Jos atomivoimalan räjähtämisen todennäköisyys ei voi olla nolla (koska mikään tekniika ei ole täydellistä), niin mikä on todennäköisyys sille, että sellainen räjähtää, jos hölmöläiset rakentavat niitä ikuisesti lisää?
Hölmöläiset ja atomivoimala
per gynt
9814
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei voida olettaa, että ihmiskunta rakentaisi äärettömän määrän ydinvoimaloita. Esimerkiksi energian tarve ja uraanin saatavuus ja kustannukset rajoittavat rakentamista. Muutenkaan ei voida antaa tarkkaa todennäköisyyttä tapahtumalle, mutta voidaan tehdä subjektiivisia - "hatusta vedettyjä" - arvioita perustuen esimerkiksi voimaloiden määrään ja tekniikan kehitykseen.
Näin siis todellisuudessa. Jos näitä reaalimaailman rajoituksia ei olisi, niin voitaisiin räjähdyksen sanoa tapahtuvan (melkein) varmasti.
Jos rakennetaan aina vaan lisää, niin kertoja on ääretön. Jos toisaalta räjähdyksen todennäköisyys ei ole täysi nolla, niin auttamatta saadaan räjähdykselle todennäköisyys, joka EI ole nolla.
Eli kun tarpeeksi kauan rakentaa uusia atomivoimaloita, niin aivan varmasti räjähtää.
Hauskaa on, että sikäli kun Venäjä nyt siirtyy atomivoimalalinjalle Suomen innoittamana (Lipposelle terkkuja), niin siellä aivan varmasti räjähtää ja tuulen suunnasta riippuen Suomalaisilla on sitten enemmän hauskaa tässä naapurissa. Kun kuitenkin suurin osa niistäkin voimaloista rakennetaan Pietarin läheisyyteen karjalan kunnaille.
(Lipposta tästä onnesta tulevat sukupolvet polvillaan kiittävät!)
Voidaan tehdä matemaattinen ajatusleikki äärettömän monesta ydinvoimalasta/käyttövuodesta, mutta todellisuuden kanssa tällä ei ole mitään tekemistä. Voimaloiden onnettomuustiheys on niin pieni, että ajatus äärettömästä käyttövuosimäärästä johtaa pahasti harhaan, jos halutaan arvioida onnettomuuden todellista todennäköisyyttä. Wikipediasta lainattua:
"Vakavan reaktorionnettomuuden todennäköisyyttä hyvän ydinturvallisuuden voimalaitoksessa on arvioitu laskennallisesti. Tällöin määritetään ensin vakavan onnettomuuden edellytykset ja sitten arvioidaan todennäköisyys näiden edellytysten yhtäaikaiselle ilmenemiselle. Historiallisesti laskennallinen todennäköisyys reaktorisydämen vaurioitumiselle on ollut reaktorityypistä riippuen noin yksi tapaus 1 000–100 000 vuodessa. Nykyaikaisessa ydinvoimalassa todennäköisyys on tyypillisesti selvästi vähäisempi kuin yksi tapaus 100 000 vuodessa. Eurooppalaiset viranomaiset edellyttävät uudelta reaktorilta suunnitteluperusteena laskennallisesti alle yhtä tapausta miljoonassa vuodessa. Näinkin harvinaisiin onnettomuuksiin on varauduttu ja ydinvoimalaitokset suunnitellaan siten, että onnettomuuden vaikutukset rajataan ensisijaisesti reaktorin ja toissijaisesti laitoksen sisälle. Tarkempi kuvaus ydintekniikkaan liittyvän riskin arvioinnista on artikkelissa ydinturvallisuus. (STUK, 2004; Francois, 2000)"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinonnettomuus
Tässä arvioitu reaktorisydämen sulaminen ei vielä merkitse sitä, että säteilyä pääsisi ympäristöön. Lisäksi Tshernobylin tyyppistä "räjähdystä" pidetään fysikaalisena mahdottomuutena Suomessakin käytössä olevissa kevytvesireaktoreissa.
Räjähdyksen riskin arviointi on empiiristä matematiikkaa eikä sitä voi oikein sohvalta päättelemällä arvioida. Tilastojen tutkiminenkin antaa vain suuntaa, koska tekniikkaa kehittyy (muuttuu) jatkuvasti.
"Lisäksi Tshernobylin tyyppistä "räjähdystä" pidetään fysikaalisena mahdottomuutena Suomessakin käytössä olevissa kevytvesireaktoreissa."
Tämä on totta. Tshernobylissä "räjähdyksen" aiheutti hidasteaineen (olikohan jotain graffitia?) lämpeneminen reaktion karattua käsistä. Vesihidasteisissa reaktoreissa hidastevesi yksinkertaisesti haihtuu pois, jos insseiltä lähtee mopo käsistä. Kun hidasteaine häipyy, niin reaktiokin pysähtyy siihen. (tämä on tosin toisen käden tietoa johon kuitenkin omalta tietämyspohjalta tohdin uskoa)
Itse olisin enemmänkin huolissani jäteaineiden käsittelystä. Asiaan liittyvä fysiikka on kuitenkin niin uutta ja outoa ihmisille ettei tiedetä miten jätteiden kanssa pitäisi toimia.
Tällaisia laskelmia voidaan esittää aina, mutta sitten erilaisten 9.11 ja Tsernobylien jälkeen ollaan aina huuli pyöreänä! TÄTÄ EMME HUOMANNEET OTTAA HUOMIOON LASKELMISSA!
Koska laskelmissa EI VOIDA ottaa huomioon kaikkia mahdollisia tulevaisuudessa ilmaantuvia tekijöitä, niin on selvää, että kun aikaa laitetaan tarpeeksi, niin aivan varmasti räjähtää!
Sitäpaitsi esimerkiksi tuulivoima on 5 kertaa halvempaa kuin atomivoima ja aidosti Suomalaisia työllistävää.
"Parempi katsoa kuin katua"
Tsernobylinkään ei pitänyt räjähtää. Avaruussukkuloiden piti olla luotettavia.
Kun nyt vielä Suomeen tulevassa voimalassa on uutta tekniikkaa, niin Suomnalaisethan ovat suoraan sanottuna koekaniineja täällä.
Koko rakennusprojekti on jonkin jälkijättöisen ydinvoimalahkon päähänpinttymän lopputulos. Kuudes tästä nyt vielä puuttuukin.
Tuskin näitä laskelmia kuitenkaan manipuloidaan, sillä ne täytyy luultavasti hyväksyttää riippumattomalla tarkastajalla. Tuskin suunnittelijoilla on halua pimittää mitään tunnettua riskitekijää. Jos löytyy suuri riskitekijä, ei ole mitään syytä etteikö sitä korjattaisi.
Sen sijaan on totta, että on olemassa tuntemattomia nykyisiä ja tulevia riskitekijöitä, joita ei ole voitu ottaa huomioon laskelmissa. Siksi kokonaisriskiä ei voi tarkkaan määritellä. Voidaan arvioida, että tarpeeksi pitkän ajan kuluessa sattuu vakava onnettomuus. Ei vaan tiedetä kuinka pitkä on tuo tarpeeksi pitkä aika, jotta vakava onnettomuus sattuu todennäköisyydellä "varma". Kyse saattaa olla esimerkiksi miljardeista vuosista.
Aina on mahdollista, että esimerkiksi ydinpommin tai suuren meteoriitin täysosuma räjäyttää kevytvesireaktorin, jonka ei pitäisi pystyä räjähtämään omin avuin, mutta tällaista tapahtumaa saa todennäköisesti odottaa hyvin kauan.
Tarkoituksenani ei ole ottaa kantaa ydinvoiman puolesta tai vastaan, vaan tuoda esille se, että tuo tarvittava aika, jonka kuluessa nykyaikainen voimala räjähtää käytännöllisesti katsoen varmasti saattaa olla niin pitkä, että sillä ei ole ihmiskunnan kannalta juurikaan merkitystä. Vertailukohtana voisi olla seuraava väittämä: Kun pelaan lottoa riittävän kauan, voitan varmasti päävoiton.
Tshernobylin räjähdystä oli varma siinä vaiheessa kun Moskovasta tuli käsky suorittaa koe, jonka suorittamiseksi reaktorista tarvittiin kytkeä lähes kaikki turvalaitteet pois päältä. Kokeessa oli tarkoitus parantaa tehokkuutta. Kokeeseen ei ollut aikaa valmistautua kunnolla tämän vuosihuollon yhteydessä, joten se täytyi tehdä määräyksiä rikkoen.
Kun reaktorin lämpötila nousi käsistä, koetettiin säätösauvat(grafiittia) laskea alas. Tällöin kuitenkin korkea lämpötila ja reaktoriin päässyt vesihyöry ja happi, sytytti säätösauvat palamaan. Tällöin reaktoriassa oli vain neutroneja hidastavaa vettä, joka kiihdyttää reaktiota. Lopulta, reaktorin rakenteet eivät kestäneet energiamääriä ja tilanne päättyi räjähdyksiin ja tulipaloihin.
Mielestäni onkin törkeää verrata suomalaista insinööritaitoa ja modernia ydinvoimaa, jollain tavalla Tshernobyliin. Jos tuolloin NL:ssä olisi tieto kulkenut paremmin olisi tuokin onnettomuus estetty. Nykyistä ydinvoimaa on kehitetty vuosikymmeniä ja kun se viimein on turvallista, niin miksi ihmeessä siitä pitäisi luopua.
Tsernobylissä käytetty reaktorityyppi on kehitetty plutoniumin valmistamista silmälläpitäen. Kyseinen reaktori on todella epävarma alhaisilla tehoilla ja tämä olikin yksi syy tuohon räjähdykseen. Onnettomuuden saattuessa oltiin juuri lopettelemassa testiä, jossa testattiin alhaisilla tehoilla ajamista ja silloin sattui tuo onnettomuus.