Eli minulla on 1kg rautavasara ja hakkaan sillä 1kg rautatolppaa. Montako kertaa pitää vasaralla lyödä, että tulee 250 asteen lämpötila?
kitka vasaraa hakatessa
kitka vasaraa hakatessa
131134
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Sinun tulee ottaa myös huomioon lyöntien taajuus. Jos et lyö tarpeeksi nopeasti uudelleen, synnyttämäsi lämpö ehtii siirtyä vasaraa ympäröivään ilmaan.
siis mitä tekemistä taajuudella on?
>siis mitä tekemistä taajuudella on?
...vai etkö ymmärrä lukemaasi?
Näinhän sinulle kerrottiin:
"Jos et lyö tarpeeksi nopeasti uudelleen, synnyttämäsi lämpö ehtii siirtyä vasaraa ympäröivään ilmaan."
Yksinkertaista eikö totta?
Huom. Kyse ei kitkasta, vaan liike-energian muuttumisesta lämmöksi "törmäyksen" yhteydessä.
ELi jos hakkaa vasaralla 10 kertaa minuutissa... ja oletetaan, että hakkaus tapahtuu tyhjiössä.
Siis jos laitat tulitikun alasimelle, niin sopiva lyönti sytyttää "rikin". Tuntematta aineen syttymislämpötilaa voidaan kuitenkin olettaa että jossain parin sadan yläpuolella se on.
Onhan se luonnollista muutenkin että koko iskun energian osuessa pienille kosketuspisteille, lämpenevät nämä pisteet huomattavasti ennenkuin johtuminen siirtää lämmön muualle.
Vastauksesta ei ehkä kuitenkaan ole kysyjälle apua, sillä vaikuttaa siltä että asian ajattelu on vielä kesken.
koska osa energiastahan muuttuu lämmöksi myös koko vasaran sisäisessä kitkassa (ja sama tolpassa).
Kuinka suuri kitka tarvitaan puun sytyttämiseen, jos oletetaan, että puun syttymispiste on 250 astetta, miten sen puun saisi helpoiten kitkan avulla saamaan...
Yksinkertaisin lienee se klassinen kapulan pyöritys joko kämmenten välissä tai jousikaaren jänteen avulla. Näistä keinoista ihmiskunnalla lienee sentään kymmentuhatvuotinen kokemus.
Kokeilkaapa joskus porakoneella tulensytytystä. Pelkkä kitka ja kuumuus ei yleensä riitä. Klassisestihan systeemissä käytetään kuivaa lahopuuta, heinää tms. huokoista ja helpostisyttyvää apuna. Huokoinen materiaali lisäksi ehkäisee lämmön siirtymistä ja näin kohde pysyy kuumempana.
Eräs kaverini suosii tuliuraa, jolla tekniikalla saa kuulemma varmimmin tulen aikaan.
Itse kallistuisin tuluksiin, mutta niiden suhteen tietysti on kyse epäsuorasta tulesytytyksestä. Tekniikkahan on niin että ensin isketään tuluksilla kipinä kuivaan taulakääpä nöyhtään (lipeäkäsiteltyä) ja tästä kytenä siirretään rikin avulla sytytettävään puuhun.
Robisoneja katsoneet huomasivat varmaan miten kotimaiset tuhlasivat melkein koko magnesiumtikun, eikä tuli siltikään syttynyt. Näillähän tikuillahan tekniikka on se että ensin raavitaan tikusta pikku kasa lastuja, jotka sytyttämällä saadaan suurempi liekki aikaan.
Lyönnin voima ratkaisee, taajuus jos tarvii lyödä monesti. Itse olen havainnut kun kuumaa (juuri ja juuri huomasi että meinaa punoittaa) rautaa loin isolla vasaralla, niin kävi isku kohta punaisena.
Ketjun kysyjän ajatus vaatii terävöintiä.
Vasaran liike-energia muuttuu lämpöenergiaksi kaavan E=1/2mv² mukaan.
Edellä onkin jo selitetty että usean pienen iskun lämpö haihtuu taivaan tuuliin naputeltaessa ja silloin tulee tietää naputtelun taajuus, iskun nopeus ja vasaran ja alaisimen lämpökapasiteetti(vasaran massa tunnetaan). Voidaan tietysti laskea naputtelun teoreettinen lämpötilan nousu vasarassa olettaen että lämpö ei haihdu.
Yhden iskun lämpötilan nousu saadaan helpoimmin kun edellä esitetyllä liike-energian kaavalla kun tunnetaan vasaran nopeus, massa, lämpökapasiteetti ja oletetaan että energia jakautuu tasan vasaran ja alaisimen kanssa.
Tässä miettimistä, ehkä joku keksii vielä joitakin (oleellisia) tekijöitä.
tyyni ilma, aine on hiekan päällä ja ympärillä on ilmaa.
Pitää myös huomioida se, että tolppa lämpenee siitä kohdasta mihin sitä lyödään.
Osa lyönnin energiasta kuluu myös rautakappaleen muodon muuttamiseen eikä muutu lämmöksi.