Katsokaa tämän sivun alalaidasta:
http://www.torchmate.com
Vastaus tähän kysymykseen:
"
Question - why are most CNC shape cutting machines so expensive?
"
Onko tuo hypetystä, onko leikkauskonealalla ollut tyhmiä insinöörejä vai onko markkinoilla jotenkin pelailtu hinnat ylös jollain kierolla tavalla?
Tuosta jutusta tulee mieleen, että mikä kaikki voisi olla paljon halvempaa ja viilataanko meitä linssiin jollain tavalla... Onko tässä nyt päästy jonkun suuren jäljille?
Tyhmiä insinöörejä vai vialliset markkinat?
33
1996
Vastaukset
- näin ikään
Tietysti noilla kevytkoneillakin saa kappaleita leikatuksi, mutta leikkausnopeus ja leikkaustarkkuus jää väkisinkin alhaiseksi. Tosiasia on, että nopeutta nostettaessa kaikkien NC-leikkauskoneiden jäykkyys, ja nimenomaan dynaaminen jäykkyys, tulee ratkaisevaksi.
Nopeat laserleikkauskoneet ovat tästä ääriesimerkki, sillä niiden liikkuvien osien pitää olla samaan aikaan sekä jäykkiä että keveitä, sillä muuten massavoimat tulevat hallitsemattomiksi ja lasersäde pilaantuu peilien värähdellessä, ja lisäksi liikemoottoreilta vaaditaan tolkuttomia tehoja. F1-tyyppisten komposiittirakenteiden käytön taas estävät kustannukset.
Tosituotannossa koneen käyttövarmuus edellyttää vielä paljon tavallista pc:tä luotettavamman ohjauksen, vaikka tällainen tietysti maksaa. Mutta eivät pilalleleikatut paksut ruostumattomat tai titaaniset levytkään ole ilmaisia, tuotantokatkoksista puhumattakaan. Vanha totuus on, että puuttuva tai virheellinen osa on tuotannossa se kaikkein kallein.- n.n.
Siis se miksei kevyttä runkoa voisi ohjata vähän fiksummalla ohjelmalla ja ottaa huomioon massan ja liikkeen vaikutukset tarkuuteen. Ei tuon nyt niin kumma juttu pitäisi olla, onhan nyt jo vastaäänigeneraattoreitakin.
- Dijoule
" edellyttää vielä paljon tavallista pc:tä luotettavamman ohjauksen"
Roskapuhetta!
Kun sinulla kerta on niin kova pulma luotettavuuden kanssa, niin ilmeisesti sinulla sitten on vanha microsoftin ohjelmia käyttävä ylikellotettu mikro huonosti jäähdytettynä. Mitä jos siirtäisit sen mikrosi pois uunin vierestä ja ottaisit kukkaruukut pois tuuletusaukkojen edestä?
"Tosiasia on, että nopeutta nostettaessa..."
Niin, kenties nykyisillä softilla. - näin ikään
n.n. kirjoitti:
Siis se miksei kevyttä runkoa voisi ohjata vähän fiksummalla ohjelmalla ja ottaa huomioon massan ja liikkeen vaikutukset tarkuuteen. Ei tuon nyt niin kumma juttu pitäisi olla, onhan nyt jo vastaäänigeneraattoreitakin.
Paljokohan olet jo perehtynyt NC-ohjauksiin, säätö-, mittaus- ja ohjaustekniikkaan sekä värähtelydynamiikkaan? Jos olet jo suorittanut teknillisten yliopistojen syventävät kurssit asioista, niin voit todella faktapohjalta ryhtyä suunnittelemaan edullista ja hyvin toimivaa NC-leikkauskonetta.
Vihjeenä mainittakoon, että leikkauspään aseman tarkka reaaliaikainen mittaus on ongelman yksi avainkysymyksistä. - näin ikään
Dijoule kirjoitti:
" edellyttää vielä paljon tavallista pc:tä luotettavamman ohjauksen"
Roskapuhetta!
Kun sinulla kerta on niin kova pulma luotettavuuden kanssa, niin ilmeisesti sinulla sitten on vanha microsoftin ohjelmia käyttävä ylikellotettu mikro huonosti jäähdytettynä. Mitä jos siirtäisit sen mikrosi pois uunin vierestä ja ottaisit kukkaruukut pois tuuletusaukkojen edestä?
"Tosiasia on, että nopeutta nostettaessa..."
Niin, kenties nykyisillä softilla.Luuletko, ettei NC-koneiden rakenteita, ohjauksia tai ohjelmistoja ole kukaan ennen sinua kunnolla miettinyt? Eipä silti, aina lisämiettimistäkin sekaan sopii, mutta hyvin monesta asiasta voi sanoa, että varmasti joku on jo sitäkin ajatellut tai jopa kokeillut.
- n.n.
näin ikään kirjoitti:
Paljokohan olet jo perehtynyt NC-ohjauksiin, säätö-, mittaus- ja ohjaustekniikkaan sekä värähtelydynamiikkaan? Jos olet jo suorittanut teknillisten yliopistojen syventävät kurssit asioista, niin voit todella faktapohjalta ryhtyä suunnittelemaan edullista ja hyvin toimivaa NC-leikkauskonetta.
Vihjeenä mainittakoon, että leikkauspään aseman tarkka reaaliaikainen mittaus on ongelman yksi avainkysymyksistä.Onhan sitä tullut kaikenlaista suuniteltua ja rakenneltua.
No, spekulaatiota:
Työstökone voidaan rakentaa niin että työstöpään asema mitataan optisesti sopivalla tarkkuudella (1/100mm riittänee leikkurille). Optisiin mittauksiin on ihan riittävästi jo valmiita komponentteja. Mitataan nyt vaikka kahdella kulmamittauksella x-y niin ei tule kalliiksi.
Nyt siis työstöpään asema tiedetään luotettavasti.
Koska laitteen mekaniikka on joustavaa, ei suoraan voida antaa liikekäskyjä mekanismille, vaan pitää ottaa huomioon kunkin komponentin muuttuva liiketila. Liiketila saadaan ottamalla huomioon jo suoritetut liikkeet ja näiden aiheuttamat venymät ja värähtelyt. On ilmeistä ettei pelkkä arviointi riitä, vaan mekaniikan tilaa on seurattava mittauksilla. Venymäliuskat sopivissa paikoissa antavat aika hyvän kuvan liikkeitten aiheuttamista muutoksista.
Nyt sitten vain itseoppiva softa kylkeen, niin kohta toimii.
Systeemin toimintaa helpottaa huomattavasti se että työstöpään massa ei muutu. Leikkureiden liikenopudetkin ovat normaalikäytössä siedettäviä (tuskin tässä yli 1m/s kaivataan).
Eikä tässä kuitenkaan ole tarkoitus kirjoittaa kirjeitä kynällä kumiletkun päässä. Tarkoitushan oli vain selvitä halvemmalla mekaniikalla, joka kuitenkin on jotain muuta kuin pelkällä laikalla ja käsiporalla valmistettua.
Vähän tuo muistuttaa robotin opettamista kävelemään, mutta takaisinkytkentä on paljon selvempi (meillähän on se reaaliaikainen optinen mittaus).
Ei tuo nyt vieläkään niin hankalalta näytä ja mahdottomia asioita on oikeasti aika harvassa.
Vihjeenä mainittakoon ettet tiedä mitä olen opiskellut. - näin ikään
n.n. kirjoitti:
Onhan sitä tullut kaikenlaista suuniteltua ja rakenneltua.
No, spekulaatiota:
Työstökone voidaan rakentaa niin että työstöpään asema mitataan optisesti sopivalla tarkkuudella (1/100mm riittänee leikkurille). Optisiin mittauksiin on ihan riittävästi jo valmiita komponentteja. Mitataan nyt vaikka kahdella kulmamittauksella x-y niin ei tule kalliiksi.
Nyt siis työstöpään asema tiedetään luotettavasti.
Koska laitteen mekaniikka on joustavaa, ei suoraan voida antaa liikekäskyjä mekanismille, vaan pitää ottaa huomioon kunkin komponentin muuttuva liiketila. Liiketila saadaan ottamalla huomioon jo suoritetut liikkeet ja näiden aiheuttamat venymät ja värähtelyt. On ilmeistä ettei pelkkä arviointi riitä, vaan mekaniikan tilaa on seurattava mittauksilla. Venymäliuskat sopivissa paikoissa antavat aika hyvän kuvan liikkeitten aiheuttamista muutoksista.
Nyt sitten vain itseoppiva softa kylkeen, niin kohta toimii.
Systeemin toimintaa helpottaa huomattavasti se että työstöpään massa ei muutu. Leikkureiden liikenopudetkin ovat normaalikäytössä siedettäviä (tuskin tässä yli 1m/s kaivataan).
Eikä tässä kuitenkaan ole tarkoitus kirjoittaa kirjeitä kynällä kumiletkun päässä. Tarkoitushan oli vain selvitä halvemmalla mekaniikalla, joka kuitenkin on jotain muuta kuin pelkällä laikalla ja käsiporalla valmistettua.
Vähän tuo muistuttaa robotin opettamista kävelemään, mutta takaisinkytkentä on paljon selvempi (meillähän on se reaaliaikainen optinen mittaus).
Ei tuo nyt vieläkään niin hankalalta näytä ja mahdottomia asioita on oikeasti aika harvassa.
Vihjeenä mainittakoon ettet tiedä mitä olen opiskellut.Oletkohan yrittänyt mitata konepajaoloissa ja etenkään termisen leikkurin ympäristössä optisesti mitään? Siellä on inhottavia lämpötilagradientteja aivan riittämiin, ettei optisilla systeemeillä tahdo juuri saada tarkkoja lukemia.
Minä en oikein usko, että äkkiä voitaisiin kehittää aivan uusi, mullistava konerakenne. Näitä asioita ovat miettineet kovin monet ihmiset vuosikymmenten ajan lähes työkseen. Heidän joukossaan on monta kadehtittavan terävää ja rahaakin kehitystyöhön on satsattu melkoisesti.
Lisäksi dynaamisen mekaanisen systeemin reaaliaikainen mallintaminen on melkoisen raskasta, etenkin jos jotain pitää ratkaista käänteislaskennalla. Siihen ei edes nykyisten tietokoneiden kapasiteetti kunnolla riitä. Tietysti on koneita, joilla tehtävä onnistuu, mutta silloin ei enää ole kyse halpisratkaisusta.
Vihjeenä mainittakoon, ettet itsekään tiedä, mikä taas on minun opinto- ja kokemustaustani. - n.n.
näin ikään kirjoitti:
Oletkohan yrittänyt mitata konepajaoloissa ja etenkään termisen leikkurin ympäristössä optisesti mitään? Siellä on inhottavia lämpötilagradientteja aivan riittämiin, ettei optisilla systeemeillä tahdo juuri saada tarkkoja lukemia.
Minä en oikein usko, että äkkiä voitaisiin kehittää aivan uusi, mullistava konerakenne. Näitä asioita ovat miettineet kovin monet ihmiset vuosikymmenten ajan lähes työkseen. Heidän joukossaan on monta kadehtittavan terävää ja rahaakin kehitystyöhön on satsattu melkoisesti.
Lisäksi dynaamisen mekaanisen systeemin reaaliaikainen mallintaminen on melkoisen raskasta, etenkin jos jotain pitää ratkaista käänteislaskennalla. Siihen ei edes nykyisten tietokoneiden kapasiteetti kunnolla riitä. Tietysti on koneita, joilla tehtävä onnistuu, mutta silloin ei enää ole kyse halpisratkaisusta.
Vihjeenä mainittakoon, ettet itsekään tiedä, mikä taas on minun opinto- ja kokemustaustani.Onhan näitä kuultu:
Mahdoton tehdä
Liian kallista
Meillä on monta insinööriä täällä
Markkinat eivät kaipaa
Ei tule tarpeeksi valituksia
Meillä on parhaat patentit
Meidän kehitysbudjetti on X euroa
Ei ole keksitty täällä
Meillä on rahat loppu
Meillä ei ole kilpailua, emmekä kehitä tuotteitamme
Vihjeenä mainittakoon etten ole ollut kiinostunutkaan, eikä sinusta näköjään ole tälle asialle apua koska eipä sieltä paljon ratkaisuja ole tulossa. Lähinnä tulkitsen omahyväiseksi elvistelyksi, eikai täällä kannata vain selittää että kyllä minä tiedän ettei onnistu. Asenne on kehityksen jarru ja toivon että korjaat ajatuksiasi.
En muuten kertonut missä se mittaava valonsäde kulkee , eli et tiedä ettei siellä ole lämpöongelmia. - Dijoule
näin ikään kirjoitti:
Oletkohan yrittänyt mitata konepajaoloissa ja etenkään termisen leikkurin ympäristössä optisesti mitään? Siellä on inhottavia lämpötilagradientteja aivan riittämiin, ettei optisilla systeemeillä tahdo juuri saada tarkkoja lukemia.
Minä en oikein usko, että äkkiä voitaisiin kehittää aivan uusi, mullistava konerakenne. Näitä asioita ovat miettineet kovin monet ihmiset vuosikymmenten ajan lähes työkseen. Heidän joukossaan on monta kadehtittavan terävää ja rahaakin kehitystyöhön on satsattu melkoisesti.
Lisäksi dynaamisen mekaanisen systeemin reaaliaikainen mallintaminen on melkoisen raskasta, etenkin jos jotain pitää ratkaista käänteislaskennalla. Siihen ei edes nykyisten tietokoneiden kapasiteetti kunnolla riitä. Tietysti on koneita, joilla tehtävä onnistuu, mutta silloin ei enää ole kyse halpisratkaisusta.
Vihjeenä mainittakoon, ettet itsekään tiedä, mikä taas on minun opinto- ja kokemustaustani."Oletkohan yrittänyt mitata konepajaoloissa ja etenkään termisen leikkurin ympäristössä optisesti mitään? Siellä on inhottavia lämpötilagradientteja aivan riittämiin, ettei optisilla systeemeillä tahdo juuri saada tarkkoja lukemia."
Alkaako valot "tuikkia"? Ehkä 50e pöytätuuletin tasoittaa lämmöt, ja liikkuva ilma ei ehkä tee tuikkimista itse?
Toisaalta, mittaus jostain kohtaa leikkurinpidintä (vartta) tarpeeksi kaukaa kuumasta leikkurista voi riittää. Kun tekee sen 2 tai useammalle kohdalle, tuloksista voi laskea varsinaisen kohdan sijainnin.
Onko varret tehty samasta aineesta kuin suksisauvat eli lasikuidusta tai hiilikuitusekoitteisesta lasikuidusta? Ihmettelen jos ei ole. Vai alkaako lasikuitu väpättää?
Toisaalta kaikki sen kaltaiselle systeemille sopiva työ ei vaadi kummoista tarkkuutta.
Kakun koristelu, koeputkien pipetointi tai vaatteiden leikkaus räätäliautomaatilla onnistuu 5mm tarkkuudella.
Minulle tulee mieleen, että varren päiden asemien mittaukseen voisi käyttää samankaltaisia ellei samoja potentiometrejä kuin stereoiden säätimissä.
Tarpeeksi monta sellaista peräkkäin ja vierekkäin. Sitten leikkurin tms. pitää saada "harjoitella" tarpeeksi kauan, jotta sen ohjelmisto pystyy yhdistämään mittauslukemat ehkä 2 erisuuntaisesta potentiometristä tiettyyn osan sijaintiin. Laite tuhertaa teräslevylle kaikenlaista, ja sitten se teräslevy lähetetään tarkkuusmittauksiin ja mittausdatan avulla laite kalibroituu. Mitä vähemmän potentiometrejä peräkkäin, sitä enemmän lämpötilan tasaisuus vaikuttaa tarkkuuteen. Ehkä ohjelmiston pitää katsoa myös lämpömittaria osien paikkoja laskiessaan?
Toinen tapa: teräs- tai graniittilevy laitteen ylle, kamera leikkauspäähän osoittamaan ylös levyyn ja ohjelmisto "suunnistaa" sijainnin kameran kuvan perusteella. Levyn pitää olla tarpeeksi likainen ja naarmuinen. Jos huipputarkkuutta haluaa, kameran pitää olla samankaltainen kuin esim. Mars-kulkijoiden käsivarsien päissä olevat mikroskoopit. Tai lasten lelumikroskooppi kännykkäkameralla. Graniittilevyjä voi tuurilla saada jostain ihan ilmaiseksikin.
"Lisäksi dynaamisen mekaanisen systeemin reaaliaikainen mallintaminen on melkoisen raskasta, e"
Ei tarvitse mallintaa kun lukemien laitto valmiiksi tehtyihin laskukaavoihin tai taulukoihin riittää. - n.n.
Dijoule kirjoitti:
"Oletkohan yrittänyt mitata konepajaoloissa ja etenkään termisen leikkurin ympäristössä optisesti mitään? Siellä on inhottavia lämpötilagradientteja aivan riittämiin, ettei optisilla systeemeillä tahdo juuri saada tarkkoja lukemia."
Alkaako valot "tuikkia"? Ehkä 50e pöytätuuletin tasoittaa lämmöt, ja liikkuva ilma ei ehkä tee tuikkimista itse?
Toisaalta, mittaus jostain kohtaa leikkurinpidintä (vartta) tarpeeksi kaukaa kuumasta leikkurista voi riittää. Kun tekee sen 2 tai useammalle kohdalle, tuloksista voi laskea varsinaisen kohdan sijainnin.
Onko varret tehty samasta aineesta kuin suksisauvat eli lasikuidusta tai hiilikuitusekoitteisesta lasikuidusta? Ihmettelen jos ei ole. Vai alkaako lasikuitu väpättää?
Toisaalta kaikki sen kaltaiselle systeemille sopiva työ ei vaadi kummoista tarkkuutta.
Kakun koristelu, koeputkien pipetointi tai vaatteiden leikkaus räätäliautomaatilla onnistuu 5mm tarkkuudella.
Minulle tulee mieleen, että varren päiden asemien mittaukseen voisi käyttää samankaltaisia ellei samoja potentiometrejä kuin stereoiden säätimissä.
Tarpeeksi monta sellaista peräkkäin ja vierekkäin. Sitten leikkurin tms. pitää saada "harjoitella" tarpeeksi kauan, jotta sen ohjelmisto pystyy yhdistämään mittauslukemat ehkä 2 erisuuntaisesta potentiometristä tiettyyn osan sijaintiin. Laite tuhertaa teräslevylle kaikenlaista, ja sitten se teräslevy lähetetään tarkkuusmittauksiin ja mittausdatan avulla laite kalibroituu. Mitä vähemmän potentiometrejä peräkkäin, sitä enemmän lämpötilan tasaisuus vaikuttaa tarkkuuteen. Ehkä ohjelmiston pitää katsoa myös lämpömittaria osien paikkoja laskiessaan?
Toinen tapa: teräs- tai graniittilevy laitteen ylle, kamera leikkauspäähän osoittamaan ylös levyyn ja ohjelmisto "suunnistaa" sijainnin kameran kuvan perusteella. Levyn pitää olla tarpeeksi likainen ja naarmuinen. Jos huipputarkkuutta haluaa, kameran pitää olla samankaltainen kuin esim. Mars-kulkijoiden käsivarsien päissä olevat mikroskoopit. Tai lasten lelumikroskooppi kännykkäkameralla. Graniittilevyjä voi tuurilla saada jostain ihan ilmaiseksikin.
"Lisäksi dynaamisen mekaanisen systeemin reaaliaikainen mallintaminen on melkoisen raskasta, e"
Ei tarvitse mallintaa kun lukemien laitto valmiiksi tehtyihin laskukaavoihin tai taulukoihin riittää.Se levy ja kamera on oikein hyvä idea. Tosin mielestäni toimii parhaiten, jos levylle tehdään tarkka täplitys.
Varret voi tehdä vähän samaan tapaan kuin ulamastot, eli metallikehikkorakenne, jolla on pieni massa mutta suuri vääntöjäykkyys.
Nyt kun mietin tarkemmin niin voihan varsiin asentaa aktiivisen värinänvaimennuksenkin, jolloin päästään siitäkin ongelmasta.
En suosittele potentiometrejä, koska niiden kestävyys on aika heikko ja toistotarkkuuskin on vähän niin ja näin. Itseasiassa valmistajat pyrkivät eroon perinteisistä potentiometreistä ja ne korvataan digitaalisilla vastineilla.
Kyllä se näillä konsteilla ja pikku lisäkehittelyllä toimii.
En muuten vieläkään viitsi paljastaa missä valonsäteeni kulkevat että tuo "näin ikään" tyyppi saa hiukan pohtimista. Hän vaikuttaa siltä että on saanut riittävästi koulutusta että näkee ongelmat mutta ei vielä kykene tekemään ratkaisuja. Vähän niin kuin suunnistaja joka karttaa lukiessaan toteaa että "joo, tuonnekaan en vielä osaa mennä".
Jotenkin tilannetta kuvaa myös se ettei näytä pysyneen mukana prosessorien tehoissa. Ja nimimerkkikin on vähän optimistinen kun ei ratkaisuja näytä olevan. - Sam
n.n. kirjoitti:
Se levy ja kamera on oikein hyvä idea. Tosin mielestäni toimii parhaiten, jos levylle tehdään tarkka täplitys.
Varret voi tehdä vähän samaan tapaan kuin ulamastot, eli metallikehikkorakenne, jolla on pieni massa mutta suuri vääntöjäykkyys.
Nyt kun mietin tarkemmin niin voihan varsiin asentaa aktiivisen värinänvaimennuksenkin, jolloin päästään siitäkin ongelmasta.
En suosittele potentiometrejä, koska niiden kestävyys on aika heikko ja toistotarkkuuskin on vähän niin ja näin. Itseasiassa valmistajat pyrkivät eroon perinteisistä potentiometreistä ja ne korvataan digitaalisilla vastineilla.
Kyllä se näillä konsteilla ja pikku lisäkehittelyllä toimii.
En muuten vieläkään viitsi paljastaa missä valonsäteeni kulkevat että tuo "näin ikään" tyyppi saa hiukan pohtimista. Hän vaikuttaa siltä että on saanut riittävästi koulutusta että näkee ongelmat mutta ei vielä kykene tekemään ratkaisuja. Vähän niin kuin suunnistaja joka karttaa lukiessaan toteaa että "joo, tuonnekaan en vielä osaa mennä".
Jotenkin tilannetta kuvaa myös se ettei näytä pysyneen mukana prosessorien tehoissa. Ja nimimerkkikin on vähän optimistinen kun ei ratkaisuja näytä olevan.Siis yritättekö selittää miten se leikkuupää ohjataan oikeaan XY koordinaattiin?
Suurin osa XY plottereista ja leikkureista käyttää stepperimoottoreita. Joten kun leikkuupää viedään ekaksi nollakoordinaattiin niin sen jälkeen ohjauselektroniikka pystyy pitämään tarkasti kirjaa leikkuupään kulloisestakin asemasta laskemalla moottorien käyttämän steppien määrärän. Jokainen moottorin steppi liikuttaa polttopäätä erittäin tarkasti samanpituisen matkan ja matkan pituus on kiinni tietenkin polttopään liikuttelumekanismin välityksestä. - n.n.
Sam kirjoitti:
Siis yritättekö selittää miten se leikkuupää ohjataan oikeaan XY koordinaattiin?
Suurin osa XY plottereista ja leikkureista käyttää stepperimoottoreita. Joten kun leikkuupää viedään ekaksi nollakoordinaattiin niin sen jälkeen ohjauselektroniikka pystyy pitämään tarkasti kirjaa leikkuupään kulloisestakin asemasta laskemalla moottorien käyttämän steppien määrärän. Jokainen moottorin steppi liikuttaa polttopäätä erittäin tarkasti samanpituisen matkan ja matkan pituus on kiinni tietenkin polttopään liikuttelumekanismin välityksestä.Mutta steppereiden ominaisuudet heikkenevät suurilla nopeuksilla ja tahti voi myös seota. Itseasiassa servo-moottoreiden ohjaus on nopeissa laitteissa helpompaa. Tehokkaat askelmoottorit ovat lisäksi aika kalliita.
Askelmoottorit toimivat hyvin hitaissa systeemeissä ja paikoitus on kohtalaisen tarkkaa kun laitteen mekaniikka on riittävän järeää. Tässä oli kuitenkin tarkoituksena tehdä halpa ja kevyt runko ja käyttää hiukan enemmän järkeä ohjauksen tekoon. Yhdistelmällä halpa runko ja fiksu systeemi saataisiin siis tässä halpa järjestelmä, joka kuitenkin on yhtä tarkka kuin ne erittäin järeät ja kalliit. - Dijoule
n.n. kirjoitti:
Se levy ja kamera on oikein hyvä idea. Tosin mielestäni toimii parhaiten, jos levylle tehdään tarkka täplitys.
Varret voi tehdä vähän samaan tapaan kuin ulamastot, eli metallikehikkorakenne, jolla on pieni massa mutta suuri vääntöjäykkyys.
Nyt kun mietin tarkemmin niin voihan varsiin asentaa aktiivisen värinänvaimennuksenkin, jolloin päästään siitäkin ongelmasta.
En suosittele potentiometrejä, koska niiden kestävyys on aika heikko ja toistotarkkuuskin on vähän niin ja näin. Itseasiassa valmistajat pyrkivät eroon perinteisistä potentiometreistä ja ne korvataan digitaalisilla vastineilla.
Kyllä se näillä konsteilla ja pikku lisäkehittelyllä toimii.
En muuten vieläkään viitsi paljastaa missä valonsäteeni kulkevat että tuo "näin ikään" tyyppi saa hiukan pohtimista. Hän vaikuttaa siltä että on saanut riittävästi koulutusta että näkee ongelmat mutta ei vielä kykene tekemään ratkaisuja. Vähän niin kuin suunnistaja joka karttaa lukiessaan toteaa että "joo, tuonnekaan en vielä osaa mennä".
Jotenkin tilannetta kuvaa myös se ettei näytä pysyneen mukana prosessorien tehoissa. Ja nimimerkkikin on vähän optimistinen kun ei ratkaisuja näytä olevan."Tosin mielestäni toimii parhaiten, jos levylle tehdään tarkka täplitys. "
Mikroskooppisia täpliä saadaan ruiskuttamalla sopivasta spray-pullosta hennosti. Sitten laite kartoittaa levyn karkeasti kamerallaan, samalla kun se tuhertaa allaolevaan levyyn erilaisia kuvioita kalibrointia varten.
Eiköhän se kuvattu kartta mahdu kotimikron 2gigatavun RAM-muistiin ja DVD:lle(varsinkin sopivasti pakattuna/tiivistettynä). Sitten kun tuherretun levyn tarkkuusmittausdata saapuu, karttaa voidaan hyödyntää kunnolla, kun kartta yhdistetään tuherruksien mittauksiin.
Sitten varsinaisessa käytössä laite saa mikroskooppisen tarkat xy koordinaatit katsomalla RAM-muistissa olevasta kartasta tiettyjä kuvioita.
Tiivistystapa kartalle voi olla esim. pisteiden koordinaattien säilöminen.
Tähän tarvittava tietokone on halvempi kuin kodin pelimikro, koska siihen ei tarvita näyttöä, kovalevyä eikä monia muita osia, jos monta laitetta on yhden päätteen ohjauksessa esim. verkkokortin kautta. Jonkun mikrokaupan pakettilaskurilla voi laskea hinnan.
"
Nyt kun mietin tarkemmin niin voihan varsiin asentaa aktiivisen värinänvaimennuksenkin, jolloin päästään siitäkin ongelmasta.
"
Niin ja/tai liimataan päistä pätkitty suksisauva rakenteeseen ja/tai laitetaan keppi tai ruuvi joka välillä ottaa tukea ylä- tai alapinnasta?
" Itseasiassa valmistajat pyrkivät eroon perinteisistä potentiometreistä ja ne korvataan digitaalisilla vastineilla."
hmm, sivuille "cd-levyn" pintaa suorana ja "cd lukijan" lukemasta koodista saa selville koordinaatin? - Sam
n.n. kirjoitti:
Mutta steppereiden ominaisuudet heikkenevät suurilla nopeuksilla ja tahti voi myös seota. Itseasiassa servo-moottoreiden ohjaus on nopeissa laitteissa helpompaa. Tehokkaat askelmoottorit ovat lisäksi aika kalliita.
Askelmoottorit toimivat hyvin hitaissa systeemeissä ja paikoitus on kohtalaisen tarkkaa kun laitteen mekaniikka on riittävän järeää. Tässä oli kuitenkin tarkoituksena tehdä halpa ja kevyt runko ja käyttää hiukan enemmän järkeä ohjauksen tekoon. Yhdistelmällä halpa runko ja fiksu systeemi saataisiin siis tässä halpa järjestelmä, joka kuitenkin on yhtä tarkka kuin ne erittäin järeät ja kalliit.on mahdottomuus. Noi miettimänne kamerasysteemitkin tulisivat kohtuuttoman kalliiksi, koska täytyisi käyttää erittäin kalliita taittovirheettömiä linssejä ja ccd/cmos sensorien resoluutio ei ole tarpeeksi hyvä. NASAlla on 100 megapikselin sensoreita avaruusteleskoopeissa ja sekään ei ole tarpeeksi tarkka tällaiseen tarkoitukseen. Joten teollisuus käyttää jo nyt halvinta, nopeinta ja tarkinta teknologiaa XY leikkureissaan.
- Dijoule
Sam kirjoitti:
on mahdottomuus. Noi miettimänne kamerasysteemitkin tulisivat kohtuuttoman kalliiksi, koska täytyisi käyttää erittäin kalliita taittovirheettömiä linssejä ja ccd/cmos sensorien resoluutio ei ole tarpeeksi hyvä. NASAlla on 100 megapikselin sensoreita avaruusteleskoopeissa ja sekään ei ole tarpeeksi tarkka tällaiseen tarkoitukseen. Joten teollisuus käyttää jo nyt halvinta, nopeinta ja tarkinta teknologiaa XY leikkureissaan.
"Noi miettimänne kamerasysteemitkin tulisivat kohtuuttoman kalliiksi, koska täytyisi käyttää erittäin kalliita taittovirheettömiä linssejä ja ccd/cmos sensorien resoluutio ei ole tarpeeksi hyvä. "
Taittovirheet voi korjata ohjelmallisesti linssikohtaisilla laskennoilla, kunhan taittovirheet on kartoitettu kuvaamalla jotain säännöllistä.
"
NASAlla on 100 megapikselin sensoreita avaruusteleskoopeissa ja sekään ei ole tarpeeksi..."
Laskelmaa esiin!
Tähän riittää hyvin huonolaatuinen CCD, jota edes kukaan sunnuntaikuvaaja ei huolisi.
3Mpix värillisenä=n. 10Mpix mustavalkona, eli 100Mpix=10kpl ?
Ehkä riittää 1Mpix kennoista muodostettu risti tai ympyrä. - n.n.
Sam kirjoitti:
on mahdottomuus. Noi miettimänne kamerasysteemitkin tulisivat kohtuuttoman kalliiksi, koska täytyisi käyttää erittäin kalliita taittovirheettömiä linssejä ja ccd/cmos sensorien resoluutio ei ole tarpeeksi hyvä. NASAlla on 100 megapikselin sensoreita avaruusteleskoopeissa ja sekään ei ole tarpeeksi tarkka tällaiseen tarkoitukseen. Joten teollisuus käyttää jo nyt halvinta, nopeinta ja tarkinta teknologiaa XY leikkureissaan.
Ajattelepa vaikka näin:
Mekaniikka riittää luontaisesti kohtuulliseen tarkkuuteen ja kamera on vain lisätarkennin. Linssin tarkkuudella ei ole juuri merkitystä. Kaikki vääristymät voi korjata mittauksessa. Huomaa että kamera näkee vein muutaman täplän. Koko kuvan pinta-ala voisi referenssilevyllä olla vaikka 10mm pitkällä sivulla. Mitään erityskameroita tai kallista tekniikkaa ei kaivata.
Nopein, halvin ja tarkin on aina nurkan takana ja nyt kaupasta saatava tekniikka on jo teknisesti vanhentunutta. - n.n.
Dijoule kirjoitti:
"Tosin mielestäni toimii parhaiten, jos levylle tehdään tarkka täplitys. "
Mikroskooppisia täpliä saadaan ruiskuttamalla sopivasta spray-pullosta hennosti. Sitten laite kartoittaa levyn karkeasti kamerallaan, samalla kun se tuhertaa allaolevaan levyyn erilaisia kuvioita kalibrointia varten.
Eiköhän se kuvattu kartta mahdu kotimikron 2gigatavun RAM-muistiin ja DVD:lle(varsinkin sopivasti pakattuna/tiivistettynä). Sitten kun tuherretun levyn tarkkuusmittausdata saapuu, karttaa voidaan hyödyntää kunnolla, kun kartta yhdistetään tuherruksien mittauksiin.
Sitten varsinaisessa käytössä laite saa mikroskooppisen tarkat xy koordinaatit katsomalla RAM-muistissa olevasta kartasta tiettyjä kuvioita.
Tiivistystapa kartalle voi olla esim. pisteiden koordinaattien säilöminen.
Tähän tarvittava tietokone on halvempi kuin kodin pelimikro, koska siihen ei tarvita näyttöä, kovalevyä eikä monia muita osia, jos monta laitetta on yhden päätteen ohjauksessa esim. verkkokortin kautta. Jonkun mikrokaupan pakettilaskurilla voi laskea hinnan.
"
Nyt kun mietin tarkemmin niin voihan varsiin asentaa aktiivisen värinänvaimennuksenkin, jolloin päästään siitäkin ongelmasta.
"
Niin ja/tai liimataan päistä pätkitty suksisauva rakenteeseen ja/tai laitetaan keppi tai ruuvi joka välillä ottaa tukea ylä- tai alapinnasta?
" Itseasiassa valmistajat pyrkivät eroon perinteisistä potentiometreistä ja ne korvataan digitaalisilla vastineilla."
hmm, sivuille "cd-levyn" pintaa suorana ja "cd lukijan" lukemasta koodista saa selville koordinaatin?Ihan hyvin toimii tuo spray-täplityskin. Itse vain pidän säännöllisistä matriiseista (lähinnä ohjelmoinnin helppouden takia), mutta käytännössä sillä ei ole minulle suurta merkitystä. Maalattu on kyllä halvempi tehdä.
Voi tukea mittapintoihin, mutta se vaimennus oli lähinnä tarkoitettu niihin värähtelyihin joita syntyy kun mekanismia kiihdytetään ja jarrutetaan.
Se CD-levyn pintajuttu (aika hyvin ajateltu) muistuttaa noita systeemejä joissa on kuvioitu lasisauva kotelossa. Hahlossa liukuva optinen anturi mittaa kuviot. Mitutoyolla muistaakseni oli noita. Yleisiä työstökoneissa. Eivät ole kovin kalliita ja saa valmiina. - näin ikään
n.n. kirjoitti:
Ihan hyvin toimii tuo spray-täplityskin. Itse vain pidän säännöllisistä matriiseista (lähinnä ohjelmoinnin helppouden takia), mutta käytännössä sillä ei ole minulle suurta merkitystä. Maalattu on kyllä halvempi tehdä.
Voi tukea mittapintoihin, mutta se vaimennus oli lähinnä tarkoitettu niihin värähtelyihin joita syntyy kun mekanismia kiihdytetään ja jarrutetaan.
Se CD-levyn pintajuttu (aika hyvin ajateltu) muistuttaa noita systeemejä joissa on kuvioitu lasisauva kotelossa. Hahlossa liukuva optinen anturi mittaa kuviot. Mitutoyolla muistaakseni oli noita. Yleisiä työstökoneissa. Eivät ole kovin kalliita ja saa valmiina.Arvoisat n.n. ja Dijoule! Kun nyt olen päässyt ihailemaan lähes rajatonta nerouttanne leikkauskoneiden mekaniikan ja etenkin niiden ohjausten osalta, niin olen tullut täysin vakuuttuneeksi, että te osaltanne teette tulevan viiden vuoden aikana alalta ainakin pari väitöskirjaa, muutaman kansainvälisen patentin, tai ainakin perustatte yhden lupaavan, innovatiivisen yrityksen ajatustenne kaupallistamiseksi. Tulen seuraamaan tilanteen kehitystä ja havaitsen varmasti kaiken tämänkaltaisen toiminnan maassamme.
Muussa tapauksessa minun tulee valitettavasti luokitella teidätkin siihen suulaaseen, mutta itsestään turhia luulevaan joukkoon, josta ei tositilanteessa ole yhtään mihinkään ja jonka osaaminenkin perustuu vain ansiokkaaseen itsepetokseen. Nyt pallo on teillä, ja jään kiinnostuneena odottamaan loistavien ratkaisujenne läpimurtoa. Toivotan parhainta onnea ponnistuksillenne! - n.n.
näin ikään kirjoitti:
Arvoisat n.n. ja Dijoule! Kun nyt olen päässyt ihailemaan lähes rajatonta nerouttanne leikkauskoneiden mekaniikan ja etenkin niiden ohjausten osalta, niin olen tullut täysin vakuuttuneeksi, että te osaltanne teette tulevan viiden vuoden aikana alalta ainakin pari väitöskirjaa, muutaman kansainvälisen patentin, tai ainakin perustatte yhden lupaavan, innovatiivisen yrityksen ajatustenne kaupallistamiseksi. Tulen seuraamaan tilanteen kehitystä ja havaitsen varmasti kaiken tämänkaltaisen toiminnan maassamme.
Muussa tapauksessa minun tulee valitettavasti luokitella teidätkin siihen suulaaseen, mutta itsestään turhia luulevaan joukkoon, josta ei tositilanteessa ole yhtään mihinkään ja jonka osaaminenkin perustuu vain ansiokkaaseen itsepetokseen. Nyt pallo on teillä, ja jään kiinnostuneena odottamaan loistavien ratkaisujenne läpimurtoa. Toivotan parhainta onnea ponnistuksillenne!Tuollaisen reaktion sitten sait aikaan. Oletko muuten yrittänyt muuallakin estää kehitystä? Jotenkin paistaa läpi hyvin opeteltu liturgia siitä miten jollain osastolla tyrmätään alempaa tulleet ideat. Ihan kiva.
Tuo "näin ikään" ei muuten vieläkään oikein toimi. Saisinko yhden edes puoliksi toimivan idean joltain valitsemaltasi alueelta. Ehkä kuitenkin vaihdat sen muotoon "ei mitenkään".
Pitäisikö tässä muka lisätä tätä patenttikuormaa. Näissä nykyisissä on jo ihan tarpeeksi vaivaa ja sietämättömän kallistakin tämä on.
Ja pallo takaisin: et taida olla kelvollinen arvostelemaan mikäli et samalla ilmoita millä alueella aiot saada jotakin aikaan. Ilmeisesti joudut kuitenkin toimimaan yksin, sillä rakentavaan yhteistyöhön sinusta ei taida olla. Korjaan näkemystäni, mikäli suunnastasi tulee edes jotakin järjelliseksi tai hyödylliseksi katsottavaa.
Ihan hieno asenne: "kaikki on jo keksitty"
Ja vielä puskastapuukottaja, eli et viitsisi jo häipyä häiritsemästä. - n.n.
n.n. kirjoitti:
Tuollaisen reaktion sitten sait aikaan. Oletko muuten yrittänyt muuallakin estää kehitystä? Jotenkin paistaa läpi hyvin opeteltu liturgia siitä miten jollain osastolla tyrmätään alempaa tulleet ideat. Ihan kiva.
Tuo "näin ikään" ei muuten vieläkään oikein toimi. Saisinko yhden edes puoliksi toimivan idean joltain valitsemaltasi alueelta. Ehkä kuitenkin vaihdat sen muotoon "ei mitenkään".
Pitäisikö tässä muka lisätä tätä patenttikuormaa. Näissä nykyisissä on jo ihan tarpeeksi vaivaa ja sietämättömän kallistakin tämä on.
Ja pallo takaisin: et taida olla kelvollinen arvostelemaan mikäli et samalla ilmoita millä alueella aiot saada jotakin aikaan. Ilmeisesti joudut kuitenkin toimimaan yksin, sillä rakentavaan yhteistyöhön sinusta ei taida olla. Korjaan näkemystäni, mikäli suunnastasi tulee edes jotakin järjelliseksi tai hyödylliseksi katsottavaa.
Ihan hieno asenne: "kaikki on jo keksitty"
Ja vielä puskastapuukottaja, eli et viitsisi jo häipyä häiritsemästä.Eihän sinulla näytä olevan muuallakaan mitään järjellisiä kommentteja, tyylisi on aika helposti tunnistettavissa.
Nyt kun tunnen sinut paremmin niin ehkä sinun olisi muutenkin syytä kehittää persoonallisuuttasi positiivisemmaksi. Ei ole oikein mukavaa jos vain käyt tyrmäämässä ihmisten mielipiteitä eri palstoilla. - n.n.
näin ikään kirjoitti:
Arvoisat n.n. ja Dijoule! Kun nyt olen päässyt ihailemaan lähes rajatonta nerouttanne leikkauskoneiden mekaniikan ja etenkin niiden ohjausten osalta, niin olen tullut täysin vakuuttuneeksi, että te osaltanne teette tulevan viiden vuoden aikana alalta ainakin pari väitöskirjaa, muutaman kansainvälisen patentin, tai ainakin perustatte yhden lupaavan, innovatiivisen yrityksen ajatustenne kaupallistamiseksi. Tulen seuraamaan tilanteen kehitystä ja havaitsen varmasti kaiken tämänkaltaisen toiminnan maassamme.
Muussa tapauksessa minun tulee valitettavasti luokitella teidätkin siihen suulaaseen, mutta itsestään turhia luulevaan joukkoon, josta ei tositilanteessa ole yhtään mihinkään ja jonka osaaminenkin perustuu vain ansiokkaaseen itsepetokseen. Nyt pallo on teillä, ja jään kiinnostuneena odottamaan loistavien ratkaisujenne läpimurtoa. Toivotan parhainta onnea ponnistuksillenne!Voisitko tuoda esille näkemyksesi tähän ongelmaan?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000016783568 - näin ikään
n.n. kirjoitti:
Tuollaisen reaktion sitten sait aikaan. Oletko muuten yrittänyt muuallakin estää kehitystä? Jotenkin paistaa läpi hyvin opeteltu liturgia siitä miten jollain osastolla tyrmätään alempaa tulleet ideat. Ihan kiva.
Tuo "näin ikään" ei muuten vieläkään oikein toimi. Saisinko yhden edes puoliksi toimivan idean joltain valitsemaltasi alueelta. Ehkä kuitenkin vaihdat sen muotoon "ei mitenkään".
Pitäisikö tässä muka lisätä tätä patenttikuormaa. Näissä nykyisissä on jo ihan tarpeeksi vaivaa ja sietämättömän kallistakin tämä on.
Ja pallo takaisin: et taida olla kelvollinen arvostelemaan mikäli et samalla ilmoita millä alueella aiot saada jotakin aikaan. Ilmeisesti joudut kuitenkin toimimaan yksin, sillä rakentavaan yhteistyöhön sinusta ei taida olla. Korjaan näkemystäni, mikäli suunnastasi tulee edes jotakin järjelliseksi tai hyödylliseksi katsottavaa.
Ihan hieno asenne: "kaikki on jo keksitty"
Ja vielä puskastapuukottaja, eli et viitsisi jo häipyä häiritsemästä.Mikäli tuo esille sellaisia ongelmia, joita esitetyissä ratkaisuissa ilmiselvästi on, ja saa vastaukseksi pelkkää ylimielistä, kaikentietävää kettuilua, niin on todellakin turha odottaa kovin suurta yhteistyöhalua.
Vaikka leikkauskoneet, lasereita lukuun ottamatta, kuuluvatkin sarjaan yksikertaisia NC-koneita, niin itse leikkausprosessi tekee yksinkertaisistakin asioista suhteellisen mutkikkaita, mikäli halutaan päästä hyvään tarkkuuteen. Esimerkiksi leikkauspään tarkka paikka on vain alkuedellytys hyvälle leikkaustulokselle. Lopputulokseen vaikuttavat mm. leikkauksen jättämä sekä etenkin erilaiset materiaaliin kohdistuvat lämpövaikutukset. Lisäksi vaikuttaa siltä, että ette ole koskaan edes käyneet todellisessa leikkauskoneen toimintaympäristössä, joka varmasti vaikuttaa käytettävien teknisten ratkaisujen valintaan.
En muuten ole koskaan väittänyt, että kaikki olisi keksitty, mutta olen huomauttanut, etteivät alalla työskentelevät tai työskennelleet ole tähänkään saakka olleet täysiä urautuneita idiootteja, joiden jäljiltä on kenen tahansa helppo päästä kertaluokkaa parempaan suoritukseen.
Ja kuoletan pallon: olen muuten jo vaikuttanut alan tapahtumiin monissa asioissa ja aion tehdä näin edelleenkin, mutta en tässä yhteydessä ryhdy tarkemmin yksilöimään tekemisiäni. Asiat tietävät jo ne, joiden pitääkin.
Mikäli tosiaan aiotte saada alalla jotakin näkyvää aikaan, niin tehkää ihmeessä uusia ratkaisuja ideoittenne pohjalta. Mikäli ne ovat hyviä, niin ne varmasti saavat tilaa markkinoilla; jos niistä ei ole mihinkään, niin ne unohtuvat nopeasti. - n.n.
näin ikään kirjoitti:
Mikäli tuo esille sellaisia ongelmia, joita esitetyissä ratkaisuissa ilmiselvästi on, ja saa vastaukseksi pelkkää ylimielistä, kaikentietävää kettuilua, niin on todellakin turha odottaa kovin suurta yhteistyöhalua.
Vaikka leikkauskoneet, lasereita lukuun ottamatta, kuuluvatkin sarjaan yksikertaisia NC-koneita, niin itse leikkausprosessi tekee yksinkertaisistakin asioista suhteellisen mutkikkaita, mikäli halutaan päästä hyvään tarkkuuteen. Esimerkiksi leikkauspään tarkka paikka on vain alkuedellytys hyvälle leikkaustulokselle. Lopputulokseen vaikuttavat mm. leikkauksen jättämä sekä etenkin erilaiset materiaaliin kohdistuvat lämpövaikutukset. Lisäksi vaikuttaa siltä, että ette ole koskaan edes käyneet todellisessa leikkauskoneen toimintaympäristössä, joka varmasti vaikuttaa käytettävien teknisten ratkaisujen valintaan.
En muuten ole koskaan väittänyt, että kaikki olisi keksitty, mutta olen huomauttanut, etteivät alalla työskentelevät tai työskennelleet ole tähänkään saakka olleet täysiä urautuneita idiootteja, joiden jäljiltä on kenen tahansa helppo päästä kertaluokkaa parempaan suoritukseen.
Ja kuoletan pallon: olen muuten jo vaikuttanut alan tapahtumiin monissa asioissa ja aion tehdä näin edelleenkin, mutta en tässä yhteydessä ryhdy tarkemmin yksilöimään tekemisiäni. Asiat tietävät jo ne, joiden pitääkin.
Mikäli tosiaan aiotte saada alalla jotakin näkyvää aikaan, niin tehkää ihmeessä uusia ratkaisuja ideoittenne pohjalta. Mikäli ne ovat hyviä, niin ne varmasti saavat tilaa markkinoilla; jos niistä ei ole mihinkään, niin ne unohtuvat nopeasti.Fysiikkalinkkiin niin nähdään.
- näin ikään
n.n. kirjoitti:
Voisitko tuoda esille näkemyksesi tähän ongelmaan?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000016783568Jos tuo ongelma on ratkaistava jäykkäperäisen Harrikan tapauksessa tasossa, niin ei tuon pitäisi olla edes vaikea. Liikkeen differentiaaliyhtälöiden johto joko Lagrangen tai Hamiltonin periaatteella, ja sitten niiden ratkaisu joko suljetussa muodossa tai todennäköisimmin numeerisesti. Tämä edellytettynä, että kitkamalli on yksinkertainen.
Sitten jos pitää ottaa huomioon renkaan ja jousituksen vaikutus, renkaan ja alustan välinen todellinen kitka, tai esittää ratkaisu hyrrävoimien kanssa avaruudessa, niin ongelma mutkistuu merkittävästi. Ratkaisuperiaate säilyy edelleen samana.
Mutta kuten sanottu, minulla on nyt muutama lähiviikko parempaa tekemistä. Palaan asiaan sitten, mikäli vielä ajankohtaista. - n.n.
näin ikään kirjoitti:
Jos tuo ongelma on ratkaistava jäykkäperäisen Harrikan tapauksessa tasossa, niin ei tuon pitäisi olla edes vaikea. Liikkeen differentiaaliyhtälöiden johto joko Lagrangen tai Hamiltonin periaatteella, ja sitten niiden ratkaisu joko suljetussa muodossa tai todennäköisimmin numeerisesti. Tämä edellytettynä, että kitkamalli on yksinkertainen.
Sitten jos pitää ottaa huomioon renkaan ja jousituksen vaikutus, renkaan ja alustan välinen todellinen kitka, tai esittää ratkaisu hyrrävoimien kanssa avaruudessa, niin ongelma mutkistuu merkittävästi. Ratkaisuperiaate säilyy edelleen samana.
Mutta kuten sanottu, minulla on nyt muutama lähiviikko parempaa tekemistä. Palaan asiaan sitten, mikäli vielä ajankohtaista.Selvä. Olen täydellisesti selvillä kyvyistäsi ja totean ettei arvosteluillasi ole merkitystä.
- Meikä
Säästät paljon rahaa ja opit paljon elektroniikasta,cad-suunnittelusta,ohjelmoinnista jne...
Ei tuo mikään mahdoton projekti ole CNC konetta tehdä, mutta vie aikaa ja rakennusohjeita löytyy netistä.
Kaiken huipuksi saat koneen halvalla.
Suurimmassa osassa laitteista ei ne osat paljoa maksa vaan markkinoiden pienuus laitteille nostaa laitteiden hintaa. Laitteiden kehittämiseen saattaa mennä perhanasti rahaa ja mitä nopeamman ja tarkemman laitteen tarvitset sitä enemmän saat aina maksaa... - Sam
logaritmisesti ylös tarkkuuden parantuessa ja nopeuden lisääntyessä.
Itsekkin pystyisin tekemään tuollaisen pellinleikkaajan, mutta en nyt usko kenenkään uskaltavan sellaista tuotantolinjalleen ostavan.- Dijoule
"logaritmisesti ylös tarkkuuden parantuessa ja nopeuden lisääntyessä. "
Mitä nopeuteen tulee, kannattaisi ehkä ennemmin ostaa useampia koneita kuin yksi tosi nopea?
"Itsekkin pystyisin tekemään tuollaisen pellinleikkaajan, mutta en nyt usko kenenkään uskaltavan sellaista tuotantolinjalleen ostavan. "
Eli jotain pahasti mätää tässä on.
Robottikäsissä voi olla samankaltainen tilanne tekniikan ja talouden suhteen. Nekin ovat hillittömän kalliita kapasiteettiinsa nähden.
Pomot ovatkin kauppatieteilijöitä ja juristeja... - näin ikään
Dijoule kirjoitti:
"logaritmisesti ylös tarkkuuden parantuessa ja nopeuden lisääntyessä. "
Mitä nopeuteen tulee, kannattaisi ehkä ennemmin ostaa useampia koneita kuin yksi tosi nopea?
"Itsekkin pystyisin tekemään tuollaisen pellinleikkaajan, mutta en nyt usko kenenkään uskaltavan sellaista tuotantolinjalleen ostavan. "
Eli jotain pahasti mätää tässä on.
Robottikäsissä voi olla samankaltainen tilanne tekniikan ja talouden suhteen. Nekin ovat hillittömän kalliita kapasiteettiinsa nähden.
Pomot ovatkin kauppatieteilijöitä ja juristeja...Jos olisit sattunut käymään edes yksilläkään alan kansainvälisillä messuilla, olisit havainnut, että tarjontaa on sekä roboteissa että varsinkin erilaisissa leikkauskoneissa. On kymmeniä merkkejä, joista yhdestäkään ei - onneksi? - ole Suomessa kuultukaan.
Bisnesvihjeenä mainittakoon, että saat minkä tahansa noista halpismerkeistä suosituksi Suomessa, jos tarjoat halvan hankintahinnan ja nopean toimitusajan lisäksi hyvän laadun ja käyttövarmuuden sekä etenkin nopeat, edulliset ja todella osaavat huoltopalvelut. Firmojen pomoissa on insinöörien lisäksi noita inhoamiasi kauppatieteilijöitä ja juristeja, mutta yhteistä heille kaikille on se, että he todella ymmärtävät rahan päälle ja haluavat antaa sitä mahdollisimman vähän firman ulkopuolelle.
- Jos tehdään oikeesti
Jos oikeesti tehdään tuotantoa ja tulosta, niin ei siinä yhden työstökoneen hinta paljoa paina. Enemmän ne laittavat painoarvoa tuotannon varmuudelle, tarkkuudelle ja laadulle sellaisissa tapauksissa. Yksi työntekijä jo maksaa vuodessa saman kuin pari CNC-konetta!
- Meikä
Oli tuotantokone mikä vaan. Tuotannon seisominen maksaa aivan sairaasti rahaa.
Itse en huolla koneita, mutta pidän muuten huolen siitä, että tuotanto ei pysähdy tai jos pysähtyy koitan saada sen mahdollisimman nopeasti rullaamaan.
Saan ihan ok palkkaa ja mua ei potkita pois vaikka mulla ei olisikaan mitään tekemistä, koska se maksaa sairaasti jos meillä tuotanto pysähtyy.
T:tavallinen inssi... - Masa
Meikä kirjoitti:
Oli tuotantokone mikä vaan. Tuotannon seisominen maksaa aivan sairaasti rahaa.
Itse en huolla koneita, mutta pidän muuten huolen siitä, että tuotanto ei pysähdy tai jos pysähtyy koitan saada sen mahdollisimman nopeasti rullaamaan.
Saan ihan ok palkkaa ja mua ei potkita pois vaikka mulla ei olisikaan mitään tekemistä, koska se maksaa sairaasti jos meillä tuotanto pysähtyy.
T:tavallinen inssi...sulla on töitä sitä tyytyväisempi pomosi on.
- harhailija
Masa kirjoitti:
sulla on töitä sitä tyytyväisempi pomosi on.
tommonen kone on jo suomessa kato www.porlanpaja.com
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mihin Ilkka Kanerva kuoli?
Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti26216772Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."
Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist235403- 1152555
Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."
Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar152026Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä
Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa3361753Pikkaraiskan puhelut
Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?111983- 59947
Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen
Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto28857Sofia Belorf ja Sonja Aiello
Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?43853