Montako numeroa puhelinnumerossasi on?
Suomen kieli tuntuu tässä tapauksessa hieman kömpelöltä. Useasta numerosta muodostuvaa numeroa kutsutaan numeroksi eikä luvuksi. Vai antaako kukaan toiselle omaan ”puhelinlukuaan”?
Kukaan ei sentään puhu viisikirjaimisesta kirjaimesta vaan viisikirjaimisesta sanasta!
Muissa kielissä noille numero- ja lukukäsitteille on usein eri sanat. Esimerkiksi englannissa ”phone number consisting of X digits”, saksassa "X-stellige Telefonnummer”, ruotsissa ”telefonnummer med X siffror” jne. (esimerkkejä sopii itse kunkin muokata oman kielikorvansa mukaisiksi – oleellista on se, että numerolle ja numerolle on omat vastineensa).
Osaisiko joku viisas ratkaista tuon suomen kielen ”moninumeroisen numeron” ongelman elegantilla tavalla?
Suomen kieli tuntuu tässä tapauksessa hieman kömpelöltä. Useasta numerosta muodostuvaa numeroa kutsutaan numeroksi eikä luvuksi. Vai antaako kukaan toiselle omaan ”puhelinlukuaan”?
Kukaan ei sentään puhu viisikirjaimisesta kirjaimesta vaan viisikirjaimisesta sanasta!
Muissa kielissä noille numero- ja lukukäsitteille on usein eri sanat. Esimerkiksi englannissa ”phone number consisting of X digits”, saksassa "X-stellige Telefonnummer”, ruotsissa ”telefonnummer med X siffror” jne. (esimerkkejä sopii itse kunkin muokata oman kielikorvansa mukaisiksi – oleellista on se, että numerolle ja numerolle on omat vastineensa).
Osaisiko joku viisas ratkaista tuon suomen kielen ”moninumeroisen numeron” ongelman elegantilla tavalla?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Numeroitahan ne olivat silloin puhelimen alkuaikoina ("Saanko Helsinki seitsemän?"); mitäpä sitä kieltä korjailemaan, vaikka tekniikka kehittyisikin.
Enpä ole ennen moista asiaa ajatellutkaan.
Onko meillä siis vain 10 numeroa (0-9) ja kaikki muut ovat lukuja?
Numero-ilmaisua käytetään siten väärin myös urheilijoiden paidoissa, joissa on pelaajan pelinumero 27.
Entä käytetäänkö kieliopillista termiä 'lukusana' oikein?
Eipä ole kyllä tuo asia päässyt koskaan haittaamaan. Ei ole tarvinnut miettiä, onko numero numero vai luku. Miksi tehdä tällaisesta asiasta ongelma? Mitä väliä sillä on, miten muissa kielissä sanotaan?
Esim. Jenkkilän puhelinsysteemeissä on joskus esitetty ainakin suuntanumeroita kirjaimilla. En tiedä tehdäänkö niin enää, mutta siinä olisi yksi selityksen paikka. Edellinen ei vielä selitä suomalaista käytäntöä.
Puhtaasti matematiikan kannalta ajatellen ei ole oikein puhelinnumeroiden yhteydessä puhua luvuista.
Esimerkiksi mikään seuraavista esityksistä ei ole luku:
09-123456
09123456
050-123456
050123456
Jälleen kerran. Me suomalaiset olemme oikeassa, muu maailma väärässä. Sitä paitsi, "moninumeroinen numero" on aika elegantti ilmaisu, lähes ilmaisun "alavilla mailla hallanvaara" veroinen. Eikö?
"""Esimerkiksi mikään seuraavista esityksistä ei ole luku:
09-123456
09123456
050-123456
050123456"""
Ovatko ne numeroita? Vai numerosarjoja?
"-", " ", "*", "#" eivät ole numeroita, myös niihin joskus törmää puhelinta käyttäessään.
Mutta muuten, totta kai, "numerosarja" (lyhemmin: "numero") on käypä nimitys. Vrt. "postinumero", "lottorivi - lottonumerot". Yksittäiset lottonumerot on tosin pakko esittää pilkulla erotettuna, yksittäisiä lottonumeroita ei muuten voi erottaa toisistaan.
Atk-ohjelmoinnissa puhutaan merkeistä, merkkijonoista. Merkki on mikä tahansa näppäimistön kautta tai muuten haettava merkki. Merkki voi olla aakkoskirjain, numero tai erikoismerkki.
"Merkkijono - puhelinmerkkijono" voisi näin ollen olla olla yksi vaihtoehto, ristiriidaton ainakin. Arkisemmassa kielenkäytössä sellainen varmaan särähtää? Numeroiden kanssa soitettaessa kun kuitenkin lähes yksin omaan pelataan.
Jos meillä suomenkielessä tuo asia ilmaistaan niin kuin ilmaistaa ja kaikki ymmärtää asian, niin mitä ihmeen väliä sillä on, jos asia ilmaistaan "väärin". Ja jos toisissa kielissä asia ilmaistaan toisella tavalla, niin silläkään ei ole väliä. Väliähän on vain sillä, että asia tulee ymmärretyksi. Matemaatikot ja atk-ihmiset käyttäkööt muita termejä, silloin kun sitä tarvitsevat. Niihän sitä toimitaan muutenkin.
Nyt on kysymys saivartelusta. Se on kivaa!
Muuten, ei kai sentään tarvitse matemaatikko olla soittaakseen väärään numeroon?
Tämä palsta on tarkoitettu juuri tämänkaltaisille viestiketjuille. Sinun ajatusmaailmallesi (ja -kyvyllesi?) on ihan varmasti olemassa oma paikkansa...jossakin aika kaukana. Aloita etsiminen vaikka Lapsen suusta -foorumin kieppeiltä.
Kyllä kai tällekin palstalle mielipiteitä mahtuu - tai pitäisi mahtua! Olen kiitollisen sellaisestakin palautteesta, jossa aloitukseni mielekkyys kyseenalaistetaan. Sellaiseksi minä tuonkin tulkitsin, vaikka se ei suoraan aloitukseni perässä ollutkaan.
Mielestäni tätä palstaa ei vaivaa niinkään epäasiallisten kommenttien runsaus kuin kommenttien/puheenvuorojen (millaisten tahansa) puute. Liian hiljaista täällä pakkaa olemaan.
Kiitos palautteestasi!
Entä, miten aiemmat vastauksekseni?
Onko sinulla niihin jotain kommentoitavaa?
nimin. mailla
Mielipiteitä mahtuu, juu, mutta konkarina ja ammattilaisena olen törmännyt tuohon "kunhan se vaan ymmärretään" -kommenttiin ihan liian monta kertaa; minun hommaani on suoristella muiden alojen ammattilaisten ulosantia, kun nämä neropatit ovat kikkailleet itsensä umpisolmuille eivätkä saa niitä sitten itse enää auki. On aika surkea tilanne, kun esimerkiksi insinöörillä tai kauppatieteilijällä on omasta mielestään loistavat tai ainakin ne ymmärrettävät kommunikaatiotaidot ja työnantaja lähettääkin hänet kieliterapiaan tuskastuttuaan tilanteeseen, jossa ei ymmärrä puhuja eikä kuuntelija.
Tämän palstan kyselijät tuovat esiin hienoja pulmia ja vastalijat ovat usein varsinaisia taitoniekkoja. "Kun vaan ymmärretään" -viesti on kuin saavillinen kylmää sillivettä naamalle varsinkin, kun sitä ei pysty yhtään varomaan. En minäkään mene autopalstalle vinkumaan, että on ihan sama, montako niitä hevosvoimia teitin kärryssä on ja mixei muka lahdentiällä sais ajaa kahtasataa ne ketkä haluu.
Puhelinnumero, postinumero, sarjanumero, tilinumero, jne. käsitteissä "numero" tarkoittaa numerokoodia, joka ei ole lukuarvo vaan numeroista muodostuva "sana". Merkitys selviää aina asiayhteydestä eikä erehdyksiä tapahdu niin kauan kun puhutaan asiasta.
Sekaannusta syntyy niin tässä kuin miljoonassa muussakin tapauksessa, kun irrotetaan sanoja asiayhteydestä.
Juuri samassa käsityksessä olen itsekin ollut. Kunhan lähdin pöljyyttäni kyselemään joutavia.
Tähän jäi saamatta vastaus eli toistan tarkentaen:
Onko olemassa vain kymmenen numeroa (0-9)?
Jos ei ole niin miten nuo yllä olevat 'perusyksiköt' nimeltään eroavat sellaisista 'kokonaisuuksista' kuin 18, 245 tai 1000?
Minulle 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9 ja 0 ovat numeroita. Mainitsemasi 18, 245 ja 1000 ovat puolestaan lukuja (reaalisia kokonaislukuja, jos hivenen matemaattisesti tarkastellaan).
Luvuista kuitenkin VOIDAAN monessa yhteydessä käyttää myös nimitystä "numero" ja näin käytännössä tehdäänkin. Tuo 245 voisi esiintyä vaikkapa hotellihuoneen numerona (ei suinkaan "hotellihuoneen lukuna").
Kotiosoitteessani esiintyy kaksi "kaksinumeroista numeroa" 10 ja 52. Niitäkään en kutsu luvuiksi. Hassua minusta on lähinnä vain se, että jollakin kokonaisuudella voi olla täsmälleen sama nimi kuin sen yhdellä osasella.
Numero siis koostuu numeroista. Mielenkiintoinen seikka...
Jatkan viela pohdintaa aiheesta hotellihuoneen numero ja kadun numero, joista kaytetaan myos muissa kielissa numero -sanaa: liittyisiko muissa kielissa numero-sanan kaytto siihen, etta edellamainitut ovat kuitenkin laskennallisia, eli liittyvat jarjestysnumeroon, huone nro 253; 254 jne. Puhelinnumero on sen sijaan tosiaankin pelkka numeroista koostuva merkkijono.