ng.

Tuolla alempana on ketju ts:stä. Siitä tuli mieleen "ng". Miksi se kirjoitetaan kahdella merkillä vaikka se on yksi äänne - ja lisäksi vielä kuuluu eri tavuihin.

Pitkät vokaalit (yksi äänne) kirjoitetaan myös kahdella merkillä.
5441
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Eikös se mahtanut olla niin, että äng-äänne on suomen kielessä verraten nuori: g:n sijaan on sanoissa ollut takainen klusiili, jota esimerkiksi tämänhetkisissä lounaismurteissa vastaa ihan vaan k, esim. "kenkät".

Useimmiten, kun kielen kirjoitusasu ei vastaa ääntämistä, kyse on kielihistoriallisista ilmiöistä. Meidän murheet on aika pieniä, kun vertaa vaikkapa ranskaan.. =)

Äänestä
  • Äng-äänne on suomessa vanha, ja se on aiemmin esiintynyt monessa sanassa, joista se on sittemmin hävinnyt (esim. *kuŋe > kuu).

    Klusiilin k heikkoasteinen vastine oli aiemmin soinnillinen velaarinen _frikatiivi_ ɣ, esimerkiksi keko : *keɣon, keŋkä (kirjoitetaan: kenkä) : *keŋɣän. Vanhimmassa kirjasuomessa ɣ merkittiin yleensä gh:llä, harvemmin g:llä; ruotsin (tai saksan tai latinan) ortografia ei tarjonnut parempaakaan vaihtoehtoa. Myöhemmin kirjoitustavaksi vakiintui g, mutta ääntämys muuttui niin, että useimmista asemista ɣ katosi kokonaan (joskin sen paikalle saattoi jäädä tavunraja ainakin jossain mielessä), kun taas joissakin äänteellisissä asemissa se muuttui j:ksi tai v:ksi – tai ɣ:ksi, nimittäin muutoksena ŋɣ > ŋŋ. Joissakin murteissa kuitenkin tapahtui ŋɣ > ŋk eli yhdistelmä ŋk (kirjoitettuna nk) jäi pois astevaihtelun piiristä.

    Koska ŋ:llekään ei ollut omaa merkkiä kirjaimistossa ja koska se oli esiintynyt vain n-foneemin allofonina k:n ja ɣ:n edellä, jäi kirjoitusasu paremman puutteessa vanhalle kannalle: ng.

    Äänestä

  • yucca42 kirjoitti:

    Äng-äänne on suomessa vanha, ja se on aiemmin esiintynyt monessa sanassa, joista se on sittemmin hävinnyt (esim. *kuŋe > kuu).

    Klusiilin k heikkoasteinen vastine oli aiemmin soinnillinen velaarinen _frikatiivi_ ɣ, esimerkiksi keko : *keɣon, keŋkä (kirjoitetaan: kenkä) : *keŋɣän. Vanhimmassa kirjasuomessa ɣ merkittiin yleensä gh:llä, harvemmin g:llä; ruotsin (tai saksan tai latinan) ortografia ei tarjonnut parempaakaan vaihtoehtoa. Myöhemmin kirjoitustavaksi vakiintui g, mutta ääntämys muuttui niin, että useimmista asemista ɣ katosi kokonaan (joskin sen paikalle saattoi jäädä tavunraja ainakin jossain mielessä), kun taas joissakin äänteellisissä asemissa se muuttui j:ksi tai v:ksi – tai ɣ:ksi, nimittäin muutoksena ŋɣ > ŋŋ. Joissakin murteissa kuitenkin tapahtui ŋɣ > ŋk eli yhdistelmä ŋk (kirjoitettuna nk) jäi pois astevaihtelun piiristä.

    Koska ŋ:llekään ei ollut omaa merkkiä kirjaimistossa ja koska se oli esiintynyt vain n-foneemin allofonina k:n ja ɣ:n edellä, jäi kirjoitusasu paremman puutteessa vanhalle kannalle: ng.

    "useimmista asemista ɣ katosi kokonaan (joskin sen paikalle saattoi jäädä tavunraja ainakin jossain mielessä), kun taas joissakin äänteellisissä asemissa se muuttui j:ksi tai v:ksi – tai *ɣ:ksi*, nimittäin muutoksena ŋɣ > ŋŋ."

    Gamma ei muutu gammaksi. Selvästi tarkoitit äng-merkkiä asteriskien väliin.

    Äänestä

Sen lisäksi, mitä tässä on jo aikaisemmin selostettu, haluan vielä lisätä tämän: ŋ-äänteen merkkinä on suomessa myös n nimittäin silloin kun on kyse yksittäis-ŋ -äänteestä.

Geminaatta-ŋ -äänteen merkkinä on siis ng ja yksittäis ŋ:n merkkinä pelkkä n.

Äänestä
  • Yhdistelmä ng on geminaatta-ŋ:n merkki vain vokaalien välissä. Konsonantin edellä sanan lopussa se tarkoittaa yksinäis-ŋ:ää (esim. sanoissa ”englanti” ja ”phishing”).

    Lisäksi yksinäis-ŋ merkitään useissa sanoissa g:llä, esim. ”magneetti”, joskin tällaisissa tapauksissa esiintyy myös g:llistä ääntämystä.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


hmmm kirjoitti:

Tuolla alempana on ketju ts:stä. Siitä tuli mieleen "ng". Miksi se kirjoitetaan kahdella merkillä vaikka se on yksi äänne - ja lisäksi vielä kuuluu eri tavuihin.

Pitkät vokaalit (yksi äänne) kirjoitetaan myös kahdella merkillä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu