitenkin! :)
per****tä Karvosen kaavoilla !!!!!!!!
Tuleeko sillä puhtaampi peppu? Mä käytän emboa. ;)
Ainakaan omassa mittarissani ei tuollaista kaavaa käytetä. Siinä on vain arvioitu iän mukaan maksimisyke. Onhan se sinänsä virheellinen, kun on arvioitu, mutta voithan sen maksimisykkeesi testata joskus, teet vain todella kovaa rasitusta kunnet enää jaksa sitä tehdä, eikä syke nouse, silloin olet jo ainakin lähellä maksimisykettä. Maksimisykettä ei voida millään kaavalla varmasti laskea, ainoastaan testeissä sen tietää. Jos haluat tarkan testin, niin käy jollain urheiluopistolla tai liikuntalääketieteellisessä keskuksessa, niin saat siitä varman. Tosin tavallisella ihmisellä arvioitukin on ihan hyvä, sillä ei syke nyt hirveän montaa lyöntiä vaihtele, vaikka melko paljon voi vaihdellakin. Kuitenkin sen yleensä itse tietää, ja kyllä ne rajat kuitenkin suunnilleen oikeassa ovat.
Meinaatko, ettei se sun mittari hyödynnä mitään laaskentakaavoja laskiessaan sulle ne viitearvot... Huoh. Eikö täällä käy ketään kuka TIETÄÄ näistä asioista??!!
Tottakai laskee, en kai nyt tymä ole! Tarkoitin vain että sykemittari laskee sen iän mukaan, ei minkään leposykkeen. Ainakin siis omani, en tietysti voi kaikista mittareista sanoa. Siitähän sen tietää mitkä arvot sinne mittariin syöttää.
Sorry mut et jätä paljon tulkinnanvaraa.. kyl sä taidat vähän tyhmä nyt olla ainakin tässä asiassa.
ollaanpas sitä taas ystävällisiä!
Mua vaan aina ottaa pattiin, jos ihminen ei lainkaan tiedä mistä puhuu mut puhuu silti vaan! Ei voi mitään, se ärsyttää. Jos joku haluaa keskustella saadakseen syvempää tietämystä aiheestaan, kannattaako todella silloin vastata jotain liirumlaarumia, josta ei tosiasiassa tiedä yhtään mitään?
Mua siis kiinostaa, millä algoritmillä (jota tuotteen käyttäjä ei tietenkään itse näe) Polarin uusimmat mittarit laskevat tavoitesykealueet ns. Own Zone toimintossaan? Menetelmä kai perustuu ensisijaisesti sykevälin vaihtelun mittaukseen, mutta mitä muuta ja millä tavoin funktio huomioi?
Sykevälin vaihtelun yhteys liikunnan rasittavuuteen huomattiin ja otettiin vakavasti tutkimuksen alle pääasiassa Oulun yliopistossa -90 luvun puolivälissä. Siitä seurasi jokunen väitöskirja ja joukko muuta tutkimusta (mm. Mikko Tulppo, Tapio Seppänen, Juhani Airaksinen, Heikki Huikuri, Timo Mäkikallio, T. Takala, M. Niemelä jne.), joiden (lähinnä Tulpon) havaintojen ja tulosten perusteella Polar tuotteisti menetelmän.
Lisää tuosta aiheesta vaikkapa täältä:
http://ajpheart.physiology.org/cgi/content/full/274/3/H810
http://www.fimnet.fi/finnanest/lehdet/2001/no_3/a_laitio.pdf
Myönnän etten sykemittareista niin paljoa tiedä, mutta ajattelin vain kertoa, miten saat kaikkein parhaiten itsellesi sykealueet mitattua. Mielestäni vastasin ihan asiallisesti, joten olisi kiva jos olisit sitä myös itse, vaikkakin olisit asioista eri mieltä. Mutta väitätkö, että sykemittarilla saat kaikista parhaan tuloksen treeneihin, kun laskenta on silloin vain teoreettista ja puhtaasti arvioihin perustuvaa? Tottakai suunta on oikea, mutta ajattelinpahan vain, että jos haluat tarkkaan määritää juuri henkilökohtaiset sykealueesi, perustuen oikeisiin, juuri sinulle sopiviin mittauksiin.