Jos esimerkiksi rautatanko on ollut ydinvoimalassa radioaktiivisessa tilassa, niin sen jälkeen se on ilmeisesti saastunut. Miten rautatanko säteilee tai muusta materiaalista oleva esine, vaikkapa kumihanskat, oltuaan säteilyssä?
radioaktiivinen saastuminen
miten??
1299
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Yleinen harhaluulo. Rauta, Fe ei sinällään muutu säteileväksi, kuten eivät muutu kumihansikkaatkaan.
Vain radioaktiiviset aineet säteilevät ja säteily ei saa ei-radioaktiivisia aineita taianomaisesti muuttumaan radioaktiivisiksi.
Ja ennenkuin kukaan ilmoittaa Neutronisäteilyn pystyvän muuttamaan ainetta atomitasolla, haluaisin huomauttaa ettei varsinaisen reaktorin ulkopuolella ole riittävää neutronivirtaa tälläiseen. Neutronisäteily ei ole ongelma.
Ongelma on radioaktiiviset hiukkaset.
Kun ydinvoimalassa on 'kuumia'-alueita, niissä on paljon hiukkasia ilmassa. Näitä sitten jää esimerkiksi kumihansikkaiden pintaan. Eli kumi itsessään ei ole radioaktiivista.
Sienissä on vielä jäänteitä Cesiumista, joka nousi taivaalle Tsernobylistä kun reaktori oli auennut ja kuumuus nosti aineita ilmakehään, mutta joka ainut hiukkanen joka siellä säteilee on joskus ollut siellä reaktorin sisällä (luonnollisia säteilylähteitä lukuunottamatta tietysti).
Säteily, eli ionisoiva säteily, on yleensä elektroneja tai helium-4 ytimiä. Kun sellaista tärmää esim rautatankoon, tulos on ioneita. Helium-4 ydin saa kaksi elektronia ja jättää rautatankoon elektronien vajauksen. Tangosta tulee sähkö-staattisesti varautunut kappale, mutta se ei automaattisesti 'säteile' oltuaan säteilylle altistettuna.
Hiukasia vastaan taistellaan eri keinoin. Yksi on yksinkertaisesti haudata hiukkasten kanssa kosketuksiin joutuneet esineet ydinjätteenä (melkein puolet ydinjätteestä on juuri tälläistä matala aktiivista romua).
Toinen on kunnollinen puhdistus. Kun armeijassa vitsaillaan aina sen ohjeesta 'sadeviitta ja kuusenhavut torjuvat ydinlaskeuman', on armeijan ohjeessa itseasiassa järkeä. Sadeviitan tasainen pinta ottaa vastaan suurimman osan laskeuman hiukkasista ja yksinkertaisesti harjaamalla ne pois, sadeviitan säteilyarvot laskevat. Jos hiukkaset hautautuisivat esimerkiksi vaatteiden kudokseen, niitä ei millään saisi pois sieltä. Tosin se, että tälläiset hiukkaset vapauttavat lämpöä säteillessään ja sadeviitta on muovia johtaa varmasti tämän suojauskeinon melko lyhyeen käyttöikään.