Kuten otsikosta käy ilmi, minä koen varsinaisen kuntoilun aloittamisen miltei tuskallisen vaikeaksi. Olen normaalipainoinen, mutta jossain määrin kaipaan kiinteytystä ja ennen kaikkea kestävämpää kuntoa ja sitä hehkutettua liikunnan iloa.
Nykyinen "liikuntani" rajoittuu vain hyötyliikuntaan, lähinnä 20 min päivittäiseen ( ei aina edes siihen! ) pyöräilyyn ja kävelyyn.
Jostain syystä vain en saa itseäni potkaistua lenkille tai raskaammalle pyörälenkille. En tahdo heti alkuun aloittaa mitään maksullista lajia, joten nyt sen on rajoituttava noihin kahteen. Yksi syy laiskuuteeni on se, että ajattelen liikaa mitä muut minusta ajattelevat. Tuntuu, että jokainen vastaantulija näkee huonon kuntoni ja ärsyttää, kun oikeat trikoohousuiset tehopakkaukset pyrähtävät ohitse. Vaikka tosiasiassa ei varmasti ketään tuolla kadulla kiinnosta motiivini tai se, etten liikukaan mitkään huippukalliit tekstiilit ylläni.
Miten ihmeessä siis saisin muutettua asennettani? Tahdon kokea sen liikunnan ilon ja huomata, kun hiljalleen kunto alkaa kohentua. Luulisi tämän olevan jo tarpeeksi vahva motiivi lähteä liikkeelle, mutta ei niin ei.
Ja lisäksi: näitä keskusteluja lukiessa huomaa, että kaikki painottavat lenkin pitkää kestoa ( yli tunti ). Eikö kuitenkin alussa riitä se, että tekee jaksamisensa mukaan ja hiljalleen pidentää sitä aikaa ja matkaa? Vai vaikuttaako esim. puolen tunnin lenkki yhtään kohottavasti kuntoon?
Kiitos, jos joku voi vastata asiallisesti.
Nykyinen "liikuntani" rajoittuu vain hyötyliikuntaan, lähinnä 20 min päivittäiseen ( ei aina edes siihen! ) pyöräilyyn ja kävelyyn.
Jostain syystä vain en saa itseäni potkaistua lenkille tai raskaammalle pyörälenkille. En tahdo heti alkuun aloittaa mitään maksullista lajia, joten nyt sen on rajoituttava noihin kahteen. Yksi syy laiskuuteeni on se, että ajattelen liikaa mitä muut minusta ajattelevat. Tuntuu, että jokainen vastaantulija näkee huonon kuntoni ja ärsyttää, kun oikeat trikoohousuiset tehopakkaukset pyrähtävät ohitse. Vaikka tosiasiassa ei varmasti ketään tuolla kadulla kiinnosta motiivini tai se, etten liikukaan mitkään huippukalliit tekstiilit ylläni.
Miten ihmeessä siis saisin muutettua asennettani? Tahdon kokea sen liikunnan ilon ja huomata, kun hiljalleen kunto alkaa kohentua. Luulisi tämän olevan jo tarpeeksi vahva motiivi lähteä liikkeelle, mutta ei niin ei.
Ja lisäksi: näitä keskusteluja lukiessa huomaa, että kaikki painottavat lenkin pitkää kestoa ( yli tunti ). Eikö kuitenkin alussa riitä se, että tekee jaksamisensa mukaan ja hiljalleen pidentää sitä aikaa ja matkaa? Vai vaikuttaako esim. puolen tunnin lenkki yhtään kohottavasti kuntoon?
Kiitos, jos joku voi vastata asiallisesti.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Niin, ja yksi todella naurettava syy, millä olen pitänyt itseni poissa lenkkipoluilta: minä näytän naurettavalta lenkkarit jalassa. Voiko siis aloittelija lenkkeillä/juosta sellaisissa vapaa-ajan jalkineissa/tennaritossuissa - tai miksi niitä tahtookaan kutsua - niin, ettei jalat vaurioituisi? Tarkoitan sellaisia kenkiä, jotka eivät varsinaisesti ole juoksuun tarkoitetut, mutta jotka tuntuvat hyviltä ja rennoilta jalassa.
Kynnys kuntoilun aloittamiseen on monella suuri, joten et ole yksin ongelmasi kanssa. Sitten kun pääsee vauhtiin, ei hommassa olekaan enää mitään vaikeaa :) Laitanpa tähän muutamia ainakin itselleni toimineita vinkkejä, joilla liikunnan ilon saa houkuteltua esiin :D
Ensinnäkin, jos et saa itseäsi potkittua lenkille tai pyöräilemään, niin potki itsesi juuri sinne maksulliselle salille tai aerobic-tunnille. Paikat, joissa muutkin liikkuvat ja joissa on ohjaaja neuvomassa, innostavat liikkumaan aivan eri tavalla kuin jos vain olet itse itsesi pomo (kuten lenkkeillessä). Ja sitten kun on vaikkapa se 10 kerran kortti aerobictunnille tms. on pakko käydä ne tunnit ihan vain senkin takia, ettei rahat mene hukkaan. Ja kymmenessä kerrassa sitä onkin jo ehtinyt hoksata, ettei se kuntoilu olekaan kamalaa, vaan oikeastaan hauskaa.
Jos nyt kuitenkaan et uskaltaudu hetimiten sinne ryhmäliikuntatunnille, niin on myös erilaisia keinoja, joilla motivoit itseäsi liikkumaan yksinkin. Jos sinulla on kannettava cd-soitin, mp3-soitin tai vastaava, niin ota se ehdottomasti lenkille mukaan! Tulee liikuttua paljon pidempään ulkona, kun ei tylsisty musiikin soidessa. Ja vaikket soitinta omistaisikaan, niin edullisimmat sellaiset lähtevät 30 eurolla, mikä ei ole iso rahallinen uhraus, jos se vain saa sinut liikkumaan.
Itse innostun liikkumisesta myös aina entistä enemmän, kun hankin uuden jumppavaatteen tms. Ei ole häpeä olla tekstiiliurheilija, jos se vain innostaa ihmisen liikkeelle :D Mieluumminhan sitä liikkuu, kun tuntee näyttävänsä paremmalta kuin vanhoissa rytkyissä.
Jos lenkkikengät ovat olleet tekosyysi siihen, mikset ala liikkumaan, hanki uudet kunnon kengät, jotka näyttävät hyvältä ja tukevat jalkaa. Älä missään nimessä lähde juoksemaan millään tennareilla tai vapaa-ajankengillä, sillä niillä ei ole mitään muuta yhteistä lenkkikenkien kanssa kuin samankaltaiset nauhat... Sellaisissa kengissä ei ole mitään iskunvaimennusta, jolloin nivelesi ottavat kaikki iskut vaimentamattomina vastaan ja voivat saada vaurioita.
Ei sitä kukaan näytä erityisen juhlavalta lenkkareissa, mutta eipä erityisen tyhmältäkään! Kukaan ei kiinnitä sinuun lenkkipolulla huomiota, jos jalassasi on lenkkarit. Jos hiihtelet pitkin pururataa tennareissa, voi joku ennemminkin silloin katsoa, että juoksetko joltakin pakoon vai ihanko tosissasi lenkkeilet kävelykengissä :) Asianmukainen varustautuminen ei ole koskaan noloa. Aivan kuten laitat juhliin tilaisuuden mukaiset vaatteet, niin samoin sinun tulee laittaa tilanteeseen sopivat kuteet liikkumaan mennessäsi.
Tsemppiä kuntoilun aloittamiseen! Liikunta virkistää mieltä ja kehoa :)
Nytpä vasta huomasin, että unohdin kommentoida tuota kysymystäsi lenkkien pituudesta. No, elikäs siis tottahan toki pitkä lenkki on lyhyempää parempi, koska kuluttaa kaloreita ja kohottaa kuntoa enemmän kuin lyhyt lenkki, mutta se puolen tunnin lenkki on selvästi parempi kuin vartin lenkki tai ei lenkkiä ollenkaan!
Ei ikinä kannata jättää liikuntaa väliin, jos ajattelee, ettei ole aikaa liikkua sitä kokonaista tuntia. Jos ei ole tuntia aikaa, niin liikkuu sitten sen puoli tuntia. Kaikki liikunta on hyväksi ja kuluttaa kaloreita, kesti liikuntasuoritus sitten puoli tuntia tai puoli päivää. Kaikki lisäliikunta on plussaa :)
Kaiken lisäksi tottumattoman ei kannata lähteä hölkkäämään heti tuntia tai into liikuntaan voi heti lopahtaa, kun huhkii verenmaku suussa ja seuraavana päivänä olo on kuin hakatulla. Pehmeästi liikkeelle: aluksi kevyemmin ja sitten kun kunto kohoaa, pidempiä lenkkejä ja enemmän vauhtia peliin.
Ettet nyt vain olisi pelkästään tottumaton näkemään itseäsi liikuntavarusteet ylläsi? Ovatko kaikki ulkoilevat ja sinua vastaan tulevat lenkkeilijät myös sitten naurettavan näköisiä lenkkareissaan? Sitä paitsi lenkkareita on saatavilla nykyään myös muun värisinä kuin valkoisena. Totuus on, että siellä missä ajattelit juoksua treenata, niin kukaan tuskin jaksaa ihmetellä jaloissasi olevia kenkiä. Olivatpa ne sitten minkälaiset hyvänsä.
Lenkkeilijän ja "lenkkeilijän" tunnistaa kuitenkin useimmiten juuri kengistä. Henkilö, joka haluaa harrastaa juoksua pitempäänkin ja haluaa myös että jalat säilyvät vammoitta, ostaa heti alkuunsa kunnon juoksukengät. Juoksemalla linttaan astutuilla, 10 vuotta vanhoilla sisäpelitossuilla hankkii kyllä hyvin pian ainakin inhon koko juoksua kohtaan ja myös jonkinasteisia rasitusvammoja.